Ruoka-alan kansallinen noste kirittää Hämeen ruokastrategian päivitystä

Suomessa on vahva tahtotila ruoka-alan kasvuun ja kehittämiseen. Kansalliset ja alueelliset strategiat antavat kehyksen myös Hämeen ruokastrategialle, jonka päivittämiseen LAB Food osallistuu Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa yhteisessä RuokaSyke -hankkeessa.

Kirjoittajat: Antti Knaapila & Ilkka Pajari

Hämeellä on vahva ruokaidentiteetti

Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat vahvoja ruokamaakuntia. Ne julkaisivat yhteisen ruokastrategian vuonna 2022 (Rönni ym. 2022). Sittemmin on tunnistettu tarve päivittää strategia ja kehittää sen toteutumisen seurantaa. Päivitystyöhön on ryhtynyt Hämeen ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen hanke RuokaSyke ─ verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen (HAMK 2026; LAB 2026).

Strategiatyön tueksi hankkeessa on laadittu selvitys Hämeen ruokaidentiteettiin vaikuttavista elementeistä sekä tarkastellaan, minkälaiseksi Hämeen ruokaidentiteetti on muotoutunut tähän hetkeen. Selvityksessä päädytään Hämeen ruokaidentiteetin koostuvan ainakin vahvasta alkutuotannosta, elinvoimaisesta elintarvike- ja juomateollisuudesta, monipuolisesta koulutussektorista sekä vahvasta tahtotilasta kehittää alueen ruokajärjestelmää ja halusta tukea lähituotantoa (Taalikka & Peltonen 2026).

Tässä artikkelissa nostetaan esille keskeisiä ruoka-alan toimintaa kansallisella tasolla ohjaavia asiakirjoja, jotka vaikuttavat oleellisesti Hämeen ruokastrategian päivitykseen, sekä tarkastellaan ruokastrategian yhteensopivuutta niiden kanssa.

Panostusta ruokavientiin ja huoltovarmuuteen

Elintarvikeala on työvoima-, raaka-aine- ja pk-yritysvaltainen ala: elintarvikeyrityksistä 87 % työllistää alle 10 henkilöä (Hyrylä 2023). Alan kasvua on haettava viennistä, koska kotimainen kysyntä on varsin vakaa. Ruokajärjestelmä on toisaalta kriittinen huoltovarmuuden kannalta. Vaikka Suomen elintarvikeomavaraisuus on korkea, elintarviketuotannon mahdollistavien tuontipanosten merkitys on huomattava: maatalouden panostuonti, noin 5,7 miljardia euroa, vastaa lähes 18 prosenttia alan yli miljardin euron kokonaistuotoksesta. (Valtioneuvosto 2026, 31).

Suomessa on vahva tahtotila ruoka-alan kasvuun ja kehittämiseen maan hallitusta myöten. Orpon hallituksen ohjelman visioon kirjattiin, että vuonna 2031 ruoantuotanto Suomessa on kannattavaa ja elintarvikevienti kaksinkertaistunut (Valtioneuvosto 2023, 96). Ruokaviennin lisäämiseksi on perustettu ruoka-alan kasvuohjelma (Valtioneuvosto 2023). Se pyrkii vientivalmiuksien, TKI-toiminnan ja Suomeen kohdistuvan ruokamatkailun edistämiseen (MMM 2026).

Joulukuussa 2025 julkaistiin Kansallinen ruokastrategia 2040 (Valtioneuvosto 2025) ja maaliskuussa 2026 Ruokapoliittinen selonteko kansallisesta ruokastrategiasta (Valtioneuvosto 2026). Selonteossa esitetään, että ruokastrategian toimeenpanoa ja seurantaa varten nimitettään ruokaneuvosto (Valtioneuvosto 2026, 46). Kansallista ruokastrategiaa tullaan toteuttamaan nelivuotisilla toimeenpanosuunnitelmilla (Valtioneuvosto 2026).

Kansallisen ruokastrategian vision mukaan vuonna 2040 Suomi on kestävän ruuantuotannon ja ruokateknologioiden edelläkävijä (Valtioneuvosto 2025). Suomalaisen ruoantuotannon visioidaan perustuvan eri mittakaavan malleihin: toisaalta volyymeihin perustuvaan, elintarvikevientiä ja kohtuuhintaisen kotimaisen ruuan saatavuutta tukevaan tuotantoon, ja toisaalta paikallisiin arvoketjuihin perustuvaan tuotantoon.

Kansallisen ruokastrategian päämäärät ovat kannattavuus ja reiluus, huoltovarmuus, luonnon kantokyky sekä ruokakulttuuri ja hyvinvointi (Valtioneuvosto 2025). Lisäksi strategia kuvaa viisi päämäärien saavuttamiseksi kehitettävää valmiutta, jotka ovat tiivistetysti: innovaatioiden ja teknologioiden kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, investointikyky, yhteistyöekosysteemit ja hallinnon rooli aktiivisena mahdollistajana.

