Sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksen vaikutusten arviointi on mahdollista

Jatkuvasti muuttuvalla sosiaali- ja terveysalalla ammattilaisten osaamisen kehittäminen on välttämätöntä. Täydennyskoulutuksen avulla voidaan lisätä tietoja ja taitoja sekä kehittää asenteita ja osaamista. Täydennyskoulutuksen hyötyjä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta tulee seurata, mitata ja arvioida osana osaamisen kehittämistä ja johtamista. Tämä mahdollistaa täydennyskoulutuksen hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden todentamisen sekä organisaation toiminnan kehittämisen.

Kirjoittajat: Hanna Uschanoff ja Minna-Maria Behm

Täydennyskoulutus on ammatillista osaamista täydentävää tai kelpoisuutta tuottavaa koulutusta (Vilen & Salminen 2016). Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla henkilöstön osaamista tulee kehittää työuran aikana täydennyskoulutuksella, jotta sekä sisäisiin että ulkoisiin muutostarpeisiin voidaan vastata ja osaamisen ajantasaisuus turvata (Kangasniemi ym. 2018). Hallitusohjelmassa (2023) korostetaan sote-alan täydennyskoulutuksen merkitystä keinona tukea henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta, osana hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen saatavuuden ratkaisemista. (Valtioneuvosto 2023.) Sosiaali- ja terveysministeriön (2024) mukaan täydennyskoulutus tukee henkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Se puolestaan parantaa palvelujen asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Tämän vuoksi hyvinvointialueita ohjataankin seuraamaan ja arvioimaan täydennyskoulutuksen sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta.

Täydennyskoulutuksen vaikutusten systemaattinen arviointi ja mittaaminen haastavat monialaisella ja -ulotteisella sote-alalla. Tämä johtuu esimerkiksi koulutusohjelmien välisistä eroavaisuuksista ja riittämättömistä resursseista. (Ali ym. 2025.) Kansallisesti täydennyskoulutuksen vaikutuksia seurataan tai arvioidaan harvoin. Lisäksi käytetyt menetelmät esimerkiksi mittaamiseen voivat olla tehottomia (Kallio ym. 2020). Osaamisen kehittymistä seurataan usein epäsystemaattisesti kyselylomakkeiden, palautteen ja itsearvioinnin kautta, eikä selkeitä raportointi- ja seurantajärjestelmiä ole vielä kehitetty (Behm & Suikkanen 2025). Arviointi ja mittaaminen ovat tärkeitä, jotta osaamisen kehittämisen tarve ja siihen hyödynnettyjen resurssien käyttö voidaan perustella ja todentaa (Allen ym. 2020). Osaamista kehitetään ja toimenpiteiden tehokkuutta tai vaikutuksia arvioidaan myös esimerkiksi väitöskirjatutkimuksina toteutettujen erityyppisten koulutusinterventiotutkimusten avulla (Esim. Mäkelä 2024, Pakkonen 2025, Grommi 2025).

Täydennyskoulutuksen vaikutusten arviointi ja mittaaminen

Uschanoffin (2026) integratiivisena kirjallisuuskatsauksena toteutetussa opinnäytetyössä (YAMK) havaittiin, että täydennyskoulutus hyödyttää sekä ammattilaista, toimintaa että organisaatiota. Tutkimustietoon perustuen ammattilaisen osaaminen kehittyy tietojen ja taitojen osalta, itsevarmuus lisääntyy ja myös asenteissa voidaan huomata positiivisia muutoksia. Muutokset ja parannukset toiminnassa ovat usein havaittavissa täydennyskoulutuksen jälkeen. Organisaatiotasoisesti täydennyskoulutus voi lisätä sote-alan veto- ja pitovoimaa sekä työntekijöiden pysyvyyttä ja sitoutuneisuutta.

Mittaamista ja arviointia voidaan tehdä monilla eri menetelmillä hyödyntäen esimerkiksi haastatteluja, havainnointia, itsearviointia ja erilaisia tilastollisia mittareita. Kyselylomakkeet ovat käytetyin keino vaikutuksien arvioinnissa. Usein vaikutuksia mitataan sekä ennen täydennyskoulutusta että sen jälkeen, jotta koulutusohjelman aikaansaama muutos voidaan selkeämmin havaita. Arvioinnissa voidaan hyödyntää erilaisia arviointimalleja, kuten laajalti käytettyä Kirkpatrickin (1959) neljän tason mallia, joka arvioi koulutuksen vaikutuksia reaktioiden, oppimisen, toiminnan muutosten ja lopulta tulosten kannalta. (Uschanoff 2026.)

Opinnäytetyön tulosten mukaan täydennyskoulutuksen vaikutusten mittaaminen ja arviointi osoittavat toisaalta täydennyskoulutuksen hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta ja toisaalta osaamisen lisääntymistä tai vastavuoroisesti sen puutteellisuutta. Lisäksi sote-alalla vallitsevien taloudellisten haasteiden vuoksi taloudellisen resurssin käyttö täydennyskoulutuksiin voidaan perustella vaikutuksia arvioimalla. Mittaamisen ja arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää organisaation kehittämisessä, koulutusstrategioissa sekä palvelujen parantamisessa. (Uschanoff 2026.)

