Simulaatio - turvallinen ja vuorovaikutusta tukeva oppimismuoto

Yhteiskunnan muutos haastaa sote-henkilöstön osaamista ja kehityksessä mukana pysymistä. Henkilöstön osaamista tulee kehittää ja koulutusta on hyvin tarjolla. Sopivaa ja tarvittavaa koulutusta voi olla jopa vaikea valita laajasta tarjonnasta. Kehittämisen myötä koulutuksia tarjotaan ja räätälöidään myös oppilaitosten ja sote-organisaatioiden yhteistyössä eri tarpeisiin. LAB-ammattikorkeakoululla järjestetään KARITA-hankkeen tavoitteiden mukaisesti valmennus- ja simulaatiokoulutusta kotihoidon, asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin parissa työskenteleville.

Kirjoittajat: Sanna Imeläinen & Monika Mäisti

Simulaatio sote-henkilöstön oppimismuotona

Vuonna 2019 tehdyn kyselyn perusteella sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat arvioivat heikoimmaksi osaamisen alueekseen asiakkaiden käyttämien palvelujen laaja-alaisen kartoituksen ja palvelujen yhteensovittamisen. Näiden toteutuminen oli työssä myös satunnaisempaa kuin muiden osaamisalueiden. (Soini ym. 2021.) Optimaalisen sote-osaamisen toteutumisen keskeisimpiä ennakkoehtoja ovat johtaminen, arvo- ja asennemuutos, ammattilaisten koulutus, osaaminen ja työn järjestäminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Esimerkiksi robotisaatio ja digitalisaatio käynnistävät puolestaan uusia osaamistarpeita kuten ammattialakohtaista osaamista ja tutkimus- ja kehittämisosaamista. (Kangasniemi ym. 2018.)

Simulaatio on näyttöön perustuva opetus- ja oppimismenetelmä, jota käytetään yhä enemmin hoitotyön koulutuksessa maailmanlaajuisesti (Garner ym. 2018). Koulutusinterventioista simulaatio on vaikuttavin kliinisten taitojen kehittämisessä, mutta pelkästään tietojen kehittämisessä yhtäläiset vaikutukset ovat myös e-oppimisella sekä tavanomaisella koulutuksella. Sosiaali- ja terveydenhuollossa korostuu tarve sote-ammattilaisten sosiaalisiin taitoihin sekä kokonaisuuksien ja hyvinvointipalveluiden hallintaan. (Kangasniemi ym. 2018.) LAB-ammattikorkeakoulussa simulaatio-opetusta käytetään paljon eri sote-ammatteihin opiskelevien osaamisen kehittämisessä. Harjoituksissa hyödynnetään tiimityön mahdollisuuksia myös moniammatillisesti.

Simulaatiossa oppijat kehittävät kliinistä osaamista kontrolloiduissa ja turvallisissa olosuhteissa. Simulaatio on hyödyllinen myös viestintätaitojen parantamisessa. Terveydenhuollon ammattilaisten työssä kommunikoidaan potilaiden lisäksi läheisten kanssa. (Siew ym. 2021.) Simulaatioon osallistuvat pohtivatkin eri näkökulmien taustalla olevia perusteluja (Bowden ym. 2022). Kokemusten ja tutkimusten mukaan erittäin tärkeässä roolissa on CRM (Crisis resource management) eli käyttäytymistapoihin keskittyvä ja potilasturvallisuutta korostava toimintamalli, tiimityöskentely sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot (Carne ym. 2012).

Simulaatiot KARITA-hankkeessa

KARITA-hankkeessa keskitytään ikääntyvien parissa työskentelevien sote-ammattilaisten simulaatiokoulutuksiin teknologian käyttöönoton tukemiseksi. Siew ym. (2021) tukevat ajatusta simulaation tehosta valmistaa oppijoita kliinisiin käytäntöihin ja ikääntyvän väestön vaatimuksiin. Simulaatiossa voidaankin soveltaa tehokkaita viestintätaitoja ja parantaa myös osallistujien geriatrista tietämystä.

KARITA- hankkeen myötä henkilöstölle tarjottavasta simulaatiokoulutuksesta on saatu hyvää kokemusta. Hankkeessa korostuu hyvinvointiteknologiaosaaminen, mutta simulaation avulla tilanteita tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti. Koulutuksista on jo toteutunut esihenkilöiden (n=14) simulaatiokoulutus, joka koettiin palautteen perusteella ajatuksia herättävänä (n=7) sekä hyvänä oppimiskokemuksena (n=7). Palautteiden perusteella simulaatio koettiin myös antoisana, mielenkiintoisena, havainnollistavana, esimiestyötä tukevana, vaihtelua työhön tuovana sekä ilmapiiriltään keskustelevana. Kokonaisuudessaan koulutukseen osallistuvien palaute oli positiivista.

