Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on kehitetty enenevässä määrin sähköisiä palveluita. Sähköisten palveluiden käyttöönotossa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on keskeinen rooli, koska he ovat avainasemassa kannustamassa ja neuvomassa asiakkaitaan sähköisten palveluiden käyttöön. On syytä tarkastella, miten ammattilaisia voidaan tukea ottamaan sähköiset palvelut osaksi asiakastyötä.

Kirjoittajat: Katja Angervo & Sari Lappalainen

Sähköiset palvelut osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikkoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon perinteisten kasvokkain tapahtuvien palvelukanavien rinnalla on tullut enenevässä määrin sähköisiä palveluita. Sähköisten palveluiden kehittämisen taustalla on mm. väestön ikääntyminen, kunta- ja palvelurakenteen muutos ja henkilöstö- ja resurssipula. (Hyppönen 2015, 88,90.) Myös kansalaiset odottavat monikanavaisuutta palveluissa esimerkiksi nuoremmille sukupolville digitaalisuus ei ole vain lisä palveluille vaan se on oletusarvo (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4).

Sähköisten palveluiden kautta kansalaiset voivat saada yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa edistämiseen ja sellaisten peruspalveluiden käyttöön, jotka eivät edellytä fyysistä käyntiä (Hyppönen 2015, 101). Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on tärkeä rooli asiakkaiden motivoinnissa sähköisten palveluiden käyttöön. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi aktiivisesti kertoa sähköisistä palveluista asiakkaille ja tarvittaessa tukea asiakkaita käytön aloittamisessa. (Karisalmi ym. 2018, 218-219.) Kannustaakseen asiakkaitaan sähköisten palveluiden käyttöön ammattilaisten on itse omaksuttava sähköisten palveluiden käyttö (Lehtoaro ym. 2019, 7).

Kehittämiskohteena A-klinikkasäätiön matalan kynnyksen sähköisiin palveluihin ohjautuminen

Matalan kynnyksen palvelut kohdistuvat usein henkilöille, joilla on suuri avuntarve, mutta ei kykyä hakeutua palveluihin. Matalan kynnyksen palveluiden järjestämisessä kolmannella sektorilla on keskeinen rooli. (Leemann & Hämäläinen 2015, 3,5.) A-klinikkasäätiön sähköiset palvelut toimivat valtakunnallisesti ja matalan kynnyksen periaatteella. Suurimmassa osassa palveluita voi asioida nimettömästi ja silloin, kun itselle sopii. A-klinikkasäätiön sähköisillä palveluilla tuetaan ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä, riskien ja riippuvuuksien tunnistamista, haittojen vähentämistä ja avun piiriin hakeutumista. Sähköiset palvelut sisältävät mm. tietoa, testejä, neuvontaa, keskustelua ja koulutusta. (A-klinikkasäätiö 2020.)

Angervon (2020) ylemmän AMK-opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa A-klinikkasäätiön matalan kynnyksen sähköisten palveluiden kehittämistä varten ja luoda sähköisten palveluiden levittämiseen ja juurruttamiseen kehittämisehdotuksia. Palveluihin ohjautumista tarkasteltiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkökulmasta. Opinnäytetyön kyselyyn vastasi 53 ammattilaista. Kyselyn tulosten pohjalta A-klinikkasäätiössä pidettiin aivoriihityöpaja. Työpajassa keskityttiin löytämään uusia ideoita, miten ammattilaiset voisivat hyödyntää entistä enemmän sähköisiä palveluita.

Kyselyn tulosten ja aivoriihityöpajan ideoiden pohjalta muodostui kolme keskeistä kehittämisehdotusta. Ensimmäinen kehittämisehdotus oli sähköisten palveluiden hyödynnettävyydestä ja hyödyistä viestiminen. Viestinnän painopisteenä nähtiin hyvät käyttökokemukset ja sähköisten palveluiden hyödyt niin ammattilais- kuin asiakasnäkökulmasta. Toisena kehittämisehdotuksena oli sähköisistä palveluista tietoisuuden lisääminen. Kohderyhmänä nousi erityisesti kasvokkaista asiakastyötä tekevät ammattilaiset sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Keinoina tietoisuuden lisäämisessä nähtiin koulutukset, henkilökohtainen opastus sekä esittelyvideoiden laadinta eri sähköisille palveluille. Tämän lisäksi nähtiin tärkeäksi, että ammattilaisia osallistetaan palveluiden kehittämiseen. Kolmantena kehittämisehdotuksena oli helppokäyttöisyyden varmistaminen. Palveluiden käytettävyyteen ja eri laitteille sopivuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Sähköisiä palveluita tulisi markkinoida, jotta palvelut tulevat tutuksi.

Tulevaisuudessa niin perusterveydenhuollossa kuin mielenterveys- ja päihdepalveluissa sähköiset palvelut ovat merkittävä osa ammattilaisten työtä (Lehtoaro ym. 2019, 7). Tätä tukeakseen on tärkeä viestiä ammattilaisille sähköisistä palveluista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Kun sähköisistä palveluista tulee luonteva osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta, niin ammattilaiset ja asiakkaat löytävät uusia tapoja hyödyntää niitä.

Lähteet

A-klinikkasäätiö. 2020. Aina lähellä. [viitattu 16.3.2020] Saatavissa: https://a-klinikkasaatio.fi/ammattilaiselle/aina-lahella

Angervo, K. 2020. A-klinikkasäätiön matalan kynnyksen sähköisiin palveluihin ohjautumisen kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [viitattu 14.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005108172

Hyppönen, H. 2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi Kroonisen sairauden omaavien kokemukset ja tarpeet. Finnish Journal of eHeath and Welfare. 2015;7(2-3), 88, 90. [viitattu 9.3.2020]. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/50896

Karisalmi, N., Kaipio, J.& Kujala, S. 2018. The role of healthcare personnel in motivating and guiding patients in the use of eHealth and Ewelfare. 10 (2-3), 218-219. [viitattu 9.3.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.23996/fjhw.69145

Leemann, L. & Hämäläinen, R-M. 2015. Matalan kynnyksen palvelut. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [viitattu 9.3.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/documents/966696/3775621/Tietopaketti_Mata-lan_Kynnyksen_Palvelut.pdf/97b1aef8-b8ca-4ec3-ac4c-b80d3e754cec

Lehtoaro, S., Juujärvi, S., Sinervo, T. Sähköiset palvelut ja palvelujen integraatio haastavat osaamisen – Sote-ammattilaisten näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Tutkimuksesta tiiviisti 2019_003. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [viitattu 10.3.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-266-6

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. [viitattu 9.3.2020]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kirjoittajat

Katja Angervo on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija, joka toteutti opinnäytetyönään tutkimuksellisen kehittämishankkeen A-klinikkasäätiölle.

Sari Lappalainen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtori.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1563507 (CC0)

Julkaistu 14.5.2020

Viittausohje

Angervo, K. & Lappalainen, S. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kannustamassa ja neuvomassa asiakkaitaan A-klinikkasäätiön matalan kynnyksen sähköisten palveluiden käyttöön. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/sosiaali-ja-terveysalan-ammattilaiset-kannustamassa-ja-neuvomassa-asiakkaitaan-a-klinikkasaation-matalan-kynnyksen-sahkoisten-palveluiden-kayttoon/