Arviointia ja mittaamista tehokkaasti ja laajasti

Vaikutusten arviointiin tulisi määritellä mittarit jo täydennyskoulutuksen suunnitteluvaiheessa. Osaamista mittaamalla jo ennen koulutusohjelmaa voidaan tiedostaa puutteita ja muokata koulutusohjelmaa tarpeen mukaan. (Kallio ym. 2022.) Täydennyskoulutusten hyötyjä ja vaikutuksia mitataan usein osaamisen, toiminnan muutosten, itseluottamuksen ja asenteiden kautta. Näihin tekijöihin keskityttäessä täydennyskoulutuksen laajemmat vaikutukset ja pidemmän aikavälin vaikuttavuus voivat jäädä huomiotta. Mittaaminen tulisi tapahtua tehokkaasti ja käytännöllisesti keskittyen täydennyskoulutuksen kokonaisvaltaisiin tuloksiin ammattilaisen, organisaation ja erityisesti potilastyön tulosten näkökulmasta – pelkän tiedon, kykyjen ja asenteiden mittaamisen sijasta. Resursseja kenties enemmän kuluttavan laadullisen lähestymistavan sijaan täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden mittaamiseen tulisi kehittää tehokkaita ja kokonaisvaltaisia määrällisiä mittareita. Määrällisillä mittareilla arvioidaan voivan mitata luotettavammin vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuutta. (Allen ym. 2019; 2020.)

Tulevaisuudessa sote-alan täydennyskoulutuksen vaikutuksia voidaan mitata kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti esimerkiksi osaamista, asenteita, itsevarmuutta ja toiminnan muutoksia selvittävällä kyselylomakkeella. Tämän lisäksi potilastyön tulokset tulee huomioida vaikutuksia arvioitaessa ja esimerkiksi asiakaspalautetta tai muita potilaslähtöisiä indikaattoreita tulee hyödyntää. Mittaaminen ja arviointi tulee toteuttaa myös pidemmällä aikavälillä täydennyskoulutukseen nähden, jotta koulutusohjelman laajempi vaikuttavuus voidaan todentaa. (Uschanoff 2026.)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristön ja -edellytysten kehitys kannustaa kehittämään täydennyskoulutusten arviointia ja mittaamista laajemminkin osana henkilöstön kehittämisen käytäntöjä. Kehittämistyötä osaamisen johtamisen ja sen menetelmien parantamiseksi tehdään parhaillaan esimerkiksi ESR+ -hankkeessa SAKE – uudet menetelmät sote-osaamisen johtamisen tukena: osaamisen kehittämisen ennakointi, arviointi ja seuranta (LAB-ammattikorkeakoulu).

Lähteet

Ali, S., Sethi, A., Soltani, A. & Nazar, Z. 2025. Impact of continuing professional development (CPD) on patient outcomes: a systematic scoping review. BMC Medical Education. Vol. 25, 1284. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12909-025-07883-4

Allen, L., Palermo, C., Armstrong, E. & Hay, M. 2019. Categorising the broad impacts of continuing professional development: A scoping review. Medical Education. Vol. 53 (11), 1087-1099. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/medu.13922

Allen, L., Hay. M., Armstrong, E. & Palermo, S. 2020. Applying a social theory of learning to explain the possible impacts of continuing professional development (CPD) programs. Medical Teacher. Vol. 42 (10), 1140–1147. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/0142159X.2020.1795097

Behm, M-M. & Suikkanen, A. 2025. Osaamisen johtamisen nykytila ja kehittämistarpeet. Selvitysraportti. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 86. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-503-2

Grommi, S. 2025. The effects of educational and feedback interventions on pain nursing care. Dissertation. University of Eastern Finland, Doctoral programme in Health Sciences. Kuopio. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences No 892. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5575-3

Kallio, H., Voutilainen, A., Viinamäki, L. & Kangasniemi, M. 2020. In-service training to enhance the competence of a health and social care professionals: A document analysis of web-based training reports. Nurse Education Today. Vol. 92, 104493. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2020.104493

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Suyen, K., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Wálden, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Helsinki: Valtioneuvosto kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7

LAB-ammattikorkeakoulu. SAKE – uudet menetelmät sote-osaamisen johtamisen tukena: osaamisen kehittämisen ennakointi, arviointi ja seuranta. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/SAKE

Mäkelä, K-L. 2024. Alkoholista päihtyneiden potilaiden hoitaminen päivystyspoliklinikalla: Hoitohenkilökunnan osaaminen ja verkkokoulutusintervention vaikutus osaamiselle. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampereen yliopiston väitöskirjat 1015. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3425-3

Pakkonen, M. 2025. Koulutusintervention vaikuttavuus hoitajien persoonakeskeisen hoitotyön kompetenssiin. Gerontologia. Vol. 39 (1), 84–89. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23989/gerontologia.156557

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 57/2024. Finlex. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2024/57

Uschanoff, H. 2026. Sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksen hyödyt, vaikutukset ja vaikuttavuus sekä niiden mittaaminen ja arviointi. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050810505

Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Vilen, L. & Salminen, L. 2016. Täydennyskoulutus terveysalan opettajien ammattitaidon ylläpidossa ja kehittymisessä. Hoitotiede. Vol. 28 (2), 137–149. Viitattu 11.5.2026. Saatavissa https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128358/77481

Kirjoittajat

Hanna Uschanoff on LAB-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalle -YAMK koulutusohjelman opiskelija. Hanna työskentelee sairaanhoitajana Pirkanmaan hyvinvointialueella. Häntä kiinnostaa erityisesti osaamisen kehittäminen ja osaamisen johtaminen sote-alalla.

Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön YAMK-koulutuksessa ja TKI-toiminnassa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/sairaanhoitajien-koulutus-laaketieteellisen-mallinuken-kanssa-simulaatiolaboratoriossa-35645529/ (Pexels Licence)