Itsensä johtaminen etätyössä, tie tehokkaaseen etätyöskentelyyn

Itsensä johtaminen on tärkeä taito etätyössä

Etätyö kasvoi vuoden 2020 COVID-pandemian myötä ja suurin osa palkansaajista työskenteli yllättäen etänä, mikä oli myös mahdollista digitalisaation, tieto- ja viestintäteknologian ansiosta. Tämän lisäksi nopealla aikataululla etätyöhön siirtymisen mahdollistajana oli luottamus, työajat sekä osaava henkilöstö. Edelleen työskennellään etänä sekä tullaan näillä näkymin jatkossakin työskentelemään etänä. (Mäkikangas ym. 2023, 207–209.)

Etätyöllä on positiivisia vaikutuksia työntekijälle sekä työnantajalle (Grace 2020, 13). Työntekijät jaksavat paremmin työssään sekä työnteho ja tuottavuus on parempaa, josta myös työnantajat hyötyvät (Kuisma ja Sauri 2021, 34). Etätyö vaikuttaa myös työntekijän omaan hyvinvointiin ja lisää vapaa-aikaa työmatkojen vähenemisen myötä, mahdollistaen enemmän aikaa liikunnalle sekä perheelle. (Grace 2020, 17–18; Boijer-Spoof Heikinheimo & Ilmivalta 2022, 22.) Etätyön haasteena ovat työn- ja vapaa-ajan hämärtyminen, pitkien työpäivien tekeminen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen vähentyminen. (Työterveyslaitos 2024a).

Edellytyksenä etätyön suorittamiseen on, että työntekijä ottaa vastuuta sekä hänellä on tarvittavat itsensä johtamisen taidot (Työturvallisuuskeskus 2024). On nähty, että etätyöskentely ei sovi kaikille, koska siinä tarvitaan hyviä itsensä johtamisen taitoja (Eklund 2021, 75). Itsensä johtaminen on laaja käsite ja sitä voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Työntekijät hyötyvät itsensä johtamisen taidoista, koska he ovat tyytyväisempiä, tuottavampia, asiakaslähtöisempiä sekä luovempia. (Kantola 2021.) Moilanen (2022) tuo esille kaikkien tarvitsevan itsensä johtamisen taitoja, joita on esimerkiksi itseohjautuvuus, tavoitteiden asettaminen, suunnitelmien laatiminen sekä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. On kuitenkin hyvä myös tunnistaa, että itsensä johtamiseen tarvitaan myös yhteistyötä sekä toisten tukea. Itsensä johtaminen edellyttää kykyä tehokkaaseen ajanhallintaan, selkeiden tavoitteiden asettamiseen ja oman motivaation ylläpitämiseen ilman ulkopuolista ohjausta.

Suosituksia ja tulevaisuuden näkymät

Kinnusen ja McKee-Kärkkäisen (2024) LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyö toteutettiin soveltavana määrällisenä tutkimuksena yhteistyössä Helsingin kaupungin arviointitoiminnan asiakasohjauksen kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä sekä kehittämiskohteita heidän omista itsensä johtamisen taidoista etätyössä. Aineisto kerättiin anonyymisti asiakasohjauksen työntekijöiltä kyselylomakkeen avulla. Saatu aineisto käsiteltiin määrällisen kuvailevien tilastollisten menetelmien keinoin ja kyselyn avoimet kysymykset analysoitiin laadullisen aineiston sisältöanalyysin sekä teemoittelun keinoin.

Tutkimus toi esiin, että selkeät tavoitteet ja hyvin suunniteltu työpäivä auttavat työntekijöitä pysymään tehokkaina etätyössä. Lisäksi taukojen pitäminen ja ergonomian parantaminen ovat tärkeitä tekijöitä, jotka edistävät työkyvyn ylläpitämistä ja parempaa jaksamista. (Kinnunen & McKee-Kärkkäinen 2024.) Työterveyslaitos (2024b) tuo myös esille, että työpäivän jaksamisen kannalta tulisi pitää taukoja. Keinona voisi olla yhteisten käytänteiden sopiminen, mikä myös tukee palautumista. Olisi myös hyvä mahdollistaa kokouksien välissä pieniä taukoja. Palautumisen erilaisia vinkkejä ja kokemuksia voi hyvin jakaa työyhteisössä.

Yhteydenpito työkavereihin korostui merkittävänä, ja sosiaalinen tuki sekä avoin kommunikaatio auttoivat ylläpitämään työmotivaatiota ja vähentämään etätyössä koettua yksinäisyyttä. Itsensä johtamisen taitojen kehittäminen ja työhyvinvoinnin tukeminen nousivat esiin avainasemassa olevina tekijöinä, kun etätyö on osa modernia työelämää. (Kinnunen & McKee-Kärkkäinen 2024.) Työelämässä yhteistyö on välttämätöntä, sillä ihminen on luonteeltaan sosiaalinen olento, joka tarvitsee toisia. Tärkeintä työelämässä on kohdella toisia hyvin, sillä pienikin ystävällisyys voi olla suuri voimavara. Parasta työhyvinvointia edistää toisten auttaminen, mikä voisikin olla työelämän kultainen sääntö. (Aro 2018.) Vuorovaikutus, yhteinen tekeminen luottamuksen vahvistamiseksi sekä tunteiden käsitteleminen avoimesti ovat keskeisiä elementtejä vahvan virtuaaliyhteisön luomisessa. Näiden periaatteiden avulla voidaan toimia saumattomasti ja rakentaa positiivista työympäristöä, vaikka fyysinen etäisyys erottaisi. (Haapakoski ym. 2020.)

