Kuntien rooli energiasiirtymässä kasvaa, kun energia kytkeytyy yhä tiiviimmin ilmastotavoitteisiin, huoltovarmuuteen, paikalliseen elinvoimaan ja taloudelliseen kilpailukykyyn. Samalla kunnat joutuvat tekemään päätöksiä tilanteessa, jossa teknologiat, markkinat ja sääntely muuttuvat nopeasti. Ammattikorkeakoulut, kehittämishankkeet ja yritysyhteistyö voivat tukea kuntia tuottamalla tietoa, pilotointeja ja ratkaisuja energiasiirtymän suunnitteluun ja toteutukseen.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

Kuntien energiaratkaisut ovat strategisia päätöksiä

Kuntien rooli energiasiirtymässä on vahvistunut, koska ilmastonmuutos, energiamarkkinoiden murros ja samanaikaiset megatrendit tekevät energiasta strategisen kysymyksen. Energia liittyy kuntien talouteen, ympäristövastuuseen, huoltovarmuuteen ja paikalliseen elinvoimaan, mikä laajentaa kuntien tehtävää energiankäyttäjästä aktiiviseksi kehittäjäksi. Samalla kuntien on sovitettava yhteen lyhyen aikavälin energiatehokkuustoimet, keskipitkän aikavälin investoinnit ja pitkän aikavälin ilmasto- ja kilpailukykytavoitteet. (Keski-Luopa 2026)

Kuntien näkökulmasta energiaratkaisuja ei voida käsitellä irrallisina teknisinä investointeina. Ne on liitettävä osaksi kokonaisuutta, johon kuuluvat esimerkiksi kuntakonserni, kiinteistökanta, kaavoitus, hankinnat ja paikalliset resurssit. Energiakysymykset liittyvät huoltovarmuuteen, omavaraisuuteen ja alueelliseen elinvoimaan, minkä vuoksi niiden ratkaiseminen edellyttää strategista suunnittelua ja toimialojen välistä yhteistyötä. (Peltola 2026, 28)

Energiasiirtymän haasteena on, että tavoitteet ovat kunnianhimoisia, teknologiat osin keskeneräisiä ja toimintaympäristö nopeasti muuttuva. Tämä lisää epävarmuutta päätöksenteossa ja vaikeuttaa pitkän aikavälin ratkaisujen arviointia. Kaikilla kunnilla ei ole riittävästi osaamista tai resursseja kokonaisuuden hallintaan, mikä voi johtaa osaoptimointiin tai investointeihin, jotka osoittautuvat myöhemmin tehottomiksi.

Kuntien ongelma ei ole pelkästään tekninen, vaan myös taloudellinen ja organisatorinen. Päätöksissä on arvioitava yhtä aikaa energian hintaa, toimitusvarmuutta, päästövähennyksiä, paikallisia vaikutuksia ja investointien kannattavuutta. Jos ratkaisuja tarkastellaan liian kapeasti, yksittäinen toimenpide voi näyttää lyhyellä aikavälillä toimivalta, vaikka se ei tukisi kunnan pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.

Luova tuho muuttaa energiasiirtymän toimintaympäristöä

Taloudessa luova tuho on usein tärkeämpi kehityksen ajuri kuin pelkkä tehokkuuden parantaminen (Maliranta 2026). Uudet teknologiat muuttavat yritysten välisiä voimasuhteita ja mahdollistavat parempien tuotteiden sekä toimintatapojen syntymisen. Yritykset eivät kuitenkaan huomioi innovaatioissaan kaikkia yhteiskunnallisia vaikutuksia, minkä vuoksi tutkimus- ja kehitystyön määrä jää alle yhteiskunnan kannalta optimaalisen tason (Fornaro & Kiema 2026).

Yritysten vastuu kohdistuu ensisijaisesti niiden omaan liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Yritysten tehtävänä ei ole turvata koko yhteiskunnan toimivuutta, vaikka niiden ratkaisuilla voi olla merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämän vuoksi julkisesti rahoitetulla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla on tärkeä rooli tiedon, osaamisen ja kokeilujen tuottamisessa.

