Moniammatillinen opettajuus hoitotyön koulutuksessa anatomian ja fysiologian opintojaksolla

Moniammatillinen osaaminen on nykyterveydenhuollon ydinvaatimus, ja sen tulee heijastua myös hoitotyön koulutukseen. Tässä artikkelissa kuvataan LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettua opetusta, jossa fysioterapian lehtori opetti sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijoiden anatomian ja fysiologian opintojakson tuki- ja liikuntaelimistön osuuden. Artikkelissa esitellään opetuspäivän toteutus, opiskelijoiden kokemuksia sekä tutkimustietoa moniammatillisen opetuksen vaikuttavuudesta. Yhteisopetus tarjoaa toimivan tavan syventää oppimista ja valmistaa opiskelijoita moniammatilliseen työskentelyyn.

Kirjoittajat: Elina Herttuainen, Mira Korvenoja & Paula Ovaska

Tutkimustietoa moniammatillisen opetuksen vaikuttavuudesta

Maailman terveysjärjestö on määritellyt moniammatillisen koulutuksen ja yhteistyön keskeiseksi keinoksi vahvistaa terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta. WHO:n vuonna 2010 julkaisema viitekehys toimii edelleen kansainvälisenä perustana moniammatilliselle koulutukselle ja käytännölle, ja sen periaatteet ovat keskiössä myös uudemmassa tutkimus‑ ja kehittämiskeskustelussa (WHO, 2010; Patel ym. 2025).

Hoitotyön koulutuksen kontekstissa moniammatillinen opetus on erityisen merkittävää, koska sairaanhoitajat ja ensihoitajat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä fysioterapeuttien, lääkäreiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa todettiin, että yhteisopetus osana terveysalan koulutusta parantaa opiskelijoiden valmiuksia toimia moniammatillisissa tiimeissä, selkeyttää ammattirooleja sekä vähentää ammattiryhmien välisiä stereotypioita ja ennakkokäsityksiä (Patel ym. 2025). Tämä on tärkeää myös potilasturvallisuuden kannalta, sillä hyvä tiimityö vähentää hoitovirheitä. Toisessa ammattikorkeakoulukontekstissa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että yhteisopetus osana sairaanhoitaja‑ ja kätilökoulutusta paransi opiskelijoiden tiimityöskentelytaitoja, vuorovaikutusosaamista sekä ymmärrystä eri ammattiryhmien rooleista moniammatillisessa yhteistyössä (Vermeulen ym. 2025).

Anatomian ja fysiologian opetuksen näkökulmasta moniammatillisuus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden syventää oppimista. Kun opiskelijat kuulevat eri ammattien näkökulmia ihmiskehon rakenteesta ja toiminnasta, he oppivat tarkastelemaan anatomisia ja fysiologisia ilmiöitä monipuolisemmin. Moniammatillisessa anatomian opetuksessa esimerkiksi fysioterapian näkökulma ja osaaminen tuki‑ ja liikuntaelimistöön täydentää hoitotyön kliinistä osaamista ja auttaa opiskelijoita hahmottamaan potilaan toimintakykyä kokonaisvaltaisemmin (Quach ym. 2024). Tämä monipuolinen näkökulma valmistaa opiskelijoita paremmin kohtaamaan monimutkaisia potilastilanteita tulevassa työssään.

Kansainvälisen katsauksen mukaan moniammatillinen opetus lisää sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimismotivaatiota, sitoutumista ja oppimistuloksia. Kun opiskelijat ymmärtävät eri ammattien roolit ja osaamisen keskinäisen yhteyden, oppiminen koetaan merkityksellisemmäksi ja työelämää paremmin vastaavaksi (Zenani ym. 2023). Tämä motivaation nousu heijastuu myös syvempään oppimiseen.

Kuvaus opetuspäivästä

Tuki‑ ja liikuntaelimistön osuus anatomian ja fysiologian opintojaksosta sisälsi itsenäisen ennakkovalmistautumisen sekä harjoitustunnin, jonka toteuttivat fysioterapian lehtori ja fysioterapeuttiopiskelijat. Harjoitustunnin tavoitteena oli oppia anatomiaa toiminnallisesti ja tukea tiedon siirtämistä kliiniseen ajatteluun.

Opetuspäivän keskeisiä sisältöjä olivat palpaation perusteet, keskeiset luiset rakenteet ja nivelet, luiset maamerkit, keskeiset lihasryhmät sekä tuki‑ ja liikuntaelimistön kliinisen arvioinnin perusteet. Opiskelijat valmistautuivat aiheisiin etukäteen, ja harjoitustunnilla painottui käytännön harjoittelu.

Tunti alkoi oppimistavoitteiden, palpaation periaatteiden ja sensitiivisen työskentelyn läpikäynnillä. Tämän jälkeen opiskelijat työskentelivät rasteilla, joissa harjoiteltiin palpaatiota, anatomisten mallien käyttöä ja liikkeen havainnointia pareittain. Työskentely perustui vertaisoppimiseen, jossa havainnot ja tulkinnat jaettiin ja perusteltiin ryhmässä ohjatusti. Päivä päätettiin yhteiseen koontiin, jossa keskeiset opit kerrattiin ja liitettiin case‑esimerkkien avulla potilaan toimintakyvyn arviointiin.

