Simulaatio-oppiminen kotihoidon esihenkilöiden teknologiajohtamisen taitojen vahvistamisessa, Case KOHTI-hanke

Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio muuttavat perinteisiä toimintatapoja ympäröivässä yhteiskunnassamme. Työelämä muuttuu, ja myös kotihoidon työntekijöiden työssä teknologian käyttö lisääntyy muuttaen samalla työn tekemisen luonnetta. Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat yksi ratkaisu väestön ikääntymisen myötä lisääntyviin kotihoidon palvelujen tarpeisiin. Kotihoidon toimintaympäristössä työskentelevillä työntekijöillä ja esihenkilöillä on oltava teknologian käyttövalmiuksia sekä myönteinen asenne ja motivaatio teknologiaa kohtaan. Simulaatio on turvallinen ja hyväksi havaittu opetusmenetelmä erilaisten taitojen ja valmiuksien harjoitteluun. Menetelmänä se soveltuu hyvin esihenkilötyön teknologiajohtamisosaamisen vahvistamiseen.

Kirjoittaja: Päivi Kousa

Teknologian hyödyntäminen kotihoidossa lisääntyy

Kansallisen ikäohjelman tavoitteena on, että ikääntyvien itsenäistä suoriutumista ja asumista tukevat älykkäät teknologiat parantavat ikääntyvien hyvinvointia ja mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään (STM 2020, 34). Väestön ikääntyessä kotihoidon asiakasmäärät kasvavat, ja lisääntyvään palvelutarpeeseen pyritään vastaamaan teknologian ja digitalisaation keinoin. Päijät-Sote panostaa vahvasti teknologian hyödyntämiseen kotiin vietävissä palveluissa ja on valtakunnallinen edelläkävijä teknologian hyödyntämisessä kotihoidossa. Esimerkiksi etähoivaa saa Päijät-Soten alueella 175 säännöllisen kotihoidon asiakasta. (Päijät-Sote 2022.)

Kohti-hankeen esihenkilövalmennus ja simulaatio-oppiminen teknologiajohtamisen vahvistamisessa

Päijät-Hämeessä toteutettavan KOHTI-hankkeen esihenkilövalmennus pidettiin huhti-toukokuussa 2022. Valmennus kulki nimellä Työ muutoksessa -tapahtumapäivät kotihoidon esihenkilöille. Ensimmäisessä valmennuskerrassa perehdyttiin hyvinvointiteknologiaan yleisesti sekä toteutettiin teknologiatestausta (Lahti 2022) ja toisessa iltapäivässä pohdittiin esihenkilön omaa motivaatiota ja asennetta muutoksessa hyödyntäen eri vertaistuen elementtejä (Kousa 2022). Kolmannessa osassa toteutettiin caseihin perustuva simulaatiotyöskentely teknologiajohtamisen vahvistamiseksi. Simulaatiopedagogiikkaan perehtynyt LABin liiketalouden lehtori Markus Kräkin oli vetämässä simulaatiotyöskentelyä.

Simulaatiopedagogiikalla tarkoitetaan oppimista, joka tapahtuu mahdollisimman todentuntuiseksi rakennetussa oppimisympäristössä. Oppimisessa korostuu kokemuksellisuus ja yhteisöllinen tapa oppia. Oppimistapahtuman aikana sosiaalinen vuorovaikutus sekä tekemisen arviointi ja reflektointi on keskeistä. Oppiminen pohjautuu luottamukseen, tasavertaisuuteen, vertaisoppimiseen, yhteisöllisyyteen sekä turvallisuuteen. Simulaatiotilanteessa rakentuvia ajatusmalleja voi jatkossa hyödyntää käytännön elämässä. (Alaniska ym. 2019, 31-32.) LAB-ammattikorkeakoulussa simulaatio-opetusta hyödynnetään paljon eri sote-alan ammatteihin opiskelevien osaamisen kehittämisessä. KOHTI-hankkeen esihenkilövalmennuksessa simulaatio-oppimisen hyödyntäminen tarjosi hedelmällisen ja työelämälähtöisen toimintatavan vahvistaa kotihoidon esihenkilöiden teknologiajohtamisen taitoja.