Luovan tuhon prosessi etenee kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tuloksena markkinoille syntyy uutta teknologiaa, tuotteita ja toimintatapoja, jotka voivat muuttaa yritysten kilpailuasetelmia. Toisessa vaiheessa toteutuvat skaalautumiseen tarvittavat rekrytoinnit ja tuotantoinvestoinnit, joiden avulla kehitettyä toimintaa voidaan monistaa laajempaan käyttöön. (Maliranta 2026)

Skaalautumisvaiheessa uudet teknologiat, tuotteet ja toimintatavat alkavat vaikuttaa markkinoihin laajemmin. Ne voivat korvata vanhoja ratkaisuja ja heikentää perinteisten toimijoiden markkinaosuuksia. Skaalautuminen on kuitenkin vaativa vaihe, sillä se edellyttää osaamista, rahoitusta, asiakkaita ja riittävän vakaata toimintaympäristöä.

Ammattikorkeakoulut tukevat kuntia ja yrityksiä kehittämistyössä

Ammattikorkeakoulut vastaavat energiasiirtymän osaamis- ja kehittämishaasteisiin tuottamalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta käytännönläheistä tietoa. Ne kehittävät ratkaisuja yhdessä kuntien ja yritysten kanssa sekä tukevat päätöksentekoa analyysien, pilotointien ja osaamisen vahvistamisen avulla. Tämä rooli on tärkeä erityisesti silloin, kun kunnilla tai yrityksillä ei ole riittävästi omia resursseja arvioida energiaratkaisujen teknisiä, taloudellisia ja organisatorisia vaikutuksia.

EU-rahoitteisten EAKR-kehittämishankkeiden tuloksena syntyy esimerkiksi oppaita, toimintamalleja, innovaatioita, demonstraatioita ja teknologiaratkaisuja (Alho 2025). Näiden tuotosten arvo perustuu siihen, että ne kokoavat yhteen tutkittua tietoa, käytännön kokemuksia ja kokeiluissa syntynyttä ymmärrystä. Hankkeissa luodut tuotokset eivät ole sellaisenaan täysin kopioitavissa yritysten liiketoimintaan, vaan yritykset voivat käyttää niitä oman kehitysprosessinsa pohjana ja perustietona.

Ammattikorkeakoulut voivat olla mukana myös skaalautumisvaiheessa esimerkiksi Business Finland -rahoitteisissa hankkeissa. Niiden rooli ei tällöin rajoitu uuden tiedon tuottamiseen, vaan se liittyy myös yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyön vahvistamiseen. Tämä on tärkeää energiasiirtymässä, jossa teknologisten ratkaisujen onnistuminen riippuu usein siitä, miten hyvin ne sovitetaan paikallisiin energiajärjestelmiin, kiinteistöihin ja käyttäjien arkeen.

Ammattikorkeakoulujen vahvuus on kyky yhdistää tutkimustieto, käytännön kokeilut ja alueellisten toimijoiden tarpeet. Ne voivat toimia välittäjinä kuntien, yritysten, rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden välillä sekä auttaa tunnistamaan paikallisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Tällainen rooli tukee energiasiirtymää erityisesti silloin, kun tavoitteena on vähentää päätöksenteon epävarmuutta ja vahvistaa alueellista osaamista pitkäjänteisesti.

AURI2027- ja RELE-hankkeet kytkevät artikkelin käytännön kehittämistyöhön

AURI2027- ja RELE-hankkeet liittyvät artikkelin teemoihin, koska ne tarkastelevat energiasiirtymää käytännön toteutuksen, kuntien tarpeiden ja alueellisen kehittämisen näkökulmista. AURI2027-hanke keskittyy EPBD-direktiivin mukaisiin aurinkoenergia- ja energian joustoratkaisuihin julkisissa kiinteistöissä, mikä kytkeytyy kuntien kiinteistökantaan, investointipäätöksiin ja energiatehokkuuteen (LAB 2025). RELE-hanke etsii ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen, mikä tukee kuntien tarvetta tehdä pitkäjänteisiä ja paikallisiin olosuhteisiin sopivia energiaratkaisuja (LAB 2024).