KARITA-hankkeen koulutuksessa esihenkilöt asettuivat potilaan, omaisen ja työntekijän rooliin havainnoitsijan roolin lisäksi. Harjoitusten keskeisenä elementtinä oli vuorovaikutus. Simulaatiokoulutuksessa antoisana koettiin käytännön oppiminen ja harjoitukset, asiantuntevuus ja lisäksi koulutus mahdollisti yhteisen keskustelun sekä ajatusten vaihdon kollegoiden kanssa. Vastaavia kokemuksia ikääntyvien simulaatioista on tullut esille Siewin ym. (2021) katsauksessa, oppijat pitävät simulaatiosta oppimismetodina, simulaatio on kiinnostava ja helppo tapa oppia harjoittelemalla.

Ohjaajilla ja oppijoilla omat keskeiset roolit tavoitteiden mukaisissa harjoituksissa

Sosiaali-, terveys- ja sote-integroiduilla aloilla tärkeimpiä osaamistarpeita ovat asiakas- ja potilaslähtöisyys, asiakkaan ja potilaan ohjaus ja neuvonta, eettinen osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä monialaiset yhteistyötaidot. Tärkeänä koetaan lisäksi palvelu- ja toimintajärjestelmän tunteminen, kuntouttava ja voimavaralähtöinen työskentely sekä yhteistyö asiakkaan ja potilaan läheisverkoston kanssa. Robotiikka ja automatiikka painottuvat hieman enemmän terveysalalla ja yrittäjyysosaaminen puolestaan sote-integroidulla alalla. (Kangasniemi ym. 2018.) Eettiset näkökulmat ovat osaamisen keskiössä niin teknologian kehittyessä, kuin simulaatio-oppimisessa. ETENE on ottanut kantaa hyvinvointiteknologian eettisiin näkökulmiin ja koulutukseen. ETENEn (2010, 5) mukaan teknologian kehittäminen, arviointi, hankinta ja hyödyntäminen edellyttävät monipuolista asiantuntemusta ja yhteistyötä, henkilökunnan kouluttaminen on tärkeää.

Simulaatiotilanteiden purkaminen korostaa reflektoivaa oppimista, johon vaikuttaa ohjaajan oma usko ja luottamus itseensä toimiessaan ohjaajana. Ohjaajilla on tärkeä rooli simulaatiokoulutuksissa, vahva minäpystyvyys on ratkaisevan tärkeää tehokkaan oppimisen toteutumiselle. (Garner ym. 2018.) Ohjaaja toimii mahdollistajana ja suunnan näyttäjänä. Oppijat tekevät varsinaisen työn ja reflektoivat harjoitusten tuomia tietoja ja taitoja aiempaan osaamiseen ja omiin kokemuksiin peilaten.

Simulaatiokoulutuksella pystytään vastaamaan osaamisen kehittämiseen laaja-alaisesti eri näkökulmista, kokonaisuuden huomioiminen on tärkeää. Harjoitukset voidaan muotoilla tarpeen ja tavoitteiden mukaisiksi yhdessä sidosryhmien kanssa. KARITA-hankkeessa simulaatiokoulutuksen tarvetta kartoitettiin etukäteen sekä organisaation johdolta että osallistujilta, näin harjoitukset vastasivat työelämän tarpeeseen. Tutkimusten ja kokemusten perusteella simulaatioharjoitukset ovat tarpeellisia opiskelijoiden lisäksi myös sote-henkilöstölle.

Lähteet

Bowden, A., Traynor, V., Chang, H‐C. & Wilson, V. 2022. Beyond the technology: applying the NLN Jeffries Simulation Theory in the context of aging simulation. Nursing Forum. Vol. 57(3), 473-479. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1111/nuf.12687

Carne, B., Kennedy, M. & Gray, T. 2012. Review article: Crisis resource management in emergency medicine. Emergency Medicine Australasia. Vol 24(1), 7–13. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1111/j.1742-6723.2011.01495.x

ETENE. 2010. Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. ETENE-julkaisuja 30. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3081-0

Garner, S.L., Killingsworth, E., Bradshaw, M., Raj, L., Johnson S.R., Abijah, S.P., Parimala, S. & Victor, S. 2018. The impact of simulation education on self-efficacy towards teaching for nurse educators. International Nursing Review. Vol. 65(4), 586–595. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1111/inr.12455

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7

Siew, A.L., Wong, J.W. & Chan, E-Y. 2021. Effectiveness of simulated patients in geriatric education: A scoping review. Nurse Education Today. Vol. 100. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2021.104856

Soini, H., Salokekkilä, P., Kupiainen, M., Leino-Kilpi, H., Löyttyniemi, E., Riila, M. & Häggman-Laitila, A. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten geneerinen osaaminen – kyselytutkimus sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Hallinnon Tutkimus. Vol. 40(5), 339–353. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.37450/ht.101945