Uudelleenkäytettävien hengityssuojainten käyttöönotto sairaalaympäristössä vaatii luotettavan puhdistusprosessin

Kirjoittaja: Katja Kylliäinen

Hankkeessa kehitetään uudelleenkäytettävää hengityssuojainta terveydenhuollon ammattilaisille. Käyttäjäkokemuksia ja näkemyksiä kerta- ja uudelleenkäytettävistä hengityssuojaimista tutkitaan sekä Suomessa että Espanjassa.

Puhtaustasovaatimukset keskustelussa

Työpajaan osallistui hanketoimijoiden lisäksi välinehuollon ja infektioiden torjunnan sekä hoitotyön asiantuntijoita eri organisaatioista. Monialainen osallistujajoukko mahdollisti aiheen tarkastelun useista eri näkökulmista.

Yksi keskustelun keskeisimmistä aiheista oli hengityssuojainten puhtaustaso ja siihen liittyvät prosessit. Keskustelu osoitti, että uudelleen käytettävän hengityssuojaimen tekniset ominaisuudet ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Käyttäjien luottamus syntyy ennen kaikkea siitä, että puhdistus- ja huoltoprosessit ovat turvallisia, selkeitä ja yhdenmukaisia.

Terveydenhuollossa puhdistus-, desinfektio- ja sterilointimenetelmä valitaan välineen käyttötarkoituksen ja siihen liittyvän infektioriskin perusteella. Kaikkia välineitä ei steriloida rutiininomaisesti, vaan monille välineille riittää asianmukainen puhdistus ja desinfektio. Kansainvälisesti käytetty Spauldingin luokitus ohjaa valitsemaan välineelle tarkoituksenmukaisen käsittelytavan käyttöriskin perusteella (Centers for Disease Control and Prevention 2023).

Työpajakeskustelussa todettiinkin, ettei maskin välttämättä tarvitse olla steriili jokaisen käyttökerran jälkeen. Tärkeintä on määritellä käyttötarkoituksen edellyttämä puhtaustaso. Tämä havainto herättää kysymyksen siitä, millainen puhtaustaso olisi riittävä uudelleen käytettäville maskeille erilaisissa käyttötarkoituksissa.

Kontaminaatiotilanne määrittää puhdistustarpeen

Useimmissa käyttötilanteissa asianmukainen puhdistus ja desinfektio voivat olla riittäviä, mutta tilanteissa, joissa maski altistuu runsaalle veri- tai eritekontaminaatiolle, voidaan tarvita vaativampia dekontaminaatiomenetelmiä tai välinehuollon toteuttamaa käsittelyä. Puhdistusmenetelmän valintaan vaikuttavat tuotteen käyttötarkoitus, kontaminaation aste sekä vaadittu puhtaustaso. (World Health Organization 2020). Työpajassa korostettiin, että puhdistustarve riippuu siitä, miten maski on kontaminoitunut. Osallistujat pitivät tärkeänä, että erityisesti roisketilanteissa hengityssuojain voidaan dekontaminoida mahdollisimman nopeasti, jotta se voidaan palauttaa turvallisesti käyttöön tai jatkokäsittelyyn.

Vastuut on määriteltävä tarkasti

Työpajan keskusteluissa nousi esiin tarve vastuiden selkeälle määrittelylle. Osallistujat pitivät tärkeänä, että jokainen puhdistusprosessin vaihe on kuvattu yksityiskohtaisesti. Työpajassa keskusteltiin myös eri ammattiryhmien vastuusta; käyttäjien, laitoshuollon henkilöstön ja välinehuollon henkilöstön vastuusta. On selvitettävä mitkä maskin osat puhdistetaan missäkin vaiheessa sekä päätettävä kuka vastaa puhdistuksen laadun varmistamisesta.

Maailman terveysjärjestön (World Health Organization 2022) mukaan lääkinnällisten laitteiden dekontaminointi ja uudelleenkäsittely ovat monivaiheisia prosesseja, jotka vaativat erityisiä tiloja, laitteita, koulutettua henkilöstöä sekä laadunvalvontaa. Prosessi kattaa laitteen vastaanoton, käsittelyn, varastoinnin ja jakelun terveydenhuollon yksikössä. Tämä tukee näkemystä siitä, että lääkinnällisten laitteiden puhdistus kuuluu yleensä organisoidulle välinehuollolle eikä yksittäisen käyttäjän vastuulle. Keskustelussa korostettiin, että epäselvät vastuut heikentävät luottamusta järjestelmään ja voivat muodostua käyttöönoton esteeksi.

Tasalaatuinen prosessi lisää luotettavuutta

Työpajassa havaittiin, että uudelleen käytettävä maski ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä tuotteesta puhdistuksen näkökulmasta. Esimerkiksi maskiosa ja säilytys- tai kuljetuskotelo saattavat edellyttää erilaisia puhdistusmenetelmiä. Tämä lisää prosessin suunnittelun vaativuutta, mutta samalla mahdollistaa sen, että eri komponentit voidaan käsitellä niiden materiaalien ja käyttötarkoituksen mukaisesti.