Simulaatioissa pureuduttiin kahteen eri työyhteisö-caseen, joissa esihenkilöiden keskinäisellä vuorovaikutuksella oli erityisen tärkeä rooli. Case-työskentelyn tavoitteena oli käydä osallistavaa keskustelua teknologian käyttöönoton johtamisesta ja avata erilaisia näkökulmia kotihoidon esihenkilötyön arkeen ja työyhteisön motivointiin teknologian käyttöönottoon liittyen. Jokaisella osallistujalla oli oma ennalta sovittu roolinsa simulaatiossa. Ensimmäisessä casessa esihenkilöt keskustelivat johtotasolta tulleesta ohjeistuksesta uuden teknologialaitteen nopeasta käyttöönotosta kotihoidon työssä. Yksi esihenkilöistä suhtautui uuden teknologisen laitteen käyttöönottoon neutraalisti, nähden tilanteessa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Yksi suhtautui muutokseen positiivisesti, ja yksi oli kriittinen muun muassa kiireen vuoksi. Toisessa casessa puolestaan esihenkilö keskusteli työntekijöiden kanssa uuden teknologisen laitteen käyttöönotosta. Yksi työntekijöistä suhtautui muutokseen kiireen ja työpaineen vuoksi erittäin kriittisesti. Toinen oli välinpitämätön. Kolmas oli jo pitkään toivonut kotihoidon työn kehittämistä tähän suuntaan ja suhtautui mahdollisuuteen positiivisesti. Esihenkilön tehtävänä casessa oli motivoida kaikkia työntekijöitä uuden laitteen käyttöönottoon. Kummankin casen purkamisen yhteydessä syntyi paljon keskustelua, yhteistä oivaltamista sekä pohdintaa. Huomiota kiinnitettiin muun muassa sanallisen viestinnän lisäksi sanattomaan viestintään.

Simulaatiotilanteiden yhteisessä purkamisessa korostuu reflektion merkitys. Ohjaajan rooli reflektiossa on tärkeä. Hän toimii simulaatio-oppimisessa suunnan näyttäjänä. Osallistujat reflektoivat harjoitusten tuomia ajatuksia, tietoja ja taitoja aiempaan osaamiseen ja omiin kokemuksiinsa peilaten. (Suvimaa 2014, 13.) Simulaatiomenetelmää hyödyntäen voidaan vastata moninaisiin nykypäivän osaamistarpeisiin, ja se on turvallinen ja vuorovaikutteisuutta tukeva tapa oppia (Imeläinen ym. 2022).

Hanketiimi keräsi palautetta valmennuksen lopussa simulaation käytöstä osana KOHTI-hankkeen esihenkilövalmennusta. Palaute oli kokonaisuudessaan erittäin hyvää. Simulaatiotyöskentely koettiin osallistavana, ajatuksia herättävänä sekä mukavana tapana oppia yhdessä, ja sitä kannattaa hyödyntää myös jatkossa vastaavanlaisissa valmennuksissa tai koulutuksissa.

Kuva 1.

Osallistujien palaute päivästä Mentimeter-työkalua hyödyntäen. (Kuva: Päivi Kousa, Mentimeter)

Tämä artikkeli on kolmas osa artikkelikokoelmaa, joka käsittelee teemaa Kasvualusta: Hyvinvointiteknologia hyvinvoinnin tukena.

Lähteet

Alaniska, H., Hurskainen, J., Kähkönen, T., Maikkola, M., Pihlaja, J. & Tauriainen, T. 2019. Pedagogisia malleja. Oulu: OAMK. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://www.oamk.fi/c5/files/2515/7173/0994/pedagogisiamalleja.pdf

Imeläinen, S. & Mäisti, M. 2022. Simulaatio – turvallinen ja vuorovaikutusta tukeva oppimismuoto. LAB Pro. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/simulaatio-turvallinen-ja-vuorovaikutusta-tukeva-oppimismuoto/

Kousa, P. 2022. Motivoitunut esihenkilö onnistuneen teknologian käyttöönoton edellytyksenä, Case KOHTI-hanke. LAB Pro. Viitattu 31.5.2022. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/motivoitunut-esihenkilo-onnistuneen-teknologian-kayttoonoton-edellytyksena-case-kohti-hanke/

Lahti, A. 2022. Laitekokeilut osana onnistunutta teknologiankäyttöönottoa – Case KOHTI-hanke. LAB Pro. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/laitekokeilut-osana-onnistunutta-teknologian-kayttoonottoa-case-kohti-hanke/

Päijät-Sote. 2022. Päijät-Sote: Etähoiva auttaa kotihoidon asiakkaita. Viitattu 24.5.2022. Saatavissa https://paijat-sote.fi/paijat-sote-etahoiva-auttaa-kotihoidon-asiakkaita/

STM. 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6865-3

Suvimaa, S. 2014. Purkukeskustelu ja reflektointi vuorovaikutusosaamisen simulaatioharjoituksessa. Pro Gradu – tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20140602

Kirjoittaja

Päivi Kousa työskentelee päätoimisena tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa ja on opetuksen lisäksi mukana KOHTI-hankkeessa. Hänen mielenkiintonsa kohteena on työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen.

Artikkelikuva: Päivi Kousa

Julkaistu 1.6.2022