Hankkeet konkretisoivat ammattikorkeakoulujen roolia energiasiirtymän tukena. Niissä tuotetaan tietoa, kokeiluja ja toimintamalleja, joiden avulla kunnat ja yritykset voivat arvioida energiaratkaisujen teknistä, taloudellista ja organisatorista toteuttamiskelpoisuutta. Samalla hankkeet pienentävät päätöksenteon epävarmuutta, koska ne tuovat yhteen tutkimustiedon, käytännön pilotoinnit ja alueellisten toimijoiden tarpeet.

AURI2027- ja RELE-hankkeiden merkitys näkyy erityisesti siinä, että ne tuottavat kunnille ja muille julkisille toimijoille konkreettista tietoa energiaratkaisujen suunnittelun tueksi. AURI2027-hankkeessa voidaan arvioida esimerkiksi kiinteistökohtaisen uusiutuvan energian tuotannon, kulutusjouston ja EPBD-direktiivin vaatimusten käytännön toteuttamista (LAB 2025). RELE-hanke puolestaan vahvistaa alueellista kestävyyttä ja energiatehokkuutta tuottamalla ratkaisuja, joiden avulla kunnat voivat kehittää kiinteistöjensä energiankäyttöä, parantaa päätöksenteon tietopohjaa ja sovittaa energiatehokkuustoimia osaksi laajempaa alueellista kehittämistä (LAB 2024).

Lähteet

Alho, E. 2025. Näkökulma – Vihreän siirtymän ratkaisuja ja rahoitusta tarjolla. Ympäristöministeriö 19.9.2025. Viitattu 22.6.2026. Saatavissa: https://ym.fi/-/vihrean-siirtyman-ratkaisuja-ja-rahoitusta-tarjolla

Fornaro, P. Kiema, I. 2026. Toimiiko tutkimus- ja kehitystyön tuki? Johtopäätöksiä kirjallisuuskatsauksesta. Labore 27.5.2026. Viitattu 24.6.2026. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/72074244/toimiiko-tutkimus-ja-kehitystyon-tuki-johtopaatoksia-kirjallisuuskatsauksesta?publisherId=69818396&lang=fi

Keski-Luopa, M. 2026. Kun energiasiirtymä muuttuu kuntien arjeksi. LAB Pro. Viitattu 25.6.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kun-energiasiirtyma-muuttuu-kuntien-arjeksi/

LAB. 2024. RELE – Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen.  Viitattu 22.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/rele-ratkaisuja-alueelliseen-kestavyyteen-ja-energiatehokkuuteen

LAB. 2025. AURI2027 – Uudet EPBD-direktiivin mukaiset aurinkoenergia- ja energian joustoratkaisut julkisiin kiinteistöihin. Viitattu 22.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/auri2027-uudet-epbd-direktiivin-mukaiset-aurinkoenergia-ja-energian-joustoratkaisut

Maliranta, M. 2026. Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?. Labore 18.6.2026. Viitattu 22.6.2026. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/72147346/tekoalyn-tuottavuus-ja-tyollisyysvaikutukset-mita-on-luvassa-lahivuosina?publisherId=69818396&lang=fi

Peltola, V. 2026. Kuntien mahdollisuudet uusiutuvan energian edistämisessä. Esitys uusiutuvan energian ajankohtaiswebinaari: Uusiutuva energia kunnissa 2.6.2026. Viitattu 22.6.2026.  Saatavissa https://youtu.be/YJKl45OCfMM?si=S_Ncb9YBJR16oOhI

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa toimii LABissa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä RELE- Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen sekä AURI2027- hankkeissa. Lisäksi kirjoittaja toimii LABin ja Heinolan kaupungin välisen InnoHub- yhteistyön koordinaattorina.

Viittausohje

Keski-Luopa, M. 2026. Kunnat energiasiirtymän käytännön toteuttajina. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kunnat-energiasiirtyman-kaytannon-toteuttajina/

AURI2027