TKIO-toiminnan merkitys ammattikorkeakoulun opetuksessa ja työelämävalmiuksissa

Ajankohtainen ja paljon puhuttava TKIO-toiminta tuo ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistietoa suoraan opetukseen ja sillä voi olla merkitystä opiskelijoiden valmiuksiin työelämässä. TKI:n ja opetuksen integroinnissa on hyvä pohtia millaiset pedagogiset lähtökohdat ja menetelmät tukevat parhaiten TKI-toiminnan hyödyntämistä sekä sitä, mitkä ovat opiskelijalle asetetut oppimisen tavoitteet TKI-toimintaan mukaan osallistuessa.

Kirjoittajat: Asko Kilpeläinen & Maj-Britt Tallbacka

Ammattikorkeakoulut TKI:n ja opetuksen integroinnissa

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ja opetuksen integraatio, joka yhdistää kaksi ammattikoreakoululain (2014/932) ohjaamaa ammattikorkeakouluille asetettua tehtävää, on ammattikorkeakoulujen kehittämistä vaativa toimintatapa. TKI-toiminnan ja opetuksen integroinnilla (TKIO) voidaan vaikuttaa työelämäyhteistyön vaatimuksiin, sekä alueelliseen kehittämiseen. Näiden toimintojen yhdistämisessä on ollut haasteita, ja TKIO-toiminnan määrittelyssä on ollut monenlaisia eri merkityksiä. TKIO voi vastata työelämän osaajapulan ja osaamisvajeen tarpeisiin, mutta sillä voidaan myös tukea opiskelijaa kehittymään tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotaidoissa. (Kilja ym. 2024, 2, 8.)

Pedagogiset menetelmät TKIO-toimintaan

TKI-toiminnan integroiminen opetukseen vaatii käytettävien pedagogisten menetelmien pohtimista, jotta integroinnista saadaan hyödyllistä niin TKI-toiminnan, kuin koulutuksenkin näkökulmasta. LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön hoitotyön koulutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmien opetus integroitiin LAB WellTechin teknologiainnovaatioihin perehtymiseen. Maahanmuuttajataustaisille suunnatun sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisen ja innovoinnin opetuksessa hyödynnettiin LABissa pilotoitavan Opi ja kehitä -työelämäpedagogista mallia. Koulutuksen tutkimuksen ja kehittämisen opintojaksolla on aiemmin ollut jo käytössä teoreettisen tiedon soveltaminen tekemällä oppimiseen, sillä sen on katsottu tukevan maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä (Romakkaniemi & Tallbacka 2024). Opi & Kehitä -mallin toimintaperiaatteet tukevat tekemällä oppimisen pedagogiikkaa, sillä tässä työelämäpedagogisessa toimintamallissa on kehitetty Kolbin (1984) kokemuksellisen oppimisnäkemyksen periaatteita teoriatiedon, kokemuksen ja käytännön tiedon yhdistäväksi oppimismenetelmäksi (Tiittanen & Lettojärvi 2024).

Hoitotyön koulutuksen opiskelijaryhmälle opetettiin ensin teoriaperustaisesti kehittämisen prosessit sekä innovoinnin perusteita. Työelämän aktiivisen kehittämisen osaaminen vaatii opiskelijalta osaamista innovaatiotoiminnan yhdistämisestä tutkivaan kehittämiseen. Opintojaksolla nähtiin tärkeäksi ymmärtää innovaatioekosysteemien merkitys hoitotyön näkökulmasta ja tämän vuoksi osaamista haluttiin syventää erityisesti terveysteknologian innovaatioihin ja niiden kehittämisprosesseihin. Teoriaoppimisen tueksi opiskelijoiden tehtäväksi tuli vierailla LAB WellTechin teknologiesittelypäivässä, jossa opiskelijat valitsivat kolme kiinnostavaa teknologiainnovaatiota. Innovaatioista tuli kirjoittaa raportti, jossa opiskelijan piti pohtia muun muassa valitun teknologian käytettävyyttä hoitotyössä, sen potentiaalia parantaa hyvinvointia, sekä sitä miten teknologia voitaisiin integroida terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Raporteissaan opiskelijat olivat pystyneet kriittisesti arvioimaan teknologiainnovaatioiden käytettävyyttä terveydenhuoltopalveluissa, sekä sitä millaista kehittämistä tulisi tehdä, jotta näiden innovaatioiden kehittäminen olisi vastuullista ja kestävää terveydenhuollon näkökulmasta.

Tutkivaa oppimista opinnäytetyöyhteistyössä

Opinnäytetyön yhteistyöllä integroitiin tutkimusopetusta ja LAB WellTechin palveluna myytävän liikeanalyysin (LAB WellTech 2024) kehittämistä hoitotyön fyysisen ergonomian tutkimisen ja työkuormituksen helpottamisen tarpeisiin. Opinnäytetyö tilattiin selvittämään sitä, miten liikeanalyysilla voidaan tutkia potilassiirtojen kuormitusta siirtoja suorittavalle hoitajalle.

