Onnettomuudesta posteriksi neljässä tunnissa FinnEM Akatemian työpajassa

Kirjoittajat: Anu Venesoja, Christoffer Ericsson & Marko Hoikka

Miten posterin tekeminen on aiemmin yhdistetty opetukseen

Posterin tekemistä osana opetusta on jo aiemmin kokeiltu esimerkiksi liiketalouden sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoiden opetuksessa, toki pidemmälle ajanjaksolle aikataulutettuna, ja menetelmästä on saatu hyviä kokemuksia (Manegold ym. 2020; Wallengren Lynch 2018; O’Neal ym. 2016). Esimerkiksi terveydenhuollon kontekstissa posteriyhteistyötä on kokeiltu hyvällä menestyksellä oppilaitoksen ja työelämän kanssa. Kokeilussa hoitoalan opiskelijat osana opetusta laativat ryhmissä posterit, joilla he vastasivat työelämälähtöisiin kliinisiin kysymyksiin. (O’Neal ym. 2016) Liiketalouden kontekstissa havaittiin, että posterin työstäminen ja esittäminen osana opintoja voi auttaa vahvistamaan opiskelijoiden tiimityötaitoja (Manegold ym. 2020). Sosiaalityön maisteriopiskelijolla toteutetussa tutkimuksessa puolestaan todettiin, että posterin laatiminen voi auttaa opiskelijoita kirkastamaan laajemman projektin ydinviestiä ennen lopullisen tuotoksen valmistumista (Wallengren Lynch 2018).

Työpajaan valmistautuminen

FinnEM 2024 -konferenssissa (FinnEM ry) pidetyn FinnEM Akatemia (FinnEM Akatemia) työpajan tarkoituksena oli, että osallistujat luovat pienryhmissä neljän tunnin aikana posterit. Alkuesittelyihin ja päätösyhteenvetoon oli varattu aikaa 15 minuuttia. Työpaja oli muuten aikataulutettu kahteen 30 minuutin ja kahteen 45 minuutin jaksoon. Tutkimusmenetelmäosuuksille (laadullinen ja määrällinen) oli kummallekin varattu aikaa 45 minuuttia. Pohdintaosuuden ja johtopäätösten luomiselle sekä postereiden esityksille oli puolestaan varattu 30 minuutin jaksot.

Työpajan rakenne noudatteli sovelletusti aiemmin kuvattua mallia, jossa postereiden teko oli otettu osaksi opetusta ja työelämäyhteistyötä (O’Neal ym. 2016). Aineistona työpajassa käytettiin oikeista tietokannoista poimittua aineistoa, josta luotiin kuvitteellinen laivaonnettomuusskenaario, joka sisälsi laadullista aineistoa pelastuneiden kertomuksista ja määrällistä aineistoa esimerkiksi pelastuneiden määrästä, kansallisuuksista, iästä ja sukupuolesta. Työpajan osallistujat pääsivät siis työskentelemään sekä laadullisen että määrällisen aineiston kanssa. Aikataulun varmistamiseksi workshopin kouluttajat olivat tehneet joitakin valintoja ja valmisteluja osallistujien puolesta. Työpajaan oli luotu valmiiksi posteripohja, laadullisen aineiston analyysimenetelmä oli valittu ennalta ja määrällinen aineisto löytyi omalta internetsivulta, johon oli koodattu valmiiksi tilastollisia testejä ja niihin soveltuvia kuvioita, joista osallistujat saivat valita mielestään parhaiten tutkimuskysymykseensä soveltuvan testin ja visuaalisen kuvion. Osallistujilta ei edellytetty teoreettisen viitekehyksen luomista, vaan posteri suunniteltiin ja toteutettiin hyödyntämällä ainoastaan tutkimusaineistoja (laadullinen ja määrällinen).

Työpajan eteneminen

Työpajan aluksi ohjaajat esittelivät itsensä ja osallistujat jaettiin noin neljän henkilön ryhmiin. Tarkoituksena oli, että jokaisessa ryhmässä olisi eritasoisia ja eri taustan omaavia henkilöitä. Esittelyiden, ryhmäytymisen ja työpajan tavoitteiden esittelyn jälkeen osallistujille kuvattiin tutkimuskysymyksen muodostamiseen liittyviä perusteita käymällä läpi eri tapoja muodostaa tutkimuskysymys. Lisäksi osallistujia ohjeistettiin täyttämään posteripohjaa aina sitä mukaa, kun yksi vaihe oli saatu suoritettua.  Tutkimuskysymysten muodostamisen malleista (Munn ym. 2018) esittelimme laadullisen PICo- ja määrälliset PICO ja PEO- mallit. Tämän jälkeen osallistujille jaettiin laadullinen aineisto (3–4 sivun laajuinen) ja heitä ohjeistettiin yhteisesti laadullisen aineiston analyysimenetelmästä. Työpajassa käytettiin laadullisen aineiston analysointiin sisällönanalyysia (Elo & Kyngäs 2008). Analyysin tekemisessä apuna käytettiin Post It -lappuja, kyniä ja paperia.