Ruokapoliittinen selonteko kuvaa ruokajärjestelmän nykytilaa ja kansallisen ruokastrategian keskeisiä tavoitteita (Valtioneuvosto 2026). Ruokasektorin haasteiksi tunnistetaan alkutuotannon heikko kannattavuus, arvonlisän epätasainen jakautuminen, riippuvuus tuontipanoksista, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Toisaalta mahdollisuuksina nähdään viennin kasvu, uusien ruokateknologioiden kehittäminen, kalatalous- ja luonnontuotealan potentiaali sekä datatalouden tarjoamat ratkaisut.

Koulutuksen ja TKI-toiminnan haasteet ja mahdollisuudet

Ruokapoliittisessa selonteossa on tunnistettu myös tarve maatalous- ja ruoka-alan koulutuksen vahvistamiseen, korkeakoulutusta myöten (Valtioneuvosto 2026, 16). Elintarviketeollisuusliiton (ETL) osaamistarveselvityksen mukaan työvoimatarpeiden syyt alan teollisuudessa olivat kuitenkin yleisimmin eläköitymiset ja työntekijöiden vaihtuvuus, ei niinkään kasvu tai investoinnit, ja tilalle rekrytoiduilla oli useimmiten samantasoinen koulutustausta (83 %), harvoin korkeampi (17 %) (Ulander ym. 2026). Lisäksi haastetta nuorten kouluttamiseen alalle tuo väestörakenteen muutoksen megatrendi: ikäluokat pienenevät samalla kun keski-ikä kasvaa (Dufva ym. 2026, 19).

Business Finland (2025) listaa elintarviketeknologian yhtenä strategisena teemavalintanaan. ETL (2024) on laatinut elintarviketeollisuuden TKI-tiekartan, jossa on tunnistettu haasteita ja asetettu muutostavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Yhtenä tavoitteena on alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen. Suomen ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategia 2021-2035 puolestaan kuvaa globaalin ruokajärjestelmän paradokseja ja suomalaisen ruokajärjestelmän SWOT-analyysin sekä korostaa kestävyyttä (Sözer ym. 2021).

Jos Suomi pystyy valtiontalouden sopeuttamistarpeista huolimatta kulkemaan kohti tavoitteitaan T&K-rahoituksen nostamisessa 4 %:iin BKT:stä ja korkeakoulutettujen osuuden kasvattamisessa puoleen nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä (Valtioneuvosto 2023, 88–89), näkymät myös ruoka-alan TKI-toiminnalle ja koulutukselle ovat lupaavat.

LAB Food -tiimin strategisiin tavoitteisiin kuuluu alueen ruoka-alan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. RuokaSyke -hankkeessa seurataan alan alati muuttuvaa ja kehittyvää toimintaympäristöä. Hankkeessa kerätty tieto ja sen pohjalta päivitetty Hämeen ruokastrategia antavat vahvaa suuntaa LAB-ammattikorkeakoulun TKI-, tutkimus- ja koulutusresurssien kohdentamiseen.

Lähteet

Business Finland. 2025. Business Finland strategy and direction toward 2030. Viitattu 8.6.2025. Saatavissa https://mediabank.businessfinland.fi/l/-5snxnfkJk9Q

Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdemäki-Pekkarinen, J. 2026. Megatrendit 2026 – Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 251. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf

ETL. 2024. Elintarviketeollisuuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotiekartta. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://www.etl.fi/wp-content/uploads/2024/04/TKI-tiekartta-2024-lopullinen.pdf

HAMK. 2026. RuokaSyke – verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://www.hamk.fi/projektit/verkostoista-voimaa-hameen-ruokaidentiteetin-vahvistamiseen-ruokasyke

Hyrylä, L. 2023. Toimialaraportti: Uudistuva elintarvikeala. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM toimialaraportit 2023:5. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165285

LAB. 2026. RuokaSyke – verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ruokasyke-verkostoista-voimaa-hameen-ruokaidentiteetin-vahvistamiseen

MMM. 2026. Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä. Kasvuohjelma. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://mmm.fi/kestava-ja-kannattava-ruokajarjestelma/kasvuohjelma

Rönni, P., Peltonen, S. & Nikulin, J. 2022. Hämeen Ruokastrategia 2030. Visio: Kehittyvä, kestävä, kannattava ja kansainvälistyvä Hämeen ruokasektori (ml. kala). Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://tasteofhame.fi/wp-content/uploads/2021/06/Hameen-ruokastrategia-2030_final.pdf

Sözer, N., Nordlund, E., Poutanen, K. & Åkerman, M. 2021. Suomen ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategia 2021–2035. VTT Technical Research Centre of Finland. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.32040/2021.978-951-38-8829-9

Taalikka, E. & Peltonen, S. 2026. Hämäläisen ruoan juurilla: Selvitys Hämeen ruokaidentiteettiin vaikuttavista elementeistä. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. HAMKin e-julkaisuja 3/2026. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-861-9

Ulander, M., Kilponen, A. & Noth, W. 2026. Elintarviketeollisuuden osaamistarveselvitys 2026. Elintarviketeollisuusliitto ry. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://www.etl.fi/wp-content/uploads/2026/03/Osaamistarvekyselyn-tulokset.pdf

Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Valtioneuvosto. 2025. Kansallinen ruokastrategia 2040: Onnellisen ruuan maa. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:113. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-086-8

Valtioneuvosto. 2026. Ruokapoliittinen selonteko kansallisesta ruokastrategiasta. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2026:21. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-195-7