Uusiutuvalla energialla eroon maakaasusta

Jo ennen Ukrainan sotaa maakaasun hinta oli hurjassa nousussa. Tässä yritystapauksessa maakaasun energiamaksu oli noussut vuoden 2021 tammikuun ja joulukuun välillä noin 350 % siirtomaksujen pysyessä ennallaan. Venäläisen maakaasun tuonnin loppuminen aiheuttaa lisähaasteita maakaasua käyttäville yrityksille.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman 1,5 vuotta kestävän METE, Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen tavoitteena on edistää Kaakkois-Suomen maaseudun mikro- ja pienyritysten elinvoimaisuutta ja energiansäästöä. Se tapahtuu tuottamalla tietoa uusituvista energiaratkaisuista ja energiatehokkuutta edistävistä toimenpiteistä sekä teknologioista. LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina hankkeessa toimii JS Enviro. (LAB 2021)

Hankkeeseen valittiin mukaan 11 pien- ja mikroyritystä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maaseudulta. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin analyysi tapausyritysten tuntikohtaisten sähkönkulutusten ja yritysten ilmoittamien tietojen perusteella. Analyysin perusteella huomattiin yritysten aurinkosähkön potentiaali ja tehtiin aurinkosähkön kannattavuuden analysoinnit. Tämä artikkeli kuuluu sarjaan artikkeleita, joissa tapausyrityksistä saatujen tietojen perusteella kerrotaan geneeristä keinoista säästää energiaa yrityksissä.

Uusiutuvan energian mahdollisuudet maakaasun korvaajana Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut (METE) -hankkeen tapausyrityksessä

Suoritin helmikuun loppupuolella yrityskierroksen METE-tapausyrityksissä. Kierroksen tavoitteena oli löytää geneerisiä keinoja, joiden avulla yritykset voisivat parantaa energiatehokkuuttaan. Lisäksi tavoitteena oli havainnoida työskentelyolosuhteiden valaistusta ja esimerkiksi keinoja lämmitystapojen muutoksille.

Heti yrityskierroksen jälkeen eräässä tapausyrityksessä alettiin toimimaan. Yritys oli jo aiemmin miettinyt maakaasun hinnan nousun takia maakaasusta luopumista. Yritys sai hankkeesta lisävahvistusta aikomuksilleen ja uusiutuvan energian investoinneilleen.

Polttohake maakaasun korvaajana

Yritys toimitti hankkeelle tiedot maakaasun kulutuksesta ja maakaasun toimittajan hintatiedot. Tammikuussa 2021 maakaasun energiamaksu oli 28,03 €/MWh ja se oli joulukuuhun 2021 mennessä noussut tasoon 105,21 €/MWh. Maakaasun verkkopalvelun perusmaksu oli noussut 6 €/kk. Siirtomaksut olivat pysynyt ennallaan. (Mentula 2022a)

Polttohakkeen hinta on tällä hetkellä noin 22–26 €/m³ alv 0 % (Ruutana Heating 2022). Toisella toimittajalla hakkeen hinta on 25 €/m³ alv 0% (Veljekset Parkkonen 2022). Hakkeen energiasisältö on 0,7–0,9 MWh/i–m³riippuen sen kosteudesta (Bioenergian Pikkujättiläinen 2022). Keskimääräisellä energiasisällöllä ja 25 €/m³ polttohakkeen ostohinta on noin 31 €/MWh.

Vertailin hintatietojen perusteella tässä yritystapauksessa toteutuvia hakelämmityksen takaisinmaksuaikoja. Hakkeen käyttö vaatii käyttäjiltä enemmän työtä. Laskelmissa lisäsin polttohakkeen käytölle huolto- ja täyttökustannuksina 4 h/kk ja tuntihintana käytin 50 €/h. Haketta käytetään noin 7 kuukautta vuodessa ja huoltokustannukset ovat laskelman arvoilla noin 1 400 €/vuosi. Lämmityskauden ulkopuolella lämmin käyttövesi tuotetaan olemassa olevan sähkövastuksen avulla. Hakkeen käytön kustannussäästöt olisivat tapausyrityksessä noin 18 000 €/vuosi. Kuvassa 1 on kuvattu hakejärjestelmäinvestoinnin takaisinmaksuaika säästöillä eri investoinnin arvoilla.

