Laitekokeilut osana onnistunutta teknologian käyttöönottoa – Case KOHTI-hanke

Erilaisten teknologioiden käyttöönotto lisääntyy sosiaali- ja terveysalalla voimakkaasti. Uusia ratkaisuja otetaan käyttöön entistä enemmän myös ikääntyneiden palveluissa sekä kotihoidossa väestön voimakkaan ikääntymisen ja kroonistuvan hoitajapulan avuksi. Vaikka teknologia nähdään hoitotyötä tukevana ja asiakkaan toimintakykyä ylläpitävänä, on edelleen tunnistettavissa haasteita teknologian käyttöönoton johtamisessa.

Kirjoittaja: Anna Lahti

Myönteisellä asenteella, riittävällä perehdytyksellä sekä asiakkaan tarpeiden tunnistamisella voidaan vaikuttaa teknologian käyttöönoton onnistumiseen. (Kivekäs ym. 2020.) Esihenkilön tuki teknologian käyttöönotossa on merkittävää. Sen lisäksi, että heidän tulee itse ymmärtää kotona asumista tukevan teknologian mahdollisuudet ja merkitys, tulee heidän ymmärrettävästi viestiä käyttöönotettavista ratkaisuista henkilöstölle. Esihenkilön oma motivaatio ja osaamisen puute teknologiaa kohtaan voi olla myös este käyttöönotolle, jolloin ratkaisun käyttöönottoa vältellään. (Rääpysjärvi 2017.) Päijät-Hämeessä käynnissä oleva KOHTI-hanke pyrkii tuomaan ratkaisuja näihin haasteisiin (LAB-ammattikorkeakoulu 2022).

Esihenkilöiden valmennuskokonaisuus teknologian käyttöönoton tukena

Päijät-Soten esihenkilöiden valmennuskokonaisuus toteutettiin huhti-toukokuussa 2022. LAB-ammattikorkeakoulu toteutti esihenkilöille suunnatun alkukartoituksen jälkeen kolmiosaisen valmennuksen huhti-toukokuussa 2022. Vastauksista nousi esiin esihenkilöiden tunnistama tarve perehtyä olemassa olevan teknologian käyttöön kokeilemalla ja testaamalla ratkaisuja. Valmennuksen tavoitteena oli auttaa esihenkilöitä löytämään niitä keinoja, joilla he voivat tukea henkilöstöä teknologian käyttöönotossa sekä lisätä ymmärrystä teknologioiden mahdollisuuksista kotihoidossa. Johtamistaitojen vahvistamista lähdettiin toteuttamaan ensin perehtymällä toimintarasteilla jo käytössä olevaan sekä alueille kokeiluun tuleviin ratkaisuihin.

Kuva 1. Kotihoidon esihenkilöiden ajatuksia digitalisaatioon liittyvistä haasteista.

Neljässä testipisteessä esihenkilöt pääsivät kokeilemaan ja perehtymään tarkemmin virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin perehdytyksen tukena, etämittauslaitteiston tuomiin vaihtoehtoihin hoitotyön tukena, kaatumisen tunnistavan laitteiston hyötyihin asiakkaan näkökulmasta sekä pesevän ja kuivaavan wc-istuimen mahdollisuuksiin asiakkaan omatoimisuuden ylläpitäjänä. Kokeilujen tavoitteena oli vahvistaa esihenkilöiden osaamista teknologioiden käytössä ja sitä kautta tukea heidän kykyänsä motivoida henkilöstöä. Jokaisella toimintarastilla ryhmä sai pohdittavakseen, mikä teknologiassa innostaa, pelottaa, mietityttää tai aiheuttaa haasteita.

Kokeilujen merkitys oman ymmärryksen lisäämisessä

Virtuaalitodellisuuden hyödyistä perehdytyksessä nostettiin esiin ratkaisun mahdollistama tasalaatuisuus perehdytyksessä. Usein aikaa vievä perehdytyskokonaisuus voidaan nykyaikaisin keinoin toteuttaa silloin, kun se työntekijälle sopii parhaiten. Riskinä ei tällöin ole myöskään perehdyttäjän muistin varaan jäävä kokonaisuus. Virtuaalitodellisuus nähtiin ajansäästäjänä, josta nuoretkin hoitajat voivat innostua. Virtuaalimaailmaan ideoitiin pelillisiä kokonaisuuksia, kuten RAI- ja kirjaamiskoulutusta. Haasteina nähtiin mahdollinen huonovointisuus, jonka lasit voivat käyttäjälle aiheuttaa sekä laitteiston päivittämiseen ja ylläpitoon liittyvät kysymykset.

