Toiminnalliset opetusmenetelmät tutkimus- ja kehittämismenetelmien opetuksessa

Oppimismotivaatio on oppimisen perusedellytys, sillä se kannustaa opiskelijaa sitoutumaan opiskeluun ja saavuttamaan tavoitteitaan. Kun opiskelijalla on aitoa mielenkiintoa opeteltavaa aihetta kohtaan, hän kokee opiskelun merkitykselliseksi ja pyrkii aktiivisesti ymmärtämään oppimaansa. Toiminnalliset opetusmenetelmät voivat herättää opiskelijan mielenkiinnon opittavaa asiaa kohtaan, sillä ne tekevät oppimisesta käytännönläheistä, osallistavaa ja usein konkreettisempaa kuin perinteiset opetusmenetelmät.

Kirjoittajat: Anna Romakkaniemi & Maj-Britt Tallbacka

Teoreettisen tiedon soveltaminen ja tekemällä oppiminen

Tekemällä oppimisesta (learning by doing) on tehty useita tutkimuksia, jotka osoittavat sen tehokkuutta oppimisprosessissa. Pedagogisesti tekemällä oppimisella voidaan auttaa opiskelijaa ymmärtämään teoreettisia käsitteitä syvällisemmin, kun usein haastavilta tuntuvat tutkimuskäsitteet voidaan soveltaa käytäntöön opetuksen aikana. Carnegie Mellon Universityn tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppijan akateeminen suorituskyky parani, kun opiskelijoiden opetukseen lisättiin interaktiivista oppimista sekä keskustelua oppimisen aikana (Apperlee 2021).

Maahanmuuttajakoulutuksessa Tutkimus, innovaatiot ja kehittäminen -opintojaksolla perinteiset luennot korvattiin osallistavalla ryhmätyöskentelyllä. Opintojakso toteutettiin lähiopetuksena, jolloin mahdollistui läsnä oleva vuorovaikutus niin opettajien kuin muidenkin opiskelijoiden kanssa. Opetusmuoto korostaa aktiivisen osallistumisen merkitystä, sillä lähiopetusympäristö tukee usein tehokkaasti keskustelua, ryhmätyöskentelyä ja vertaisoppimista. Näin opiskelijat voivat jakaa näkemyksiään ja oppia toisiltaan. Tämä voi lisätä myös opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista tehtävien tekemiseen (Suhonen ym. 2015). Ryhmätyöskentelyn hyöty opettajille oli esimerkiksi siinä, että opettaja pääsi seuraamaan ja tukemaan opiskelijoiden oppimisprosessia läheltä.

Opintojaksolla opiskelijoiden tehtävänä oli tarkastella aiemmin julkaistuja opinnäytetöitä, tieteellisiä artikkeleita, Pro Gradu tutkielmia ja väitöstutkimuksia. Ne auttoivat opiskelijaa ymmärtämään millaisia tutkimusasetelmia, aineistonkeruumenetelmiä ja analyysitapoja tutkimuksen tekemisessä yleisesti voi käyttää. Aiempien tutkimusten tarkastelu on osa tieteellistä prosessia, koska se tukee syvällisempää ymmärrystä, ohjaa oman opinnäytetyön tekemistä ja kehittää keskeisiä akateemisia taitoja. Aiemmat tutkimukset toimivat myös inspiraationa uusille ideoille ja oivalluksille. Kiinnostus ja myönteiset tunteet opiskeltavaa asiaa kohtaan motivoivat opiskelijaa syventymään aiheeseen ja työskentelemään tavoitteellisesti (Kaukiainen ym. 2020).

Kehittämismenetelmien ja projektityöskentelyn perusasiat haltuun

Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin kuuluu kehittämisprosessien ja projektin hallinnan taidot (Savonia 2024). Opintojakson opiskelijat tekivät kaikki opinnäytetyönsä toiminnallisena opinnäytetyönä, jolloin voitiin kytkeä kehittämismenetelmien oppimista oman opinnäytetyön kontekstiin. Kehittämisen vaiheita opetettiin yhdistettynä toiminnallisen opinnäytetyön lineaarisen mallin kanssa. Projektien tavoitteiden laadintaan käytettävän 4T-mallin avulla opiskelijat harjoittelivat oman keksimänsä mielikuvitteellisen projektin suunnittelua. 4T-mallin osaaminen auttoi myöhemmin opiskelijoita myös oman toiminnallisen opinnäytetyönsä tarpeen, tavoitteen ja toivottavien tulosten kirkastamisessa.

Opittavan asian pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin helpottaa opiskelijoiden jatkuvaa oppimista ja tiedon omaksumista, sillä pienemmät osat ovat hallittavampia ja selkeämpiä (Dalton 2020, 4). Opintojakson aikana opiskelijoilla oli mahdollisuus keskittyä tehokkaammin kuhunkin käsiteltävään teemaan ja siten vähentää mahdollista stressiä ja parantaa oppimistuloksiaan.

LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelijat voivat osallistua meneillään oleviin tutkimushankkeisiin. Opiskelijat saavat kokemusta tutkimuksen tekemisestä ja sen eri vaiheista, kuten aineiston keruusta, analysoinnista ja tulosten raportoinnista. Osallistumalla tutkimushankkeisiin opiskelijat näkevät, miten teoreettista tietoa sovelletaan todellisiin tilanteisiin. Monissa tutkimushankkeissa työskennellään tiimeissä, jolloin opiskelijat pääsevät harjoittelemaan yhteistyötaitojaan, oppimaan muiden kokemuksista ja tuomaan esiin omia näkemyksiään. Tämä vahvistaa opiskelijan kommunikaatiotaitoja sekä kykyä vastaanottaa ja antaa palautetta (Suhonen ym. 2015).

Kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen

Tehtävät, joissa opiskelijoita vaaditaan lukemaan, arvioimaan ja kritisoimaan aikaisempia tutkimuksia, paranee heidän kykynsä arvioida tutkimuksen laatua ja sovellettavuutta. Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset sisältävät paljon kriittisen ajattelun taitoja, ja se onkin keskeinen osa sairaanhoitajan osaamista. Kriittisen ajattelun taidot ovat usein vähemmän kehittyneitä opiskelijoilla, jotka tulevat kulttuureista, joissa opetus on opettajakeskeistä (Egege & Kutieleh 2004).

Opetuksessa voidaan hyödyntää myös vertaisarviointia. Vertaisarvioinnissa opiskelijat valmistautuvat esittämään työnsä huolella. Heidän tulee kiinnittää huomiota esityksessä paitsi visuaalisuuteen, mutta myös sisällön johdonmukaiseen etenemiseen ja luotettavuuteen. Esityksensä jälkeen saavat toisilta opiskelijoilta vertaispalautetta. Vertaisarvioinnissa sekä palautteen saaja että antaja oppivat uutta (THL 2024).

Oppimispäiväkirjoissa opiskelijat kirjaavat havaintojaan, haasteitaan ja oivalluksiaan opintojakson aikana erilaisista tutkimusmenetelmistä. Se tukee opiskelijoiden reflektoivaa oppimista ja auttaa ymmärtämään omaa oppimisprosessiaan syvemmin.

Yhteenvetona

Toiminnalliset opetusmenetelmät tarjoavat käytännönläheisen ja opiskelijakeskeisen lähestymistavan tutkimus- ja kehittämismenetelmien opetukseen. Ne tukevat oppimista yhdistämällä teoreettisen tiedon käytännön harjoituksiin ja ongelmanratkaisuun, mikä parantaa opiskelijoiden ymmärrystä ja soveltamiskykyä. Näiden menetelmien avulla oppiminen muuttuu aktiiviseksi prosessiksi, jossa korostuvat yhteistyö, reflektointi ja kriittinen ajattelu. Onnistunut toiminnallisten menetelmien hyödyntäminen edellyttää opettajilta huolellista suunnittelua ja pedagogista osaamista. Opettajien on tärkeää toimia ohjaajina ja varmistaa, että oppimisympäristö tukee kokeilemista, keskustelua ja itsenäistä ajattelua.

Lähteet

Aupperlee, A. 2021. New Research Shows Learning Is More Effective When Active. Carnegie Mellon University. School of Computer Science. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://www.cs.cmu.edu/news/2021/yannier_koedinger_active_learning

Dalton, E. 2019. UDL and connected laws, theories and frameworks. Teoksessa Gronseth, S. L. & Dalton, E. M. (toim.) Universal Access Through Inclusive Instructional Design: International Perspectives on UDL. NY: Routledge. 3–16.

Egege, S., Kutieleh, S. 2004. Critical Thinking: Teaching Foreign Notions to Foreign Students. International Education Journal. Vol 4 (4), 75-85. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ903810.pdf

Kaukiainen, A., Tuominen, T., Laitinen, S., Rantasaari, J. & Nieminen, V. 2020. ProMot menetelmä opiskelumotivaation kehittämiseksi. Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. (toim.) OHO opas. Opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. Jyväskylän yliopisto. 75–83.

Savonia. 2024. Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/01/31/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/

Suhonen, M., Kaakinen, P., Kaasila, R. & Sarenius, V-M. 2015. Yhteisöllinen oppiminen pro gradu- tutkielmien pienryhmäohjauksessa. Yliopistopedagogiikka 2015/1. Viitattu 31.10.2024. Saatavissa https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/yhteisollinen-oppiminen-pro-gradu-tutkielmien-pienryhmaohjauksessa/

THL. Vertaisarviointi. Viitattu 31.10.2024 Saatavissa https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sokra/hankkeet-ja-hanketuki/arviointi/vertaisarviointi

Kirjoittajat

Anna Romakkaniemi työskentelee hoitotyön lehtorina Hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja on kiinnostunut erilaisten oppijoiden oppimisen tukemisesta korkeakouluopintojen aikana.

Maj-Britt Tallbacka työskentelee hoitotyön lehtorina Hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja on kiinnostunut maahanmuuttajataustaisen opiskelijan pedagogisista erityistarpeista.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1629587#google_vignette (CC0)