Kuva 1. Hakejärjestelmän takaisinmaksuaika eri investoinnin arvoilla. (Kuva: Mika Keski-Luopa)

Lämpöpumppu maakaasun korvaajana teollisuudessa ja kiinteistön lämmittämisessä

Useissa teollisuusprosesseissa tarvitaan yli 100-asteista vettä tai höyryä. Pekkolan (2022) mukaan Oilonilla on tuotannossa +120–140-asteiseen veden lämpötilaan pystyviä lämpöpumppuja ja tuotekehityksessä on myös höyryä tuottavia lämpöpumppuja. Ennen kuin höyryä tuottavat lämpöpumput ovat tuotannossa, niin käytännössä höyry joudutaan tuottamaan polttoaineen polttamiseen perustuvien ratkaisujen avulla.

Lämpöpumppu soveltuu hyvin kiinteistön lämmitykseen. METE-tapausyritys (Mentula 2022b) toimitti saamansa lämpöpumpputarjouksen hankkeelle. Kyseinen lämpöpumppujärjestelmä tulisi maakaasun rinnalle ja lämpöpumpun avulla tuotettaisiin noin 2/3 lämmitysenergiasta. Tarjouksen perusteella yritys maksaa lämpöpumppuratkaisun kuukausiveloituksella 7- vuoden ajanjaksolla. Sopimuskauden jälkeen tulisi vuosittainen huoltomaksu.

Tarjouksen tuottolaskelma sisältää useita oletuksia. Maakaasun hinta on oletettu olevan sopimuksen solmimishetkellä 135 €/MWh ja sähkön 0,1 €/kWh. Siirtomaksuja ja veroja ei tuottolaskelmaan ole sisällytetty. Tuottolaskelman maakaasuun hinta tuntuu liian korkealta ja sähkön matalalta. Lisäksi energianhintojen nousun oletetaan olevan 3 % vuodessa. Nämä kaikki oletukset aiheuttavat epävarmuustekijöitä tuottolaskelmaan.

Epävarmuustekijöistä huolimatta energiatehokkuusinvestointi on kannattava. Vuosisäästöt kattavat vähintään sopimuskauden kuukausimaksut, eli investointi maksaa itsensä energiasäästöjen avulla. METE-tapausyritys on päättänyt investoida lämpöpumppujärjestelmään hakejärjestelmän sijaan sen käytön helppouden vuoksi.

Lähteet

Bioenergian Pikkujättiläinen. 2022. Energia-arvo ja muuntokertoimet. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://www.bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/hake/hake/

Ruutana Heating. 2022. Hakkeen myynti. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://www.ruutanaheating.fi/palvelut/hakkeen-myynti

Pekkola, S. 2022. Oilonilta vaihtoehto maakaasulle. Selvitä vaihtoehto maakaasulle webinaari 24.5.2022. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=12pRIPlh7BI

Veljekset Parkkonen. 2022. Haketta. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://www.tori.fi/keski-suomi/Haketta_87000910.htm

LAB. 2021. Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut METE. Viitattu 20.5.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/maaseudun-mikroyritysten-vahahiiliset-energiaratkaisut-mete

Mentula, M. 2022a. Sähköposti Mika Keski-Luovalle 23.2.2022.

Mentula, M. 2022b. Sähköposti Mika Keski-Luovalle 12.5.2022.

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa toimii LAB- ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana METE- ja SÄHÄKKÄ- hankkeissa. Lisäksi kirjoittaja toimii LABin ja Heinolan kaupungin välisen BioHub -yhteistyön koordinaattorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/eu-kaasua-maakaasun-energiaa-7174669/ (Alexandra_Koch, Pixabay licence)

Julkaistu 13.6.2022