Vastuullisuusosaaminen osaksi kiinteistö- ja rakennusalan yritysten kilpailukykyä

EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja kiristyvät raportointivaatimukset eivät ole pelkkiä velvoitteita, ne muovaavat kiinteistö- ja rakennusalan kilpailukenttää merkittävästi. Koska rakennettu ympäristö kuluttaa runsaasti energiaa ja on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä, alalta edellytetään vahvaa sitoutumista kestävään kehitykseen. Kilpailuedun saavuttamiseksi yritysten on vahvistettava vastuullisuusosaamistaan ja vietävä vastuullisuus strategisen johtamisen ytimeen.

Kirjoittaja: Sariseelia Sore

Vastuullisuus kiinteistö- ja rakennusalalla

Kiinteistö- ja rakennusalan (KIRA) vastuullisuus liittyy kiinteästi kestävään kehitykseen, erityisesti ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnonvarojen kestävään käyttöön (Charlier & Vassart 2023; Park et al. 2024). Rakennettu ympäristö kuluttaa runsaasti energiaa ja on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä: maailmanlaajuisesti rakennusten osuus energiankulutuksesta ja päästöistä on 30–40 % (Opoku et al. 2022; Park et al. 2024). EU-tasolla KIRA-alan osuus kansallisista kasvihuonekaasupäästöistä on arviolta 5-12 %. Lisäksi ala käyttää valtavia määriä luonnonvaroja: rakennettu ympäristö kattaa noin puolet kaikesta louhitusta materiaalista, ja yli 35 % EU:n jätteistä syntyy rakennusalalta (European Commission n.d.a). Näiden lukujen valossa KIRA-toimijoilla on keskeinen rooli vastuullisten ympäristöratkaisujen kehittämisessä ja toimeenpanossa.

EU:n Green Deal -ohjelma tähtää ilmastoneutraaliin Eurooppaan vuoteen 2050 mennessä (European Commission 2019), mikä edellyttää KIRA-alan toimijoilta merkittäviä päästövähennyksiä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii vaikuttavia ja tehokkaita keinoja, joista keskeisiä ovat elinkaarilaskenta (LCA) ja kiertotalouden periaatteet (Charlier & Vassart 2023). Näitä näkökulmia tukee EU:n kehittämä, vapaasti käytettävissä oleva Level(s)-viitekehys, joka tarjoaa välineet rakennuksen ympäristösuorituskyvyn mittaamiseen ja raportointiin koko sen elinkaaren ajalta. Level(s) toimii samalla lähtökohtana kiertotalouden periaatteiden soveltamiselle rakennetussa ympäristössä (European Commission n.d.b).

Vastuullisuusraportointi

Yrityksiltä odotetaan yhä vahvempaa panostusta vastuullisuuteen. Kehitystä vauhdittavat erityisesti yritysvastuun raportointivaatimusten tiukentuminen. Raportointivelvollisuus ei koske vielä kaikkia, sillä EU:n vastuullisuusraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) laajentaa raportointivelvoitteita vaiheittain: ensimmäiset yritykset raportoivat uuden direktiivin mukaisesti tilikaudesta 2024 alkaen, ja viimeiset siirtyvät mukaan vuoteen 2028 mennessä (Alho & Ranta 2025).

Raportointivelvollisuus asettaa painetta vastuullisuustiedon systemaattiselle keräämiselle ja esittämiselle, mutta luo myös pohjan vertailtavuudelle ja läpinäkyvyydelle. CSRD-direktiivin velvoittama vastuullisuusraportointi (Environmental, Social, Governance, ESG) on keino mitata ja viestiä yritysten vastuullisuustyötä kolmella osa-alueella:

Ympäristönäkökulma (E, Environmental) kattaa esimerkiksi päästöjen ja resurssien käytön seurannan sekä kiertotalouden periaatteiden huomioon ottamisen. Yritysten odotetaan esittävän suunnitelmia kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi.
Sosiaalinen näkökulma (S, Social) painottaa työolosuhteisiin, työntekijöiden oikeuksiin, tasa-arvoon, monimuotoisuuteen ja yhteisövaikutuksiin liittyviä teemoja. Yrityksiltä odotetaan konkreettisia toimia ja läpinäkyvää tietoa muun muassa henkilöstöön liittyvistä sosiaalisista tekijöistä sekä vastuullisesta sitoutumisesta paikallisyhteisöihin.
Hyvä hallintotapa (G, Governance) keskittyy yrityksen hallinnon periaatteisiin sisältäen johtamisen ja korruption estämisen. Yrityksiltä edellytetään avoimuutta johtamisen käytännöistä ja sitoutumista vastuulliseen ja läpinäkyvään päätöksentekoon. (Cabaleiro-Cerviño & Mendi 2024; Alho & Ranta 2025.)