Keskusteluissa nousi vahvasti esiin käyttäjien luottamus. Uudelleen käytettävän maskin on oltava käyttäjän näkökulmasta yhtä turvallinen ja luotettava kuin nykyiset suojausratkaisut. Osallistujat kokivat, että tarkasti määritelty ja yhdenmukaisesti toteutettu prosessi on yhtä tärkeä kuin itse maskin tekninen suorituskyky.

Luottamusta uudelleenkäytettäviin tuotteisiin voidaan vahvistaa standardoiduilla puhdistusprosesseilla, selkeillä työohjeilla, dokumentoiduilla ja jäljitettävillä huoltokäytännöillä, henkilöstön asianmukaisella koulutuksella sekä vastuiden selkeällä määrittelyllä. Nämä tekijät ovat keskeisiä myös lääkinnällisten laitteiden turvallisessa uudelleenkäsittelyssä. (World Health Organization 2016)

Työpajassa keskusteltiin myös eri puhdistusmenetelmien soveltuvuudesta sairaalakäyttöön. Osallistujien näkemyksen mukaan lämpödesinfektio voisi tarjota kustannustehokkaan ja luotettavan ratkaisun erityisesti suurten maskimäärien käsittelyyn. Toisaalta esille nostettiin myös matalalämpöplasmasterilointi, jossa hyödynnetään vetyperoksidia.

Sopivin menetelmä riippuu kuitenkin hengityssuojaimen rakenteesta, materiaaleista ja käyttökohteesta. Keskeiseksi kysymykseksi nousi se, mikä puhdistusmenetelmä pystyy tuottamaan tasalaatuisen lopputuloksen turvallisesti ja kustannustehokkaasti.

Käyttöönotto vaatii koulutusta

Työpajan keskusteluissa todettiin, että uudelleenkäytettävien hengityssuojainten käyttöönotto edellyttää perusteellista käyttäjäkoulutusta. Käyttäjien on ymmärrettävä sekä hengityssuojaimen käyttö että siihen liittyvät puhdistus- ja huoltokäytännöt. Ilman toimivia prosesseja ja riittävää koulutusta käyttäjien luottamusta on vaikea saavuttaa. Toisaalta hyvin suunniteltu puhdistusjärjestelmä voi mahdollistaa turvallisen, ympäristöystävällisen ja kustannustehokkaan vaihtoehdon terveydenhuollon suojaimille tulevaisuudessa.

Uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet tarjoavat yhden mahdollisuuden vahvistaa terveydenhuollon varautumista tuleviin pandemioihin. Johns Hopkins -yliopiston terveysturvallisuuden tutkimus- ja asiantuntijakeskuksen asiantuntijatyössä on nostettu esiin, että suojainten käyttöä olisi tärkeää lisätä jo normaalioloissa. Pelkkä suojainten varastointi ei kuitenkaan riitä, vaan rinnalle tarvitaan tuotekehitystä, henkilöstön koulutusta, toimivia käytäntöjä sekä riittävää tuotantokapasiteettia. (Walker ym. 2024)

Easy2reUse-hankkeen työpaja osoitti, että uudelleenkäytettävien maskien käyttöönoton edellytykset eivät liity ainoastaan itse hengityssuojaimen ominaisuuksiin, vaan myös siihen, kuinka puhdistus ja huolto saadaan toteutettua turvallisesti, luotettavasti ja käyttäjien näkökulmasta uskottavasti.

Lähteet

Centers for Disease Control and Prevention. 2023. A rational approach to disinfection and sterilization. Viitattu 30.9.2026. Saatavissa: https://www.cdc.gov/infection-control/hcp/disinfection-sterilization/rational-approach.html

Walker, C., Straus, J., Hopkins, M., Veenema, T., Cicero, A., Inglesby, T. & Toner, E. 2024. The Major Role of Reusable Respirators in Increasing Respiratory Protection for Future Infectious Disease Emergencies: A Stakeholder Discussion. Baltimore, MD: Johns Hopkins Center for Health Security.

World Health Organization. 2016. Decontamination and reprocessing of medical devices for health-care facilities. Viitattu 30.9.2026. Saatavissa: WHO publication

World Health Organization. 2020. Care, cleaning, disinfection and sterilization of respiratory devices. Viitattu 30.9.2026. Saatavissa: https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/care-cleaning-disinfection-and-sterilization.pdf

World Health Organization. 2022. Decontamination and reprocessing of medical devices for health care facilities: aide-memoire. Viitattu 30.9.2026. Saatavissa: https://www.who.int/publications/i/item/WHO-UHL-IHS-IPC-2022.4

Kirjoittaja

Katja Kylliäinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hän edustaa LAB-ammattikorkeakoulua hankkeessa Easy2reUse.

Artikkelikuva: Krista Koljonen

Viittausohje

Kylliäinen, K. 2026. Uudelleenkäytettävien hengityssuojainten käyttöönotto sairaalaympäristössä vaatii luotettavan puhdistusprosessin. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/uudelleenkaytettavien-hengityssuojainten-kayttoonotto-sairaalaymparistossa-vaatii-luotettavan-puhdistusprosessin/

Funded by the European Union (Project 101203170-Easy2reUse).

Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or European Health and Digital Executive Agency. Neither the European Union nor the granting authority can be held responsible for them.