Kuva 1. Yhteistä alustusta tutkimuskysymyksen muodostamisesta (Kuva: Christoffer Ericsson)

Laadullisen aineiston analyysin jälkeen siirryttiin määrällisen aineiston pariin. Osallistujille pidettiin alustus määrällisistä tutkimusmenetelmistä ja niistä tilastollisista testeistä, joita osallistujat voisivat hyödyntää työpajassa. Määrällisen aineiston osalta osallistujille annettiin tehtäväksi valita kaksi asiaa, joiden yhteyttä he haluavat tutkia. Määrällinen aineisto oli siis siirretty valmiiksi omalle sivustolleen, jossa aineisto ja testit olivat koodattuina valmiina. Osallistujille jäi siten tehtäväksi valita heitä kiinnostavat asiat, joiden yhteyttä he halusivat tutkia ja valita niille sopiva testi. Ohjelma laski luvut valmiiksi ja piirsi vielä analyysin tulosta havainnollistavan kuvion. Kuvio oli suoraan siirrettävissä posteripohjalle.

Aineistojen analysoinnin jälkeen osallistujat laativat posteriin pohdinta- ja yhteenveto-osuudet. Työpajan ohjaajat kiertelivät ryhmien välillä kuuntelemassa, kommentoimassa ja tarjoamassa neuvoja työn etenemisen varmistamiseksi. Kaikkia posterin tekstejä oli mahdollista täydentää ja muokata vielä viimeistelyvaiheessa. Lopuksi ryhmät esittelivät luomansa posterit muille ryhmille. Ryhmät saivat itse päättää esittävätkö posterinsa ryhmänä vai valitsevatko he keskuudestaan yhden esittäjän. Posterin suulliseen esittämiseen oli varattu aikaa noin viisi minuuttia per ryhmä, jonka jälkeen muiden ryhmien jäsenillä oli mahdollisuus kysyä kysymyksiä posterin esittäjiltä. Posteriesitykset noudattelivat konferensseista tuttua teemaa, jossa posterin esittely voi sisältää myös lyhyen, yleensä noin 3–5 minuutin suullisen esityksen.

Yhteenveto työpajasta

Työpajassa yhdistyi hauskuus ja tutkimuksellisuus positiivisella tavalla. Työpajassa pystyttiin osoittamaan osallistujille (ja artikkelin kirjoittajille), että posteri on mahdollista saada valmiiksi neljässä tunnissa. Osallistujien kesken syntyi mielenkiintoista keskustelua ja pohdintaa aiheen ympärillä. Jopa niin mielenkiintoista, että toisena päivänä yhdeltä ryhmältä muodostui tutkimuskysymys, johon ei ollut osattu ennalta varautua. Niinpä määrällisen tutkimuksen asiantuntijamme pääsi vielä kerran itsekin töihin ja analysoimaan aineistoa vielä uudesta näkökulmasta. Työpaja osoitti, että eritasoiset tutkijat pystyvät tuottamaan yhdessä työskennellen ja keskustellen konkreettisia tuloksia hyvinkin lyhyessä ajassa, ja että tutkimuksen tekemisen ei tarvitse aina olla niin vakavaa.

Lähteet

Elo S, Kyngäs H. 2008. The qualitative content analysis process. J Adv Nurs. Vol. 62(1), 107-15. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.2007.04569.x

FinnEM. 2024. FinnEM 2024. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.finnem2024.fi/

FinnEM Akatemia. 2024. Vahvistamme akuutisti sairastuneen potilaan hoitoketjua kehittävää tutkimustyötä. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://finnemakatemia.fi/

Manegold, J. G., Schaffer, B. S., Arseneau, E., & Kauanui, S. K. 2020. Social innovation and poster presentations: Service-learning for business students in a team-based course. Journal of Education for Business. Vol. 95(7), 469–475. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/08832323.2019.1680519

Munn, Z., Stern, C., Aromataris, E. et al. 2018. What kind of systematic review should I conduct? A proposed typology and guidance for systematic reviewers in the medical and health sciences. BMC Med Res Methodol. Vol. 18(5). Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12874-017-0468-4

O’Neal, P. V., McClellan, L. C., & Jarosinski, J. M. 2016. A new model in teaching undergraduate research: A collaborative approach and learning cooperatives. Nurse Education in Practice. Vol. 18, 80–84. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nepr.2016.03.008

Wallengren Lynch, M. 2018. Using conferences poster presentations as a tool for student learning and development. Innovations in Education and Teaching International. Vol. 55(6), 633–639. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/14703297.2017.1286999

Kirjoittajat

Anu Venesoja toimii LAB-ammattikorkeakoululla ensihoidon yliopettajana ja on osa FinnEM Akatemian tiimiä.

Christoffer Ericsson toimii Arcada-ammattikorkeakoulussa ensihoidon koulutusvastaavana ja on osa FinnEM Akatemian tiimiä.

Marko Hoikka on Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoidon vastuulääkäri sekä yliopistotutkija Itä-Suomen yliopiston ensihoidon ja akuuttihoidon tutkimusryhmässä, ja osa FinnEM Akatemian tiimiä.

Artikkelikuva: Valmiiden postereiden esittelyä muille osallistujille (Kuva: Christoffer Ericsson)

Julkaistu 25.4.2024

Viittausohje

Venesoja, A., Ericsson, C. & Hoikka, M. 2024. Onnettomuudesta posteriksi neljässä tunnissa FinnEM Akatemian työpajassa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/onnettomuudesta-posteriksi-neljassa-tunnissa-finnem-akatemian-tyopajassa/