Vastuullisuus kilpailuetuna

Vastuullisuusosaamisesta on nopeasti kehittymässä keskeinen kilpailutekijä myös KIRA-alalla (Park et al. 2024). ESG-käytännöt voivat tuottaa liiketoiminnallista arvoa useilla toisiaan tukevilla tavoilla: ne vähentävät riskejä, lisäävät sidosryhmien luottamusta läpinäkyvyyden kautta, parantavat yrityksen kestävyyttä sekä tukevat vastuullisuusmaineen rakentumista. Näiden vaikutusten kautta vastuullisuustoimet voivat vahvistaa yrityksen strategista kilpailuetua ja tukea pitkän aikavälin taloudellista suorituskykyä. (Wang et al. 2024; Chen et al. 2023.) Tästä on osoituksena myös Ma et al. (2024) tutkimus, jossa havaittiin sosiaalisen vastuun vahvistavan rakennusalan yritysten muutoskyvykkyyttä ja toimivan siten strategisesti hyödyllisenä tekijänä. Lisäksi ESG-toimilla voidaan edistää laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten kansallista kestävää kehitystä (Chen et al. 2023).

Vastuullisuus ei ole enää pelkästään yrityksen sisäinen valinta, vaan ulkoinen paine ohjaa kehitystä (Cheong et al. 2025; Ren & Ren 2024). Julkisen ympäristötietoisuuden kasvu sekä sidosryhmien kasvava kysyntä yritysten ESG-tiedolle luovat jatkuvaa painetta yrityksiä kehittämään vastuullisuustoimintaansa (Cheong et al. 2025; Wang et al. 2024), mikä puolestaan parantaa ESG-suoriutumisen tasoa (Ren & Ren 2024). Panostamalla vastuullisuustoimiin johto voi osoittaa sitoutumisensa pitkäaikaiseen arvonluontiin ja sidosryhmien etuihin, mikä lisää osakkeenomistajien luottamusta (Cheong et al. 2025). Vastuullisuusraportointi on keskeinen työkalu tässä kehityksessä, sillä se tukee yrityksiä osoittamaan sitoutumisensa kestävään kehitykseen, ei vain reaktiivisesti, vaan ennakoivasti ja strategisesti (Wang et al. 2024).

Vastuullisuusosaaminen tarvitsee vauhtia kiinteistö- ja rakennusalalla

Vastuullisuusosaamisen kehittäminen KIRA-alalla on noussut keskeiseksi teemaksi, erityisesti EU:n CSRD-direktiivin myötä. Vaikka ESG-raportointi voi parantaa yritysten vastuullisuustyön näkyvyyttä ja ohjata päätöksentekoa kohti kestävämpiä ratkaisuja, sen toteuttaminen on monin tavoin haastavaa. Yritykset kamppailevat muun muassa raportointivaatimusten monimutkaisuuden, riittävän ja luotettavan datan saatavuuden, arvoketjutiedon keruun sekä ympäristötiedon, kuten hiilijalanjäljen ja biodiversiteetin, systemaattisen kokoamisen kanssa. Haasteita aiheuttavat myös puutteet konkreettisessa raportointiosaamisessa. (Alho & Ranta 2025.)

Erityisesti pk-yrityksille ESG-toimien ja raportointiprosessin käynnistäminen on haastavaa, sillä niiden resurssit ja osaaminen ovat usein rajallisia (Alho & Ranta 2025). Haaste on merkittävä, sillä pk-yritykset muodostavat valtaosan yrityskannasta niin Euroopassa (99,8 %) kuin Suomessakin (99,9 %) (Eurostat 2022; Suomen Yrittäjät 2023) ja ne ovat siten keskeisessä roolissa vastuullisen talousmuutoksen edistämisessä. Monet yritykset etsivätkin nyt konkreettisia keinoja vastata tiukkeneviin vaatimuksiin, mutta tarjolla oleva koulutus on niukkaa, eikä vastuullisuusteemoja käsitellä vielä riittävästi alan perinteisissä koulutusohjelmissa.

