Tulevaisuuden muutosvoimat vievät kohti kestävää muoti- ja tekstiilialaa

KESTO – Kestävää osaamista muoti- ja tekstiilialalle -hankkeen 23.tammikuuta 2025 järjestetty loppuseminaari kokosi Sibeliustalolle 50 toimialan ammattilaista niin oppilaitosedustajista kuin yrityskentältä. Kohti kestävää muoti- ja tekstiilialaa: Tulevaisuuden muutosvoimat -nimeä kantava seminaari järjestettiin tavoitteena tuoda yhteen oppilaitosten ja yrityskentän osaajia hankkeen tulosten jakamiseksi, tämänhetkisten toimialakohtaisten osaamistarpeiden kartoittamiseksi ja verkostoitumistilaisuudeksi tulevia jatkuvan oppimisen hankkeita ajatellen.

Kirjoittaja: Annariina Ruokamo

Tekstiili- ja muotialan murros vaatii yrityksiltä avoimuutta

Tekstiili- ja muotialan yritykset ovat kärsineet merkittävästi pandemian jälkeisissä ja geopoliittisesti jännittyneessä muuttuvassa maailmassa. Kulutuskäyttäytyminen on muuttunut radikaalisti ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Lisäksi näköpiirissä on myös EU:n tasolta tulevat sääntelyt, jotka tuovat omat juonenkäänteensä yritysten toimintaan ja toisaalta myös tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Näitä teemoja käytiin tapahtumassa läpi puheenvuorojen ja paneelikeskustelun muodossa.

Tapahtumassa kuultiin puheenvuorot Suomen Tekstiilin & Muodin (STJM) koulutuksen asiantuntija Auri Koholalta, Design Forum Finlandin projektikoordinaattorilta Marika Lehdeltä sekä futuristi Elina Hiltuselta. Puhujien lisäksi tapahtumassa järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat Koulutuskeskus Salpauksen lehtori Minna Tammi ja Luhdan HR- ja vastuullisuusjohtaja Annamaria Väli-Klemelä. Paneelikeskustelun yhtenäinen konsensus oli selvä: toimiala on murroksessa niin yritysten liiketoiminnan kuin osaamistarpeiden ja koulutuksenkin näkökulmasta.

Tulevaisuustaidoista puheenvuoroissa korostuivat sivistys, ennakointi ja monipuolinen osaaminen. Väli-Klemelä korosti paneelissa yritysten muuntautumiskyvyn olevan olennaisen tärkeää kestävyyden ja digitalisaation kaksoissiirtymässä: hänen mukaansa murrokseen ja tuleviin EU-regulaatioihin on yrityksissä suhtauduttava mahdollisuutena muuttaa liiketoimintaa kannattavampaan ja vastuullisempaan suuntaan. (Väli-Klemelä 2025)

Datanhallinta on yksi keskeisimmistä tulevaisuuden osaamistarpeista yrityksissä

Digitaalisuuden ajatellaan olevan tärkeä ajuri kiertotalouteen siirtymisessä, joten sen tarjoamien ratkaisujen haltuunotto on tärkeää sekä liiketoiminnan kasvun että erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. STJM:n koulutuksen asiantuntija Auri Kohola nosti keskeisimpänä yrityksiin kohdistuvana osaamistarpeena datanhallinta, joka pitää sisällään datan keräämisen ja sen analytiikan, joka tällä hetkellä on pääsääntöisesti matalalla toimialan yrityksissä. Datanhallinnan mahdollisuudet kuitenkin muun muassa asiakaskokemuksen ja kohdentamisen näkökulmasta ovat mittavat. Datanhallintaa tulee tulevaisuudessa ohjaamaan myös Euroopan Unionin valmistelema Digitaalinen tuotepassi (DPP). Datanhallinnan tarve on Koholan mukaan yrityksissä tunnistettu ja digitaalisten työkalujen käyttöönotto yleisesti vaatii koko henkilöstön kouluttamista. (Kohola 2025)

Koholan mukaan vuosi 2024 on pandemian ja sotien käynnistymisten jälkeen ollut edelleen pääsääntöisesti haastava vuosi toimialan yrityksille. Joitakin poikkeuksiakin kuitenkin on, kun osa kotimaisista yrityksistä on onnistuneet kasvattamaan vientiään merkittävästi USA:n markkinoille. Nähtäväksi kuitenkin jää, tyssääkö kehitys alkuunsa Yhdysvaltojen poliittisen tilanteen muuttuessa esimerkiksi tullimenettelyiden myötä.

