Tehdään puuteknologian mahdollisuudet näkyviksi nuorille

Opiskelupaikan valinta on nuorelle suuri päätös, joka heijastelee hänen urahaaveitaan ja tulevaisuuden odotuksiaan. LAB-ammattikorkeakoulussa lokakuussa 2026 järjestetyssä Puuteknologian koulutuspäivässä pohdittiin, millaisin perustein nuoret valintoja tekevät ja millä keinoin puuteknologian insinöörikoulutuksen vetovoimaa voisi parantaa.

Kirjoittaja: Paula Vitie

Nuorten tietämys eri ammateista ja työmahdollisuuksista vaikuttaa vahvasti heidän koulutusvalintoihinsa. OECD:n (2025) mukaan nuorten urahaaveet ovat erittäin keskittyneitä. Kymmenen suosituimman ammatin lista kattaa noin puolet nuorten uratoiveista; tytöillä kolmen kärjessä ovat lääkärit, opettajat ja juristit, pojilla puolestaan ICT-ammattilaiset, urheilijat ja insinöörit. Nuorten suunnitelmissa korostuvat tutut, hyväpalkkaiset ja mediassa näkyvät ammatit.

Tietoa opiskelu- ja uramahdollisuuksista on saatavilla valtavasti, mutta käytännössä nuoret luottavat pitkälti henkilökohtaisiin kokemuksiinsa ja etsivät esikuvia lähiympäristöstään. Tolonen ja Aapola-Kari (2021) ovat havainneet sosiaalisten suhteiden ja sosiaalisen pääoman vaikuttavan vahvasti nuorten koulutuspäätöksiin. Nuoret saattavat mainita esimerkiksi ystävien suositukset tai perheen ja suvun perinteet perusteena omalle alavalinnalle.

On vaikea kiinnostua alasta, jota ei tunne

Jotta puuala näyttäytyisi nuorille kiinnostavana vaihtoehtona, siitä tarvitaan siis enemmän ja henkilökohtaisempaa tietoa. Kenen tahansa on vaikea kiinnostua jostakin alasta, jos ei tiedä, millaisia töitä alalla tehdään ja millaista osaamista tarvitaan. Esimerkiksi mediassa esillä oleva ammattien kirjo on melko kapea. Viime vuosina suosittu, metsän parissa eri tavoin työskentelevistä ihmisistä kertova Savotta-seurantareality on lisännyt metsäalan tunnettuutta (Riikilä 2026), mutta metsurin tai metsäkoneyrittäjän arki poikkeaa merkittävästi puuinsinöörin arjesta.

Puutuoteteollisuus on pitkälle automatisoitu, teknologinen ja dataohjattu toimiala. Työelämässä puuteknologian insinöörille on ensiarvoisen tärkeää syvällinen ymmärrys puusta ja sen ominaisuuksista ja käytöstä (Yli-Leskijärvi 2026), mutta asiantuntijatehtävissä korostuvat myös modernien tuotantoprosessien tuntemus, tuotekehitysosaaminen sekä erilaisten teknologioiden ja tekoälyn soveltaminen. Suomessa on lisäksi todettu olevan tulevaisuudessa tarvetta esimerkiksi kestävään rakentamiseen, materiaalitehokkuuteen ja biotalouteen liittyvälle osaamisella (Timonen-Keskimäki 2026), jota puuteknologian opinnot opiskelijoille tehokkaasti kerryttävät.

Hyvä kysymys on, miten puualan monipuolisuudesta kerrottaisiin nuorille ja heidän lähipiirilleen niin ymmärrettävästi, että he osaisivat nähdä sen mahdollisuutena toteuttaa omia vahvuuksiaan ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Työelämässä nuorille tärkeää ovat esimerkiksi vaihtelevat työtehtävät, joustavuus ja työssä kehittyminen (Pääkkö & Sääskilahti 2024). Siksi puualasta kerrottaessa olisi tarpeen paitsi tuoda näkyviin työn sisältöjä myös keskustella alan arvoista, työilmapiiristä ja esimerkiksi ympäristövaikutuksista.

Nuoret tarvitsevat yhteyksiä työelämään

Lahtelan ja Kärjen (2023, 46) mukaan puualan vetovoimaisuus kehittyy parhaiten sillä, että yritykset ja muut toimijat tarjoavat positiivisia esimerkkejä alan monista mahdollisuuksista. Jos nuorten yhteydet työelämään ovat ohuita, koulutuspäätökset perustuvat mielikuviin (Tolonen & Aapola-Kari 2021), eivätkä mielikuvat aina tavoita työtehtävien koko kirjoa. Ura- ja opiskelumahdollisuuksien hahmottamisen tueksi kaivataan konkreettista ja selkeää tietoa, kuten uratarinoita ja kuvauksia koulutuspoluista ja opintojen arjesta (Timonen-Keskimäki 2026).