Kuva 1. Kuinka edistää itsensä johtamista etätyössä (Kinnunen & McKee-Kärkkäinen 2024, 45)

Tutkimuksen tulosten perusteella Kinnunen ja McKee-Kärkkäinen (2024) esittivät suosituksia (Kuva 1), joiden mukaan organisaation tulisi tarjota selkeitä ohjeita ja tukimateriaalia itsensä johtamiseen etätyössä, kuten koulutusta, verkkovalmennusta tai mentorointiohjelmia, jotka mahdollistavat työntekijöiden kyvyn kehittää tehokkaampia tapoja hallita työtään etäympäristössä. Erityisen tärkeää on kuitenkin luoda ja ylläpitää vahvaa työyhteisön tukea ja avointa vuorovaikutusta etätyöskentelyn aikana. Työyhteisön tuki voidaan toteuttaa säännöllisillä etätapaamisilla, joissa jaetaan kokemuksia ja tuetaan toisiaan, sekä tarjoamalla henkilökohtaista valmennusta ja koulutusta itsensä johtamisen taidoissa. Tämä luo puitteet avoimelle ja luottamukselliselle ilmapiirille, jossa työntekijät voivat jakaa ajatuksiaan ja oppia toisiltaan.

Tulevaisuuden näkymät etätyössä sisältävät odotuksia uusista teknologioista, jotka helpottavat työn sujuvuutta ja syventävät ymmärrystämme työympäristöjen vaikutuksesta itsensä johtamiseen. Tulevat tutkimukset voivat tarjota konkreettisia vinkkejä organisaatioille, jotta ne voivat tarjota laajempaa tukea työntekijöilleen, kuten uusia oppimismahdollisuuksia ja taitojen kehittämisen välineitä. Esihenkilöiden näkemystä työntekijöiden itsensä johtamisen taidoista olisi hyvä myös tutkia enemmän tulevaisuudessa, jotta saataisiin käsitys mahdollisista eroista tai samankaltaisuuksista näiden kahden ryhmän välillä. Lisäksi vertailevat tutkimukset toimistolla ja etätyöskentelyssä sekä eri organisaatioiden välillä voisivat valottaa, miten organisaatiokulttuuri ja -rakenne vaikuttavat itsensä johtamiseen. Näiden tutkimusten avulla voidaan kehittää parempia käytäntöjä työntekijöiden hyvinvoinnin ja suorituskyvyn tukemiseksi erilaisissa työympäristöissä.

Lähteet

Aro, A. 2018. Työilmapiiri kuntoon. Helsinki: Alma Talent Oy.

Boijer-Spoof Heikinheimo, K. & Ilmivalta, R. 2022. Etätyön hyvinvointiopas. Helsinki: Bazar.

Eklund, A., Jääskeläinen, H., Salminen, J. & Lindholm, T. 2021. Hybridijohtaminen. Helsinki: Brik.

Grace, P. 2020. Etätyökirja: Suunnittele, sovi, tee. Helsinki: Aula&co.

Haapakoski, K., Niemelä, A. & Yrjölä, E. 2020. Läsnä etänä – seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. Helsinki: Alma Talent.

Kantola, M. 2021. Itsensä johtamisesta hyvinvointia ja tehokkuutta sosiaali- ja terveysalalle. Liike-Blogi. Viitattu 14.10.2023. Saatavissa https://blogit.utu.fi/liike/itsensa-johtamisesta-hyvinvointia-ja-tehokkuutta/

Kinnunen, M. & McKee-Kärkkäinen, E. 2024. Tehokas itsensä johtaminen etätyössä -Kohti tehokkaampaa etätyötä työntekijöiden näkökulmasta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404045734

Moilanen, S. 2022. Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 30.3.2024. Saatavissa https://ttk.fi/julkaisu/kaikki-tarvitsevat-itsensa-johtamisen-taitoja/

Mäkikangas, A., Sjöblom, K., Juutinen, S. & Ruohomäki, V. 2023. Työhyvinvointi etätyössä. Teoksessa Mäkikangas, A & Pöyriä, P. (toim.). Korona pandemia, työ ja yhteiskunta – Muuttuiko Suomi? Gaudeamus.

Työterveyslaitos. 2024a. Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/etatyo-hybridityo-ja-monipaikkainen-tyo

Työterveyslaitos. 2024b. Palautumisen edistäminen etätyössä. Viitattu 9.4.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyokyvyn-tukeminen-etatyossa-opas-organisaatioille/palautumisen-edistaminen-etatyossa

Työturvallisuuskeskus. 2024. Etätyössä turvallisesti. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://ttk.fi/julkaisu/etatyossa-turvallisesti/

Kirjoittajat

Maarit Kinnunen on viimeisen vuoden opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa YAMKin Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutusohjelmassa ja työskentelee Helsingin kaupungilla.

Emma McKee-Kärkkäinen on viimeisen vuoden opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa YAMKin Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutusohjelmassa ja työskentelee Helsingin kaupungilla.

Aki Rintala toimii yliopettajana ja tutkijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/olohuone-kannettava-tietokone-et%C3%A4ty%C3%B6-6756526/ (Mariakray, Pixabay License)

Julkaistu 18.4.2024

Viittausohje

Kinnunen, M., McKee-Kärkkäinen, E. & Rintala, A. 2024. Itsensä johtaminen etätyössä, tie tehokkaaseen etätyöskentelyyn. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/itsensa-johtaminen-etatyossa-tie-tehokkaaseen-etatyoskentelyyn/