Etämittauslaitteiston (Verenpaine ja verensokeri) mahdollistamat hyödyt tunnistettiin erityisesti asiakkaan omatoimisuutta ja vastuuta tukevina toimintoina. Tukiälyn (Gillie) nostamat herätteet sekä poikkeamat mittausarvoissa nähtiin lisäarvoa tuottavana ja aikaa säästävänä tekijänä hoitotyön näkökulmasta. Yksikkökohtaiset erot nousivat esiin keskusteluissa tuloksien katsomiseen ja tiedon eteenpäin viemisen suhteen ja haasteiksi nostettiinkin tulosten tarkastamiseen käytettävän ajan löytyminen.

Kaatumisen tunnistavan laitteiston äärellä käytiin keskustelua turvallisuuden tunteesta sekä sen merkityksestä asiakkaalle. Laitteisto tuo hoitajan paikalle ilman erillisen turvapuhelimen käyttöä, joka myös mahdollistaa avun saapumisen nopeammin. Kaksisuuntainen puheyhteys mahdollistaa asiakkaan kanssa keskustelun, kunnes apu on paikalla. Kaatumisen tunnistava laitteisto aiheutti myös pelkoa liittyen luotettavuuteen sekä mahdollisiin sähkökatkoksiin. Eniten esihenkilöitä mietitytti mahdolliset virhetilanteet, jos laitteisto ei tunnista kaatumista ja hälytys ei lähde asiakkaalta.

Pesevä ja kuivaava wc-istuin nähtiin eniten omatoimisuutta ja intimiteettiä tukevana ratkaisuna asiakkaan näkökulmasta. Myös palvelun laadun parantumiseen liittyvät seikat koettiin merkityksellisiksi, kun asiakkaan ei tarvitse odottaa hoitajan saapumista. Hoitohenkilökunnan hankaliin työasentoihin sekä ajankäyttöön liittyviin ongelmiin laitteiston nähtiin tuovan helpotusta. Edelleen haasteina koettiin tuotteen hinta, asennus, mahdollinen pesutulos ja laitteen helppokäyttöisyys.

Teknologiamyönteisyyttä KOHTI

Päivän keskusteluissa pohdittiin toimintarastien lisäksi tulevaisuuden näkökulmia esihenkilötyössä sekä teknologian käyttöönotossa. Teknologian nähtiin lisäävän potilasturvallisuutta ja tuovan palveluun lisää laatua. Teknologiasta on hyötyä sekä asiakkaalle että hoitohenkilökunnalle silloin, kun ratkaisusta hyötyy oikea asiakas, oikeaan aikaan, eikä laitteita viedä asiakkaan käyttöön vain viemisen vuoksi. Esihenkilöt tunnistivat yksiköistään henkilöitä, jotka ovat erityisesti kiinnostuneita teknologiasta ja kokivat näiden henkilöiden olevan avainasemassa uuden teknologian käyttöönotossa.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa artikkelikokoelmasta, joka käsittelee teemaa Kasvualusta: Hyvinvointiteknologia hyvinvoinnin tukena.

Lähteet

Kivekäs, E., Kekäläinen, H., Kortelainen, M., Kämäräinen, P., Aallosvirta, V. & Saranto, K. 2020. Use welfare technology in homecare – A positive expectation of the benefits of technology. Viitattu 10.5.2022. Saatavissa https://journal.fi/finjehew/article/view/94782

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. KOHTI – Kotona asumista ja hoitotyötä tukeva teknologia. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kohti-kotona-asumista-ja-hoitotyota-tukeva-teknologia

Rääpysjärvi, K. 2017. Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton vaikutukset esimiestyöhön sote-sektorilla: Case Eksoten kotihoito.

Kirjoittaja

Anna Lahti työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii KOHTI-hankkeen projektipäällikkönä. Hänen kiinnostuksensa kohteena on hyvinvointiteknologian kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: Eeva Kiuru

Julkaistu 30.5.2022