Opiskelijoiden kokemukset

Oppitunnin yhteydessä opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella anatomian opetus koettiin pääosin onnistuneeksi. Opetus näyttäytyi selkeänä, monipuolisena ja käytännönläheisenä kokonaisuutena, jossa tekemällä oppiminen ja rastityöskentely tukivat aiheen hahmottamista. Opetustilanteissa korostuivat asiantunteva, mutta rento ilmapiiri sekä opettajan että opiskelijaohjaajien saavutettavuus. Oppimista vahvistivat keskeisten asioiden toistaminen, tasapaino teorian ja käytännön välillä sekä anatomisten termien ja nivelten liikesuuntien harjoittelu. Myös eri alojen näkökulmien yhdistäminen koettiin oppimista rikastavana tekijänä.

Kehittämistarpeita tunnistettiin opetukseen varatun ajan riittävyydessä. Anatomian laaja kokonaisuus koettiin haastavaksi käsitellä nykyisellä aikataululla, ja opetukselle toivottiin enemmän aikaa. Lisäksi opetuksen toivottiin linkittyvän nykyistä tiiviimmin käytännön tilanteisiin, joita opiskelijat kohtaavat tulevassa työssään. Ryhmäkokoihin toivottiin pienennystä, jotta yksilölliselle ohjaukselle ja oppimiselle olisi enemmän mahdollisuuksia.

Lopuksi

Moniammatillinen opettajuus anatomian ja fysiologian opintojaksolla toi lisäarvoa opetukseen, sillä tässä opetuksessa teoria kytkeytyy vahvasti käytännön osaamiseen. Opetus auttoi opiskelijoita ymmärtämään paremmin tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallista näkökulmaa.
Opiskelijoiden kokemukset opetuksesta osoittivat, että toiminnallinen ja käytännönläheinen toteutus tukee opiskelijoiden oppimista. Opetus on mielekkäämpää, kun lähestymistapa aiheeseen on moniammatillista. Opetuksen kehittämiskohteina on riittävän ajan varaaminen opetukseen sekä ryhmäkokojen optimointi, jotta opetus olisi yksilöllisempää. Kokonaisuudessaan moniammatillinen opettajuus vahvistaa opiskelijoiden osaamista ja valmistaa heitä toimimaan yhteistyökykyisinä ammattilaisina moniammatillisissa tiimeissä.

Lähteet

Patel, H. Perry, S. Badu, E. Mwangi, F. Onifade, O. Mazurskyy, A. Walters, J. Tavener, M. Noble, D. Chidarikire, S. Lethbridge, L. Jobson, L. Carver, H. MacLellan, A. Govind, N. Andrews, G. Kerrison‑Watkin, G. & Malau‑Aduli, B.S. 2025. A scoping review of interprofessional education in healthcare: evaluating competency development, educational outcomes and challenges. BMC Medical Education. 25, 409. Viitattu 5.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12909-025-06969-3

Quach, S. Sinha, S. Todd, A. Palombella, A. Rockarts, J. Wojkowski, S. Wainman, B. & Mezil, Y. 2024. Dissecting through the decade: A 10‑year cross‑sectional analysis of interprofessional experiences in the anatomy lab. Journal of Interprofessional Care. Vol. 38 (5), 836–845. Viitattu 5.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/13561820.2024.2343828

Vermeulen, J. Buyl, R. Hubloue, I. Pauwels, S. Diltoer, M. Stas, L. Ouelhadj, M. Moortgat, E. & Fobelets, M. 2025. A quasi‑experimental study on the impact of interprofessional education on collaborative attitudes among midwifery, nursing, and medicine students. European Journal of Midwifery. Vol. 9, 1-8. Viitattu 5.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.18332/ejm/204273

WHO. 2010. Framework for action on interprofessional education and collaborative practice. Geneva: World Health Organization. Viitattu 5.5.2026. Saatavissa https://www.who.int/publications/i/item/framework-for-action-on-interprofessional-education-collaborative-practice

Zenani, N.E. Sehularo, L.A. Gause, G. & Chukwuere, P.C. 2023. The contribution of interprofessional education in developing competent undergraduate nursing students: Integrative literature review. BMC Nursing. Vol. (22) 315. Viitattu 5.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12912-023-01482-8

Kirjoittajat

Elina Herttuainen työskentelee terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii opettajana fysioterapian koulutuksessa.

Mira Korvenoja työskentelee terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii opettajana hoitotyön koulutuksessa anatomian ja fysiologian toteutuksilla.

Paula Ovaska työskentelee terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii opettajana hoitotyön koulutuksessa anatomian ja fysiologian toteutuksilla.

Artikkelikuva: https://lut.pictures.fi/kuvat/LAB+Press+Images/HEALTH/LAB-Sote-Fysioterapeutti-06618.jpg (Kuva: Toni J. 2026)