Tilanteen parantamiseksi käynnissä on useita kehittämistoimia, joiden tavoitteena on tukea KIRA-alan yrityksiä vastuullisuusosaamisen vahvistamisessa ja siirtymässä kohti vähähiilisiä toimintatapoja. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteisessä ESR+-rahoitteisessa hankkeessa KIVAKIRA – Kiertotalous vähähiilisen ja kestävän kiinteistö- ja rakennusalan edistäjänä (1.1.2025–30.6.2027) suunnitellaan ja pilotoidaan täydennyskoulutusta, joka keskittyy KIRA-alan vähähiilisyyden ja kiertotalouden teemoihin. Hankkeessa kartoitetaan Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen yritysten osaamistarpeita ja kehitetään koulutussisältöjä tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on vahvistaa alan ammattilaisten vastuullisuusosaamista ja varmistaa, että yritykset pystyvät vastaamaan EU:n vastuullisuusvaatimuksiin tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. (KIVAKIRA 2025.)

Lähteet

Alho, E. & Ranta, R. 2025. Kestävyysraportoinnin haasteet ja tukitarpeet suomalaisyrityksissä. Helsinki: Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:4. Viitattu 14.4.2025. Saatavissa http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166065/YM_2025_4.pdf

Cabaleiro-Cerviño, G., & Mendi, P. 2024. ESG-driven innovation strategy and firm performance. Eurasian Business Review. Vol. 14(1), 137-185. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s40821-024-00254-x

Charlier, M., & Vassart, O. 2023. A paradigm shift in designing circular steel buildings: Some key principles and pioneering projects. Steel Construction. Vol. 16(4), 209-214. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/stco.202300033

Chen, S., Song, Y., & Gao, P. 2023. Environmental, social, and governance (ESG) performance and financial outcomes: Analyzing the impact of ESG on financial performance. Journal of Environmental Management. Vol. 345, 118829. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2023.118829

Cheong, T. S., Liu, S., Ma, N., & Han, T. 2025. The Impact of Public Environmental Concern on Corporate ESG Performance. Journal of Risk and Financial Management. Vol. 18(2), 82. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/jrfm18020082

European Commission n.d.a. Buildings and construction. Viitattu 14.4.2025. Saatavissa http://single-market-economy.ec.europa.eu/industry/sustainability/buildings-and-construction_en

European Commission n.d.b. Level(s). Viitattu 14.4.2025. Saatavissa http://green-forum.ec.europa.eu/levels_en

European Commission. 2019. The European Green Deal. EUR-Lex. Viitattu 14.4.2025. Saatavissa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52019DC0640

Eurostat. 2022. EU small and medium-sized enterprises: an overview. Eurostat news. Viitattu 15.4.2025. Saatavissa http://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/edn-20220627-1

KIVAKIRA. 2025. KIVAKIRA – Kiertotalous vähähiilisen ja kestävän kiinteistö- ja rakennusalan edistäjänä. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://www.hamk.fi/projektit/kivakira-kiertotalous-vahahiilisen-ja-kestavan-kiinteisto-ja-rakennusalan-edistajana/

Ma, N., Zhang, Y., Liu, Y., & Yang, H. 2024. Impact of Corporate Social Responsibility on Organizational Resilience in Construction Firms – A Study from China. Sustainability. Vol. 16(19), 8366. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/su16198366

Opoku, R., Mensah, H., & Ahadzie, D. K. 2022. Guest editorial: Global energy transformation for combating climate change in the built environment: challenges and opportunities in developing countries. International Journal of Building Pathology and Adaptation. Vol. 40(2), 161-164. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1108/IJBPA-04-2022-156

Park, J., Um, K. H., & Kim, Y. 2024. A Sustainability Evaluation of Buildings: A Review on Sustainability Factors to Move towards a Greener City Environment. Buildings. Vol. 14(2), 446. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/buildings14020446

Ren, X., & Ren, Y. 2024. Public environmental concern and corporate ESG performance. Finance Research Letters. Vol. 61, 104991. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.frl.2024.104991

Suomen Yrittäjät. 2023. Yrittäjyys Suomessa. Viitattu 15.4.2025. Saatavissa http://yrittajat.fi/tietoa-meista/tietoa-yrittajajarjestosta/yrittajyys-suomessa/

Wang, Y., Zhang, Y., & Zhang, Z. 2024. How do ESG practices create value for businesses? Research review and prospects. Sustainable Accounting, Management and Policy Journal. Vol. 15(5), 1155-1177. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1108/SAMPJ-12-2021-0515

Kirjoittaja

Sariseelia Sore (TkT) toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä. Viime vuosina hän on johtanut ja osallistunut useisiin yritysten digitaalista transformaatiota tukeneisiin kehitysprojekteihin. Tällä hetkellä hän työskentelee asiantuntijana KIVAKIRA – Kiertotalous vähähiilisen ja kestävän kiinteistö- ja rakennusalan edistäjänä -hankkeessa, keskittyen digitaalisten ratkaisujen rooliin KIRA-alan vastuullisuussiirtymässä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1575605 (CC0)