Jätehuolto yritysten vastuullisuuden peilinä Etelä-Karjalassa

Jätehuolto nähdään yrityksissä usein käytännön arjen toimintona, mutta todellisuudessa se kertoo paljon organisaation toimintakulttuurista, vastuullisuudesta ja kyvystä vastata kiertotalouden vaatimuksiin. Tuore RosKarelia- Myö lajitellaan -hankkeessa tehty kysely Etelä-Karjalan yrityksille tarjoaa kiinnostavan katsauksen siihen, missä yritysten jätteen lajittelussa tällä hetkellä mennään ja millaisia kehittämistarpeita alueella tunnistetaan.

Kirjoittaja: Henri Heikkilä

Kyselyn vastaajajoukko koostui 25 yrityksestä, jotka edustivat monipuolisesti eri toimialoja. Suurimpia ryhmiä olivat toimisto- ja asiantuntijatyötä tekevät organisaatiot, mutta mukana oli myös kaupan, matkailun, teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen toimijoita. Valtaosa yrityksistä oli pieniä tai keskisuuria, sillä 80 prosenttia vastaajista työllisti alle 50 henkilöä toimipistettä kohden. (RosKarelia 2026).

Nykytila näyttää lupaavalta, mutta seuranta laahaa perässä

Tulokset osoittavat, että yrityksissä syntyy monipuolisesti erilaisia jätejakeita. Yleisimmät jätelajit olivat muovipakkausjäte ja kartonkipakkausjäte, joita syntyi lähes kaikissa vastanneissa yrityksissä. Myös biojätettä ja sekajätettä syntyi valtaosassa toimipaikoista. Positiivista on, että suurin osa näistä jakeista myös lajitellaan erikseen. Esimerkiksi biojätettä lajitteli 88 prosenttia vastaajista ja pahvi sekä kartonkipakkausjätettä 68 prosenttia.

Tulosten perusteella lajittelu on siis jo vakiintunut osaksi monen yrityksen arkea. Samalla kysely kuitenkin paljastaa mielenkiintoisen ristiriidan: vaikka lajittelua pidetään tärkeänä, sen johtaminen ja seuranta eivät ole vielä samalla tasolla. Vain 44 prosenttia yrityksistä ilmoitti seuraavansa jätteidensä määriä, kun taas yli puolet ei seuraa niitä lainkaan.

Tämä havainto on merkittävä. Yritykset seuraavat tarkasti talouttaan, energiankulutustaan ja usein myös asiakastyytyväisyyttään. Silti jätetiedon systemaattinen hyödyntäminen näyttää olevan vielä varsin vähäistä. Ilman tietoa jätemääristä on vaikea tunnistaa kehityskohteita tai arvioida, miten tehokkaasti materiaalit todella pysyvät kierrossa. Jätemäärien seuranta voisi toimia yrityksille yhtä tärkeänä johtamisen työkaluna kuin energiankulutuksen mittaaminen.

Vastuullisuuden merkitys tunnistetaan yrityksissä

Toinen huomionarvoinen tulos liittyy vastuullisuuden strategiseen tasoon. Hieman yli puolet vastaajista kertoi yrityksellään olevan ympäristö- tai vastuullisuussuunnitelma, mutta 40 prosentilla sellaista ei ollut. Tämä kertoo siitä, että vastuullisuustyö on monessa yrityksessä jo osa toimintaa, mutta samalla etenkin pienissä yrityksissä järjestelmällinen ympäristöjohtaminen kaipaa edelleen tukea.

Mielenkiintoista on kuitenkin se, että jätteiden lajittelun merkitys tunnistetaan lähes yksimielisesti. Vastaajat arvioivat lajittelun tärkeyden yrityksen ympäristövastuun näkökulmasta erittäin korkeaksi. Keskiarvo oli 4,7 asteikolla yhdestä viiteen. Tämä kertoo siitä, että asenteet ovat kunnossa. Haasteet liittyvät enemmän käytännön toteutukseen kuin motivaation puutteeseen.

