Onko Etelä-Karjalassa mahdollisuudet kasvaa?

Etelä-Karjalan yrityskanta on perinteisesti rakentunut suurten tehtaiden ympärille. Kasvuyrityksiä on vähän, sillä suurin osa yrityksistä liittyy tehtaiden alihankintaketjuihin. Nyt Etelä-Karjalassa on kuitenkin havahduttu kasvuyritysten merkitykseen ja heidän toimintaedellytysten parantamiseen. Yritysyhteistyö niin kuntasektorilla kuin oppilaitoksissakin on nostettu toiminnan keskiöön ja sitä kautta myös strategiaan. Ollaan siis uusien mahdollisuuksien äärellä ja nyt puheiden lisäksi toiminnassa on mukana myös teot.

Kirjoittaja: Emma Latvala

Mittelstand on nimitys yritykselle, joka työllistää 50-250 työntekijää, eli se on siis keskisuuri yritys joka on lisäksi yrittäjävetoinen. Mittelstand-yrityksiä on Suomessa noin 3500 kappaletta, mutta niiden vaikutus työllistäjinä, viennin vahvistajina sekä liikevaihdolla mitattuna on suuri. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2022.) Etelä-Karjalassa mittelstand-yrityksiä on 36, joista 25 yritystä toimii Lappeenrannassa. Tätä joukkoa tulisi kasvattaa.

Lappeenrannassa järjestettiin 12.4.2024 Etelä-Karjalan kasvuyritystilaisuus: Onko Etelä-Karjalassa kasvuyrittäjyydelle mahdollisuuksia? Tilaisuudessa kuultiin kolme alustusta kasvuyrittäjyydestä ja sen eteen tehtävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi Lappeenrannan elinvoimajohtaja Ding Ma operoi paneelikeskustelun ja loppuaika käytettiin työpajatyöskentelyyn, jonka tarkoitus oli konkretisoida toimenpiteitä kasvuyritysten eteen. Tilaisuus oli Lappeenrannan kaupungin järjestämä ja paikalla oli yrittäjien lisäksi muita kasvuyrittäjyyden toimijoita.

Etelä-Karjalassa on periaatteellisesti kaikki kasvun edellytykset kunnossa, mutta sieltä puuttuu focus. Tiedetään että alueella on hyvin menestynyt yliopisto ja mahtava oppilaitosklusteri, mutta se ei voi olla alueen ainut kilpailuetu. Etelä-Karjalan on löydettävä asia, missä se on Suomen paras. Tutkimuksen ja osaamisen perusteella se voisi hyvin olla jotain vihreään teknologiaan liittyvää.

Yrityksiltä puuttuu kasvuhalut

On ehkä yleistystä todeta, että suurimmat innovaatiot syntyvät pienissä yrityksissä, mutta useimmiten se on niin. Yleensä kun yritys työllistää yli kymmenen henkeä (10–49), sen kasvuhalut ovat olemattomat ja toiminnasta suurin osa keskittyy päivittäisiin toimiin. Suomen yrityskentästä 95,5 % on alle 10 hengen yrityksiä, ja työnantajayritysten määrä on ollut laskussa vuodesta 2014 lähtien (Yle 2024).

Etelä-Karjalaisilta yrityksiltä puuttuu menestymisen nälkä. LUT Entrepreneurship Society ry:n eli Lutesin puheenjohtaja Arno Elomaa totesi tilaisuudessa kaiken lähtevän kunnianhimon tasosta. Etelä-Karjalassa ei ole mitenkään poikkeava yritysten kasvuhaluisuus, Suomessa vain 10% yrityksistä tavoittelee kasvua. (Elomaa ym. 2024.)

Kasvu itsessään on harvalle tavoite, vaan ajatus lähtee kunnianhimosta ja halusta tehdä jotain isommin. Liike-elämässä kasvulla haetaan suurempaa liikevaihtoa ja sitä kautta myös liikevoittoa, kannattamaton kasvu ei ole kenenkään etu. Kaiken takana on siis hyvä liikeidea. Hyvä liikeidea yhdistettynä tekeviin ja osaaviin tyyppeihin saa kyllä yrityksen kasvamaan.

Tämä on tällainen muna vai kana -ongelma. Hyvät ideat saavat kyllä rahaa ja kasvavat, mutta ensi pitäisi tosiaan olla se hyvä idea. (Elomaa ym. 2024)

Neljä selkeää toimenpidettä kasvun vauhdittamiseksi

Aamupäivän aikana pidettiin työpajaosuus, missä tärkeimpänä tehtävänä oli saada konkretiaa paneelikeskustelussa ja alustuksissa nousseiden tavoitteiden ympärille. Neljä tavoitetta olivat: saada aikaan alueelle yksi yksisarvinen, nostaa alueen yritysten kunnianhimoa, kirkastaa alueen strategiaa sekä tehostaa viestintää.

Matti Härkönen Innovestor oy:stä kiteytti tavoitteiden osalta tärkeän huomion, keskitytään siihen mihin voidaan vaikuttaa. Uusien ideoiden syntymiseen sekä olemassa olevien yritysten kasvuhaluisuuden kasvattamiseen kannattaakin panostaa. Vaikka Etelä-Karjala onkin tyypillisesti elänyt teollisuudesta, kannattaa muistaa, että isot yritykset ulottavat innovaatiotoimintansa usein oman toimintansa ulkopuolelle, eli alueelle. Ja toisaalta myös se, että isot yritykset voisivat hyvin toimia alustoina ja alkaa houkutella alueelle startupeja jopa ulkomailta. (Elomaa ym. 2024)

On kuitenkin selvää, että tavoitteiden saavuttamiseksi alueella tarvitaan konkreettisia toimia. Lappeenrannan kaupungin tulee organisaationa tavoitella kasvua, jotta sama vire tarttuu myös alueen yrityksiin. Kasvuyrityksiin tulee panostaa niiden koko elinkaaren ajan ja verkosto kasvuyrittäjyyden ympärille tulee rakentaa niin, ettei aukkoihin ole mahdollista pudota.

Uusin ja aluetta varmasti eteenpäin vievä uutinen kuultiin tilaisuuden lopussa, kun elinvoimajohtaja Ding Ma kertoi kaupungin selvittävän alueellisen sijoitusyhtiön perustamista. Suunnitelmat ovat jo pitkällä ja yhtiöstä olisi tarkoitus tukea paitsi paikallisia kasvuyrityksiä niin myös startupeja. (Elomaa ym. 2024.)

Sijoitusrahastosta ja kasvuyrittäjyystoimista kuullaan varmasti lisää lähiaikoina. Varmaa kuitenkin on se, että nyt on siirrytty suunnitelmista tekoihin ja se on hienoa.

Lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto. 2022. Mikä ihmeen mittelstand? Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/mika-ihmeen-mittelstand/

Elomaa, A., Härkönen, M., Ma, D., Suni, T. 2024. Paneelikeskustelu tapahtumassa Onko Etelä-Karjalassa kasvuyrittäjyydelle mahdollisuuksia? 12.4.2024. Lappeenranta

Yle. 2024. Suomessa vain harvat ryhtyvät yrittäjiksi ja vielä harvemmat tavoittelevat kasvua –”oli aika rankkaa”. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20082142

Kirjoittaja

Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä elinvoimatyö kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.

Artikkelikuva: Etelä-Karjalan kasvumahdollisuudet tilaisuus Lappeenrannan kaupungintalolla 12.4.2024. Kuvassa elinvoimajohtaja Ding Ma. (Kuva: Emma Latvala)

Julkaistu 25.4.2024