Fysioterapian koulutusohjelman opiskelijat suorittivat liikeanalyysimittauksia hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoille simuloiduissa potilassiirtotilanteissa. Hetkessä simuloitu ja niin sanottu Bedside-simulaatio mahdollistaa hoitotyön menetelmien oppimisen hienosäätöä välittömästi hoitotyön suorituksen aikana (Hetzel Campbell & Daley 2013). Hoitotyön opettajan rooli on tarkistaa, että potilassiirto sujuu näyttöön perustuvan tiedon mukaisesti potilaan turvallisuus huomioiden. Fysioterapeuttiopiskelijat saivat simuloiduista potilassiirtotilanteista erinomaista harjoitusta hoitotyön ergonomian huomioimisesta ja oikeiden siirtotekniikoiden ohjaamisesta hoitajalle. Liikeanalyysin mittausmenetelmät tukivat molempien koulutusohjelmien opiskelijoiden tutkimusmenetelmien oppimistavoitteita. Tutkiva oppiminen pedagogisena lähestymistapana korostaa opiskelijan omaa roolia tiedon rakentajana ja kannustaa häntä kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen tutkimukseen (Heikkinen & Sivonen 2021). Yhdessä toteutettu kahden eri koulutusohjelman asiantuntijuutta vaativa tutkimuksellinen harjoitus tuki opiskelijaa havaitsemaan konkreettisesti tutkimusmenetelmien teorian hyödyntämistä mittaamistilanteessa, sekä asioiden välisten erojen löytämistä. Osallistuvista opiskelijoista jokainen oli opinnoissaan samassa vaiheessa, jolloin oppimisen tavoitteet oli helposti konkretisoitavissa ryhmälle samankaltaisiksi.

Hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoista oli osa suorittanut LAB WellTechin innovaatioteknologioihin perehtymiseen liittyvän tehtävän ennen liikeanalyysimittauspäivää. Heidän oppimisprosessinsa kulki jatkumona aina tutkimus-, kehittämis- ja innovointiprosessien teoriaopinnoista konkreettiseen innovaatioon tutustumisen kautta lopulta innovaation tutkimukselliseen hyödyntämiseen ja sen konkreettiseen testaamiseen tutkimuksellisessa menetelmässä.

Jatkossa tutkivan oppimisen menetelmää tulee kehittää vielä interaktiivisemmaksi, jossa eri opiskelijaryhmien vuorovaikutusta keskenään pyritään fasilitoimaan. Opiskelijoiden keskittyminen pitkälle opinnoissaan edenneellä opiskelijallakin menee helposti oman suorittamisen tarkkailuun, jolloin vaaditaan opettajilta erilaisia pedagogisia tapoja yhteisen keskustelun ja oivallusten synnyttämiseen. Monialainen oppiminen ja innovaatioiden kehittäminen on taitolaji, jossa on erityisen tärkeää osata tunnistaa sekä omat että moniammatillisen tiimin vahvuusalueet. Tämän ymmärtäminen kantaa pitkälle työelämään siirryttäessä ja sillä on mahdollista saavuttaa sellaisia uusia innovaatioita, jotka muuten jäisivät helposti syntymättä.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2014/20140932

Heikkinen, K. & Sivonen, A. 2021. Kehitä ja kehity – PDSA-syklin mukainen jatkuva kehittäminen toteutuneissa oppimisprojekteissa. eSignals Research. 2 (1). Viitattu 10.4.2025. Saatavissa https://esignals.fi/research/2021/06/24/kehita-ja-kehity-pdsa-syklin-mukainen-jatkuva-kehittaminen-toteutuneissa-oppimisprojekteissa/

Hetzel Campbell, S. & Daley K. M. 2013. Simulation-focused pedagogy for nursing education. Teoksessa Hetzel Campbell, S., Daley K.M. (toim.): Simulation scenarios for nursing educators. Making It Real. Second Edition. New York: Springer Publishing Company.

Kilja, P., Korento, K., Laitinen-Väänänen, S., Alanko-Turunen, M., Tapani, M., Vähäsantanen, K. & Kanninen, S. 2024. Ammattikorkeakoulujen TKI-työn ja opetuksen integrointi – yhdessä enemmän TKIO. Oamk Journal 108. Oulun ammattikorkeakoulun julkaisuja. Viitattu 10.4.2025. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2024112696735

Kolb D.A. 1984. Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and
Development. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall. Viitattu 10.4.2025. Saatavissa https://www.fullerton.edu/cice/_resources/pdfs/sl_documents/Experiential%20Learning%20-%20Experience%20As%20The%20Source%20Of%20Learning%20and%20Development.pdf

LAB WellTech. 2024. Liikeanalyysi. Viitattu 10.4.2025. Saatavissa https://www.labwelltech.fi/palvelut/hyvinvoinnin-data/liikeanalyysi/

Romakkaniemi, A. & Tallbacka, M-B. 2024. Toiminnalliset opetusmenetelmät tutkimus- ja kehittämismenetelmien opetuksessa. LAB Pro. Viitattu 10.4.2025 Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/toiminnalliset-opetusmenetelmat-tutkimus-ja-kehittamismenetelmien-opetuksessa/

Tiittanen, H. & Lettojärvi H. 2024. Työelämäläheisen pedagogiikan kehittäminen vastaamaan työelämän ja ammattikorkeakoulun tavoitteita. LAB RDI Journal. Viitattu 10.4.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/tyoelamalaheisen-pedagogiikan-kehittaminen-vastaamaan-tyoelaman-ja-ammattikorkeakoulun-tavoitteita/

Kirjoittajat

Asko Kilpeläinen työskentelee fysioterapian lehtorina Hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa, sekä toimii LAB WellTechin hyvinvoinnin datan ja liikeanalyysin asiantuntijana.

Maj-Britt Tallbacka työskentelee hoitotyön lehtorina Hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa, sekä opettaa tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita sosiaali- ja terveysalalla ja koordinoi opinnäytetöitä.

Artikkkelikuva: Potilaan siirto sängystä pyörätuoliin kuormittaa hoitajan alaselkää ja olkapäitä erityisesti silloin, jos siirrettävä ei ole aktiivinen ja työtä ei tehdä ergonomisesti taloudellisilla nivelkulmilla (Kuva: Asko Kilpeläinen)