Turbulenssin keskellä perusosaaminen korostuu osaamistarpeissa

STJM:n teettämän osaamiskartoituksen mukaan yritysten ja toimialan osaajien välillä vallitsee tällä hetkellä kohtaanto-ongelma, sillä 68 % yrityksistä kokee vaikeaksi löytää osaavaa työvoimaa. Seuraavien viiden vuoden aikana työvoiman tarve tulee joko hieman kasvamaan tai pysymään samana, mutta muutosta laskusuuntaan ei näytä olevan näköpiirissä. Kartoituksen osana tehdyssä kyselyssä painottuivat ne yritykset, joilla on tuotantoa Suomessa. Yritysten ennakoitu kasvu, kansainvälistyminen ja osaajien eläköityminen vaikuttaa merkittävästi kohtaanto-ongelman syntymiseen.

STJM:n yhdessä futuristi Elina Hiltusen kanssa tehdyssä tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin skenaariotyöskentelyssä on selvitetty tulevaisuutta ohjaavia skenaarioita. Globaalin turbulenssin vauhdittamissa ääri-ilmiöissä perusasiat toimialan osaamisessa pitävät sitkeästi pintansa. Tällaista osaamista on tuotekehitys-, materiaali-, vastuullisuus- ja liiketoimintaosaaminen. (Kohola 2025) Nämä ovat osaamista, mitä opetetaan tälläkin hetkellä esimerkiksi Muotoiluinstituutin Puettavan muotoilun koulutusohjelmassa, ja joiden opetus on koulutusohjelman perusta.

Tapahtuma järjestettiin osana Muotoiluinstituutissa syksyllä 2023 käynnistynyttä jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuutta, joka tarjosi matalan kynnyksen verkko-opetusta tekstiili- ja muotialan alati päivittyviin osaamistarpeisiin. Koulutus toteutettiin lukuvuoden 2023–2024 aikana osana KESTO – kestävää osaamista tekstiili- ja muotialalle -hanketta . (Ruokamo 2024) KESTO-hankkeen koulutukset ovat LAB-ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Työväen Sivistysliiton toteuttama koulutuskokonaisuus. Helmikuussa 2025 päättynyttä hanketta on rahoittanut Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa, joka edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. (Kestävää osaamista 2025)

KESTO-hanke on ollut erittäin onnistunut koulutuskokonaisuus, tavoittanut laajan joukon opiskelijoita ja kerännyt koulutuksiin osallistuneilta hyvää palautetta erityisesti ajankohtaisiin osaamistarpeisiin pohjaavista sisällöistä ja joustavasta toteutustavastaan. Koulutukset on voinut suorittaa itsenäisesti verkko-opintoina. Koulutusten teemoina ovat olleet kiertotalouden vaatimukset ja liiketoimintamallit, vastuullisuuden periaatteisiin nojautuva tuotemuotoilu ja materiaaliosaaminen sekä digitaalinen markkinointi.

Kaksoissiirtymästä kohti kolmoissiirtymää

Koulutuksen sekä loppuseminaarin teemat ja esiin nousseet osaamistarpeet liittyvät erityisesti työn alla olevaan EU:n Tekstiilistrategiaan. Tekstiilistrategian tavoitteena on muun muassa tehdä tekstiileistä aiempaa kestävämpiä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä, sekä hillitä pikamuotia, tekstiilijätettä ja puuttua myymättä jääneideiden tekstiilien hävittämiseen (Euroopan komissio 2022). Tekstiilistrategia ohjaa toimialaa tällä hetkellä vahvasti muun muassa yritysvastuun, vastuullisuusraportoinnin, vastuullisuusviestinnän ja digitaalisen tuotepassin osalta.

