Motivoitunut esihenkilö onnistuneen teknologian käyttöönoton edellytyksenä, Case KOHTI-hanke

Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen muuttavat työelämää koko yhteiskunnassa. Muutos näkyy myös vahvasti Päijät-Soten kotiin vietävissä palveluissa. Erilaista teknologiaa on otettu ja otetaan jatkuvasti käyttöön. Ensin on kuitenkin tunnistettava asiakkaiden ja kotihoidon henkilöstön tarpeet ja perusteltava teknologian käyttöönoton hyödyt. Esihenkilö on keskeisessä roolissa onnistuneen teknologian käyttöönotossa. Esihenkilön on tärkeä itse sitoutua ja motivoitua muutokseen. Myös asiakkaiden teknologiavalmiudet on huomioitava, ja on turvattava työntekijöiden riittävä perehdytys ja jatkuva osaamisen päivittäminen teknologian käyttöön liittyen.

Kirjoittaja: Päivi Kousa

Esihenkilövalmennus KOHTI-hankkeen toimenpiteenä

Päijät-Hämeessä toteutettava KOHTI-hanke on osa valtakunnallista Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa (THL 2022). KOHTI-hankkeen hallinnoijana toimii Päijät-Sote ja osatoteuttaja LAB-ammattikorkeakoulu (Innokylä 2022).

KOHTI-hankeen tavoitteena on muun muassa parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja kehittää osaamista. Yhtenä toimenpiteenä toteutettiin kotihoidon esihenkilöille ”Työ muutoksessa” – tapahtumapäiväkokonaisuus, joka toimi esihenkilövalmennuksena. Valmennuksen tavoitteena oli lisätä esihenkilöiden tietoja ja yhteistä ymmärrystä teknologiasta ja sen hyödyistä kotihoidon toimintaympäristössä, vahvistaa teknologiamyönteisyyttä sekä lisätä esihenkilöiden valmiuksia motivoida työntekijöitä uuden teknologian käyttöönotossa. Tämä artikkeli pohjautuu valmennuskokonaisuuden toiseen tapaamiseen. Lahti (2022) puolestaan kuvaa artikkelissaan ensimmäistä valmennuskertaa, jossa perehdyttiin hyvinvointiteknologiaan yleisesti sekä toteutettiin teknologiatestausta.

Esihenkilön asenne teknologiaa kohtaan on keskeistä

Uuden teknologian käyttöönotto on aina muutos perinteiseen toimintatapaan ja vaatii hyvää, suunnitelmallista johtamista. Työntekijöiden tuen saavuttamiseksi, on tarpeen tehdä näkyväksi se, miksi muutosta tarvitaan ja mitä hyötyä siitä tulee. Luottamus saavutetaan oikeanlaisella johtamisella. (Cortellazzo ym. 2019.) Erityisen tärkeää on, että esihenkilö on itse sitoutunut ja motivoitunut prosessiin. Esihenkilö toimii esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä toiminnan muutoksen vastaanottamisessa. Johdon on myös tärkeä turvata riittävät resurssit ja tukea henkilöstöä teknologian käyttöönotossa ja myös sen jälkeen. Kannustavan ja kuuntelevan vuoropuhelun sekä avoimen vuorovaikutuksen merkitys työntekijän ja esimiehen välillä korostuvat muutoksessa. (Alhonen ym. 2020.)

Vertaistuen ja yhdessä oivaltamisen merkitys esihenkilötyössä

Työ muutoksessa -valmennuskokonaisuus toteutui huhti-toukokuun 2022 aikana. Valmennus koostui kolmesta kolmen tunnin kokonaisuudesta LABin Mukkulankadun kampuksella. Jokaisella valmennuskerralla oli oma teemansa ja sisältönsä. Valmennuksen suunnitteluvaiheessa selvitettiin esihenkilöiden tarpeita ja toiveita valmennuksen suhteen. Alkukyselyssä korostui erityisesti tarve hyvien kokemusten jakamiselle ja vertaistuelle. Esihenkilövalmennuksen toisessa osassa, jonka teemana oli motivoitunut esihenkilö, pohdittiin yhteisesti teknologian hyväksymistä ja esihenkilön omaa motivaatiota ja asennetta teknologiaa kohtaan. Tässä tapaamisessa panostettiin yhdessä keskustelemiseen ja yhdessä oivaltamiseen. Työtapana toimi dialoginen työpaja, jota olivat vetämässä työterveyspsykologi ja voimavarakeskeinen työnohjaaja Riitta Veijalainen sekä työfysioterapeutti ja voimavarakeskeinen työnohjaaja Minna Kinnunen.

