Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut liikkumattomuuden neljänneksi suurimmaksi elintapasairauksien aiheuttamaksi kuoleman riskiksi maailmassa. Vähäinen liikkumisen määrä ja runsas istuminen heijastuvat väistämättä myös työikäisten työssä jaksamiseen, tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon ja näiden kautta heikentävästi työn tuottavuuteen. Kaiken lisäksi puhutaan myös miljardien eurojen taloudellisista menetyksistä.

Kirjoittaja: Kirsi Kiiskinen

Uusimpien työikäisten liikkumissuositusten mukaan aikuisten tulisi harrastaa viikon aikana kohtuu kuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa vähintään tunnin ja vartin. Lisäksi tulisi tehdä vähintään kahdesti viikossa lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa. (UKK-Instituutti 2019). Vain harva suomalainen työikäinen täyttää vaaditut suositukset. 50 % suomalaisista täyttää kestävyysliikuntasuositukset, mutta vain noin 10 % täyttää suositukset, jotka sisältävät kestävyyskuntoa parantavan liikunnan lisäksi lihaskuntoa vahvistavaa harjoittelua kahdesti viikossa. Riittämättömän kestävyysliikunnan ja lihaskuntoharjoittelun lisäksi terveyden uhaksi on noussut uusi liikkumattomuuden muoto: runsas paikallaanolo, erityisesti istuminen. (Helajärvi ym. 2015) Tämä oli yksi syy vajaa kaksi vuotta sitten julkaistujen uusien liikkumissuositusten tekoon, jossa onkin vahvemmin nostettu esiin kevyen liikuskelun merkitys ja taukojen tärkeys paikallaan oloon.

Aikuisten liikkumissuositukset on kuvattu pyramidimallin mukaisesti, jossa alimpina ovat palauttava uni, taukoja paikallaanoloon ja kevyttä liikuskelua. Pyramidin huippu kertoo kestävyys- sekä lihaskunto- ja liikehallintaharjoittelun suositukset.

Kuva 1. Aikuisten liikkumisen suositus kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa sekä tauottamisen tärkeyden. (UKK-Instituutti 2019).

Liikkumattomuus lisääntyy

Liikkumattomuuden riskit koskevat ja koskettavat kaikkia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Elämä muuttuu koko ajan fyysisesti vähemmän kuormittavaksi, mikä vähentää aktiivisuutta arjessa. Moderni elämänrytmi ja helppo elämäntapa kannustavat tekemään asioita entistä passiivisemmin. Myös monen työikäisen työ on yhä enemmän näyttöpäätteellä istuen tehtävää työtä. Teknologian kehittyminen, kaupungistuminen, passiivisten liikkumismuotojen yleistyminen ja yleinen vaurastuminen vähentävät kaikki omalla tavallaan fyysisen aktiivisuuden tarvetta. Siksi voidaankin puhua jo liikkumattomuuden pandemiasta, johon liittyvät ylipaino ja lihavuus sekä lisääntynyt elintapasairauksien riski. (Helajärvi ym. 2015)

Suomalaiset viettävät jo noin kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan liikkumatta, ja valtaosan tästä paikallaan istuen. Runsaalla istumisella on todettu negatiivisia yhteyksiä terveyteen – liikunnasta ja muista elämäntavoista riippumatta. Istumisen tavalla ja muodolla voi olla väliä, ei vain sen määrällä. Kaikkein haitallisinta on pitkäkestoinen, yhtäjaksoinen paikallaanolo. (Helajärvi ym. 2015)

UKK Instituutin johtaja Tommi Vasankari nosti huolen runsaasta istumisesta jo Diabetesfoorumissa vuonna 2013: ”Samalla kun on todettu, että liikuntasuositukset eivät täyty, on huomattu, että runsas istuminen on itsenäinen, liikuntaharrastuksesta riippumaton kuoleman riskitekijä.” (Diabetesfoorumi 2013)

Liikkumattomuudella on myös hintalappunsa. UKK-instituutin tekemän selvityksen mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa lisäkustannuksia terveydenhuollon suorissa kustannuksissa sekä tuottavuuskustannuksissa menetettyjen työpanosten osalta. Passiivisuudesta johtuvat vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2 – 7,5 miljardin euron luokkaa. Huomioitavaa on, että tästä laskelmasta puuttuvat kaikki lyhyet alle 10 päivää kestäneiden sairaslomien kustannukset ja liikkumattomuuden aiheuttamat välillisten verojen aiheuttamat menetykset. Lisäksi laskelmista puuttuu hiilineutraalin liikkumisen aiheuttamat säästöt. (Vasankari & Kolu 2018)

Etätyö voi passivoittaa entisestään

Covid-19 pandemian myötä yhä useampi työikäinen siirtyi etätöihin. Etätyön myötä työikäisten liikkuminen polarisoitui. Osa pystyi lisätä liikkumistaan, samalla kun osa passivoitui entisestään. Kotiolojen huono ergonomia ja tauottomuus vaikuttavat heikentävästi työkykyyn. Erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön vaivat lisääntyvät, kun töitä tehdään huonoissa asennoissa. Lisäksi liikkuen toteutettujen työmatkojen puute passivoittaa useita työikäisiä lisää. (Kantomaa 2020)

Etätyö voi vähentää aktiivisuutta, mikä uhkaa suurta osaa suomalaisten terveyttä. Istumatyön on tiedetty jo vuosia altistavan erilaisille sairauksille ja lisäävän kuolemanriskiä. Moni on täyttänyt liikuntasuositukset juuri työmatkaliikunnan avulla. Jos työmatkoista tarvittavan liikunnan saavat eivät korvaa liikuntaa muulla, entistä harvempi meistä liikkuu suositusten mukaisesti.