Kuva 1. Suomen Tekstiilin ja Muodin koulutuksen asiantuntija Auri Kohola korosti puheenvuorossaan kolmoissiirtymän tärkeyttä: kestävyyden ja digitalisaation lisäksi tulisi huomioida kuluttajakäyttäytymisen muutos. (Kuva: Mervi Koistinen)

Sekä yritykset että toimialan osaajat ovat selvästi uuden äärellä. Yrityksiltä vaaditaan liiketoiminnan uudelleentarkastelua ja tämä lisää painetta osaamisen päivittämiseen ja jatkuvalle oppimiselle. Auri Kohola totesi puheenvuorossaan, että keskittyminen kaksoissiirtymään, eli vihreään ja digitaaliseen siirtymään, ei riitä. Huomio tulee kohdistaa myös kuluttajakäyttäytymisen voimakkaaseen murrokseen. Tähän vaikuttaa muun muassa väestön ikääntyminen, joka osaltaan tulee muuttamaan kuluttamisen rakennetta. (Kohola 2025)

TKI-työn, tutkinto-opetuksen ja jatkuvan oppimisen roolit korostuvat toimialan vauhdikkaassa murroksessa. LABin Muotoiluinstituutissa meneillään olevassa SADE – Sustainable & Digital Environments -hankkeessa keskitytään parhaillaan tukemaan yrityksiä EU-tekstiilistrategian mukanaan tuomissa uusissa regulaatioissa ja kuluttamisen murroksen kynnyksellä kehittämään yritysten strategista ymmärrystä ja digitaalista valmiutta. Uudet osaamistarpeet ja yrityksiin kohdistuvat vaatimukset luovat ihanteellista pohjaa myös toimialakohtaisen täydennyskoulutuksen kehittämiselle jatkossa.

Lähteet

Euroopan komissio. 2022. Vihreän kehityksen ohjelma: Kestävistä tuotteista normi ja Euroopalle resurssiriippumattomuus. Viitattu 6.3.2025. Saatavissa https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_2013

Kestävää osaamista. 2025. KESTO – Kestävää osaamista muoti- ja tekstiilialalle. Viitattu 25.2.2025. Saatavissa https://www.kestavaaosaamista.fi

Kohola, A. 2025. Muuttuva toimintaympäristö ja osaamistarpeisiin vastaaminen. Kohti kestävää muoti- ja tekstiilialaa: Tulevaisuuden muutosvoimat -seminaari. KESTO – Kestävää osaamista muoti- ja tekstiilialalle -hanke. 23. tammikuuta 2025. Sibeliustalo, Lahti.

Ruokamo, A. 2024. Tekstiili- ja muotiala edellyttää kestävää ja päivittyvää osaamista. LAB Focus. Viitattu 6.3.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tekstiili-ja-muotiala-edellyttaa-kestavaa-ja-paivittyvaa-osaamista/

Väli-Klemelä, A. 2025. Paneelikeskustelu. Kohti kestävää muoti- ja tekstiilialaa: Tulevaisuuden muutosvoimat -seminaari. KESTO – Kestävää osaamista muoti- ja tekstiilialalle -hanke. 23. tammikuuta 2025. Sibeliustalo, Lahti.

Kirjoittaja

Annariina Ruokamo työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana. Hän on taustaltaan vaatesuunnittelija ja perehtynyt erityisesti tekstiili- ja muotialan vastuullisuuteen ja digitalisaatioon.

Artikkelikuva: Tulevaisuuspaneeli kokosi yhteen toimialan ammattilaisia keskustelemaan muoti- ja tekstiilialan tulevaisuudesta ja vaadituista osaamistarpeista. (Kuva: Mervi Koistinen)