Dialogiseen työpajaan sisältyi muun muassa keskustelukaruselli -toiminta, jolla edistettiin moniäänisyyttä ja muutosvalmiutta. Esihenkilöt pääsivät keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia, mikä koettiin erityisen tärkeänä. Yhdessä he pohtivat teknologian hyötyjä asiakkaille, työntekijöille ja esihenkilöille. Teknologian käyttöönotossa ja käytössä on keskeistä kuulla eri ryhmien tarpeet ja tuoda esille hyödyt, joilla voidaan perustella uutta tapaa toimia (Alhonen ym. 2020). Esihenkilöt löysivät keskustelukarusellissa paljon hyötyjä eri ryhmille teknologian käyttöön liittyen. Asiakkaiden osalta esille nostettiin muun muassa sosiaaliset kontaktit (kuvapuhelin), kotona pärjäämisen tukeminen teknologian avulla ja turvallisuuden vahvistaminen (lääkeautomaatti, etämittaukset, kuvapuhelin ym). Työntekijöiden osalta nostettiin esille esimerkiksi fyysisten kotikäyntien väheneminen, asiakasturvallisuuden lisääntyminen ja työntekijöiden työajan säästyminen. Myös ekologisia näkökulmia huomioitiin, kun matka-ajo vähenee, tulostuksen tarve vähenee ym.

Dialogiseen työpajaan kuului myös tulevaisuuden ennustaminen reflektiivisten ryhmien avulla. Ryhmissä pohdittiin keinoja vahvistaa teknologiamyönteisyyttä ja -tietoisuutta työyhteisöissä ja myös laajemmin, esimerkiksi opiskelijoille ja omaisille. Esille nousi työyhteisön osalta muun muassa kriittisesti teknologiaan suhtautuvien merkitys, kun aluksi epäilevästi suhtautunut työntekijä oivaltaa digitalisaation tuoman merkityksen ja saa työkaverit innostumaan ja mukaan uuden kehittämiseen.

Kotihoidon esihenkilöt suhtautuivat hyvin myönteisesti teknologian käyttöön. Tuotiin myös esille, että Päijät-Häme on edelläkävijä kotihoidon teknologian käytössä verrattuna moneen muuhun alueeseen Suomessa (Päijät-Sote 2022).

Kuva 1. Kotihoidon esihenkilöt pohtimassa reflektiivisissä ryhmissä teknologian hyväksymisen vahvistamisen keinoja. (Kuva: Päivi Kousa)

Tämä artikkeli on toinen osa artikkelikokoelmaa, joka käsittelee teemaa Kasvualusta: Hyvinvointiteknologia hyvinvoinnin tukena.

Lähteet

Alhonen, A., Heinonen, T. & Piiroinen, I. 2020. Osaaminen, työn muutos ja johtaminen teknologian käyttöönotossa. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://hippa.metropolia.fi/2020/11/osaaminen-tyon-muutos-ja-johtaminen-teknologian-kayttoonotossa/

Cortellazzo L, Bruni E & Zampieri R. 2019. The role of leadership in a digitalized world: a review. Frontiers in Psychology 10, 1938. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6718697/

Lahti, A. 2022. Laitekokeilut osana onnistunutta teknologiankäyttöönottoa – Case KOHTI-hanke. LAB Pro. Viitattu 17.5.2022. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/laitekokeilut-osana-onnistunutta-teknologian-kayttoonottoa-case-kohti-hanke/

Päijät-Sote. 2022. Päijät-Sote: Etähoiva auttaa kotihoidon asiakkaita. Viitattu 4.5.2022. Saatavissa https://paijat-sote.fi/paijat-sote-etahoiva-auttaa-kotihoidon-asiakkaita/

THL. 2022. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelma (KATI). Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati-

Kirjoittaja

Päivi Kousa työskentelee päätoimisena tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa ja on opetuksen lisäksi mukana KOHTI-hankeessa. Hänen mielenkiintonsa kohteena on työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen.

Artikkelikuva: Piritta Mattila

Julkaistu 30.5.2022