Kotona voi joutua työskentelemään myös ulkorappusilla istuen, jolloin ergonomia ei ole paras mahdollinen.

Kuva 2. Kotiergonomia on välillä kaikkea muuta kuin optimaalista. (Kuva: Anna Lahti)

Liikkumalla viidesti viikossa kodin ja työmatkan välin omaa lihasvoimaa käyttäen, liikuntaa tulee yllättävänkin paljon viikossa. Ihmisten pyörämatka töihin kestää yleisimmin hieman yli 26 minuuttia. Viidesti viikossa edestakaisin poljettuna liikuntaa kertyy tällöin reippaasti yli neljä tuntia. (Piela 2017) Liikuntaneuvoston (2020) selvityksen mukaan työmatkaliikunta vähentyi merkittävästi huhti-elokuussa 2020. Huhtikuussa noin puolet vastaajista ilmoitti työmatkaliikunnan vähentyneen. Väheneminen jatkui loppukevään ja kesän aikana.

Liiku työpäivän aikana ja tauota istumistasi

Etätyön myötä työmatkaliikunta on vähentynyt siis merkittävästi. Etätyössä suositellaankin selkeää päivärytmiä. Siihen tulisi sisältyä myös työmatkaliikunta eli työmatkaa vastaava kävely tai pyöräily päivän aikana. (Liikuntaneuvosto 2020)

Liikkumattomuutta ja istumista tutkitaan paljon, sillä läheskään kaikkea ei vielä tiedetä. Vielä ei ole tarkkoja ohjeita siitä, kuinka monta kertaa päivän aikana täytyisi nousta ylös, ja kuinka kauan pitäisi tehdä jotain paikallaanolon vastapainoksi. Monet fysioterapeutit suosittelevat kuitenkin pientä liikkumista useamman kerran työpäivän aikana, mielellään vaikka tunnin välein. (Korpela 2020)

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema suositus Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen (2015) kehottaa välttämään runsasta istumista ja paikallaanoloa aina kun mahdollista. Vähennä istumista ja tauota pitkiä istumisen jaksoja. Vaihtele asentoja, nouse seisomaan muutaman kerran tunnissa ja liikuskele kevyesti.

Työyhteisöissä voidaan myös luoda pelisäännöt istumisen vähentämiseksi ja tauottamiseksi, esimerkiksi muuttamalla kokouskäytäntöjä aktiivisimmiksi. Toisaalta etätyö mahdollistaa myös aktiivisen työpäivän suunnittelun, johon sisältyy työmatkaa vastaava liikunnallinen hetki päivän alussa ja lopussa sekä työpäivän aikana kävelykokouksia, istumisen tauottamista tai muuta aktiivista työntekoa. Työntekijä on siis paljolti itse vastuussa oman työpäivänsä rakentamisesta niin, että se tukee omaa jaksamista, hyvinvointia ja työkykyä.

Lähteet

Diabetesfoorumi. 2013. Istumisen riksit kumoavat liikunnan hyödyt. [Viitattu 1.3.2021]. Saatavissa: http://www.diabetesfoorumi.fi/ajankohtaista/istumisen-riskit-kumoavat-liikunnan-hyodyt.html#.YDyeR2gzbIU

Helajärvi, H., Lindholm H., Vasankari, T. & Heinonen O. 2015. Vähäisen liikkumisen terveyshaitat. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol. 131 (18), 1713-8. [Viitattu 1.3.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo12430

Kantomaa, M. (toim.) 2020. Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2. [Viitattu 1.3.2021]. Saatavissa: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2020/10/Koronapandemian-vaikutukset-vaeston-liikuntaan-paivitetty-23.11.2020.pdf

Korpela, E. 2020. Etätöiden yleistyminen uhkaa tehdä meistä yhä passiivisempia, vaikka liikkumattomuus on jo kansantauti – voit lisätä kehon liikettä pienillä keinoilla. YLE. [Viitattu 1.3.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11596267

Piela, P. 2017. Kohti kestävää työmatkailua – polkisitko puolessa tunnissa töihin? Tieto & Trendit. [Viitattu 1.3.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/kohti-kestavaa-tyomatkailua-polkisitko-puolessa-tunnissa-toihin/

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. ISTU VÄHEMMÄN – VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015. [Viitattu 26.2.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74517

UKK-Instituutti. 2019. Aikuisten liikkumisen suositukset. [Viitattu 26.2.2021]. Saatavissa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/

Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.). 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018. [Viitattu 1.3.2021]. Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/documents/10616/6354562/31-2018-Liikkumattomuuden%2Blasku%2Bkasvaa.pdf/3dde40cf-25c0-4b5d-bab4-6c0ec8325e35?version=1.0

Kirjoittaja

Kirsi Kiiskinen (työft AMK, TtM) toimii asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Asiantuntijatyön tuottavuuden ja työhyvinvoinnin (ATK) kehittämishankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/936911 (CC0)

Julkaistu 9.3.2021

Viittausohje

Kiiskinen, K. 2021. Liikkumattomuus uhkaa työikäisten työkykyä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/liikkumattomuus-uhkaa-tyoikaisten-tyokykya/