Käytännön esteet hidastavat lajittelun kehittämistä

Mitkä tekijät sitten vaikeuttavat lajittelua? Suurimmaksi esteeksi nousi tilojen ahtaus, jonka mainitsi 60 prosenttia vastaajista. Myös jäteastioiden puuttuminen, tiedon puute lajitteluvaatimuksista sekä jätehuollon käytännön järjestelyt nousivat keskeisiksi haasteiksi. Tulokset muistuttavat siitä, että onnistunut lajittelu ei ole pelkästään yksilön vastuulla. Fyysisen ympäristön suunnittelu, toimivat keräysratkaisut ja selkeät toimintamallit vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka helposti lajittelu onnistuu arjessa.

Kehittämistarpeet tukevat samaa havaintoa. Yritykset nostivat tärkeimmiksi kehityskohteiksi jäteastioiden määrän ja sijainnin, lajitteluohjeiden kehittämisen sekä henkilöstön perehdytyksen. Erityisen kiinnostavaa on, että vain hieman yli puolella yrityksistä oli kirjalliset lajitteluohjeet käytössä. Lisäksi perehdytys perustui useimmiten suulliseen ohjaukseen, ja lähes 40 prosenttia vastaajista kertoi, ettei erityistä lajitteluperehdytystä ole lainkaan.

Tutkimuskirjallisuuden perusteella juuri nämä käytännön tekijät ovat usein ratkaisevia kierrätyksen onnistumisen kannalta. Mikäli ohjeet ovat epäselviä, ne sijaitsevat vaikeasti saavutettavissa paikoissa tai henkilöstö ei tunne lajittelukäytäntöjä, jäävät tavoitellut ympäristöhyödyt saavuttamatta (Heikkinen et al., 2026). Toisaalta pienilläkin toimenpiteillä voidaan saada aikaan merkittäviä vaikutuksia. Selkeät opasteet, helposti tunnistettavat keräysastiat ja lajittelun sisällyttäminen osaksi perehdytystä ovat keinoja, joiden vaikutukset näkyvät usein nopeasti käytännön toiminnassa.

Potentiaalia seuraavaan kehitysloikkaan

Etelä-Karjalan yritysten tilanteessa näkyykin paljon potentiaalia. Kyselyn perusteella alueen yritykset ymmärtävät lajittelun merkityksen ja tekevät jo paljon oikeita asioita. Samalla löytyy konkreettisia mahdollisuuksia kehittää toimintaa edelleen: jätemäärien seurannan lisääminen, selkeämmät ohjeet, käytännönläheinen neuvonta sekä toimitilojen ja jätepisteiden parempi suunnittelu voisivat nostaa lajittelun uudelle tasolle (RosKarelia 2026).

Lopulta kysymys ei ole vain jätteistä. Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti yritykset hyödyntävät materiaaleja, vähentävät hukkaa ja rakentavat vastuullista toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Jätehuolto voi näyttäytyä pienenä osana yrityksen arkea, mutta samalla se on yksi näkyvimmistä ja konkreettisimmista tavoista toteuttaa kiertotaloutta käytännössä. Etelä-Karjalan yrityksissä suunta näyttää oikealta. Seuraava askel on tehdä hyvästä lajittelusta entistä suunnitelmallisempaa, mitattavampaa ja strategisempaa.

Lähteet

Heikkinen, S., Isomäki, K., & Salakka-Kontunen, T. 2026. Why do recycling interventions fail? A systematic literature review. Pollution, Waste and Water Management. Vol. 12 (1), 2679811. Viitattu 21.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/27658511.2026.2679811

RosKarelia – Myö lajitellaan. 2026. Etelä-Karjalan yritysten jätteen lajittelun nykytila – kysely. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.10.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2026-10/etela-karjalan-yritysten-jatteen-lajittelun-nykytila-kysely_perusraportti-1.pdf

Kirjoittaja

Henri Heikkilä toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä Kiertotalousvauhdittamo- ja RosKarelia ─ Myö lajitellaan -hankkeissa.

Artikkelikuva: Sanna Henttonen