Myös OECD (2025) painottaa työelämäyhteyksien olevan erityisen tärkeitä nuorille, koska työnantajilla on ajantasaisin tieto tulevista työvoimatarpeista ja alalla työskentelevien ihmisten kokemukset voivat tarjota samaistumispintaa. Esimerkiksi yritysvierailut, TET-jaksot ja työntekijöiden tapaaminen vaikkapa rekrytointitapahtumissa koetaan hyödyllisiksi, ja ne voivat avata nuorille sellaisia uravaihtoehtoja, joita ei muuten tulisi edes ajatelleeksi.

Yrityksillä ja muilla puualan toimijoilla on oma roolinsa myös puuteknologian insinöörikoulutuksen vetovoiman vahvistamisessa, sillä niiden välityksellä tieto tutkinnon tarjoamista työmahdollisuuksista voi tavoittaa nuoria myös kaukana koulutuspaikkakunnasta. Koulutusta järjestää Suomessa ainoastaan LAB-ammattikorkeakoulu, ja lähiopinnot opiskellaan Lahdessa.

LAB etsii aktiivisesti myös uusia tapoja tavoittaa puualasta kiinnostuneita nuoria. Ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista lähes puolet on suorittanut ammatillisen tutkinnon, ja tekniikan aloilla osuus on yli puolet (Karvi 2024), minkä vuoksi yhteydet puualan ammatillisiin oppilaitoksiin ovat tärkeitä. Puualan Motari-väyläopintoja tarjotaan jo esimerkiksi Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille, ja yhteistyötä tiivistetään myös Järviseudun koulutuskuntayhtymä JAMIn kanssa (Kaunismäki 2026).

Puuteknologian vetovoiman vahvistamisessa on olennaista tehdä ala nuorille tutuksi ja sen tarjoamat mahdollisuudet näkyviksi. Mitä paremmin nuoret tuntevat alan työtehtäviä, urapolkuja ja osaamistarpeita, sitä helpompi heidän on kokea puuteknologia kiinnostavaksi vaihtoehdoksi itselleen.

Lähteet

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. 2024. Ammatillinen koulutus antaa valmiuksia korkeakouluopintoihin – opiskelijoiden ammatillista osaamista tulisi hyödyntää enemmän AMK-opinnoissa. Tiedote 22.1.2024. Viitattu 21.10.2026. Saatavissa https://www.karvi.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/ammatillinen-koulutus-antaa-valmiuksia-korkeakouluopintoihin-opiskelijoiden-ammatillista-osaamista-tulisi-hyodyntaa-enemman-amk-opinnoissa

Kaunismäki, H. 2026. Puualan väyläopinnot ammatillisessa koulutuksessa. Puheenvuoro Puuteknologian koulutuspäivässä 9.10.2026. Lahti.

Lahtela, V. & Kärki, T. 2023. Katsaus näkemyksistä ja osaamistarpeista puutekniikan korkeakoulutuksessa. Tekniikan Waiheita. Vol. 41 (2), 33–48. Viitattu 21.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.33355/tw.137487

OECD. 2025. The State of Global Teenage Career Preparation. Paris: OECD Publishing. Viitattu 19.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1787/d5f8e3f2-en

Pääkkö, M. & Sääskilahti, M. 2024. Nuorten ajatuksia työelämästä – Raportti nuorten kuulemisesta työelämästrategian tueksi. Työterveyslaitos. Viitattu 20.10.2026. Saatavissa https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/937d027b-97d3-44b5-a6bd-5441212150f1/content

Riikilä, M. 2026. Metsäreality jatkuu – Savotta-sarjan uuden kauden kuvaukset ovat alkaneet. Metsälehti 16.9.2026. Viitattu 19.10.2026. Saatavissa https://www.metsalehti.fi/uutiset/savotta-sarjan-uuden-kauden-kuvaukset-ovat-alkaneet/#951e99b0

Timonen-Keskimäki, T. 2026. Mitä pitäisi huomioida, jotta opiskelijat kiinnostuvat puualasta? Puheenvuoro Puuteknologian koulutuspäivässä 9.10.2026. Lahti.

Tolonen, T. & Aapola-Kari, S. 2021. Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat. Pääomat, strategiat ja koulutuksellisen arvon muotoutuminen. Sosiologia. Vol. 58 (2), 117–133. Viitattu 19.10.2026. Saatavissa https://journal.fi/sosiologia/article/view/124599

Yli-Leskijärvi, R. 2026. Millaisia mahdollisuuksia puuala tarjoaa opiskelijoille – ja millaisia osaajia yritykset etsivät? Puheenvuoro Puuteknologian koulutuspäivässä 9.10.2026. Lahti.