Ennakoinnilla osuvuutta

Maailman tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa paljon. Isot myllerrykset ovat menossa myös koulu- ja opiskelumaailmassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan yhä enemmän ja OKM:n ammattikorkeakouluille myöntämät rahoituksen periaatteet heilahtelevat. Sama kehitys alkaa näkyä myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. On yhä tärkeämpää miettiä ja suunnitella mitä koulutusta tarvitaan, mitä on tarpeen jatkaa ja onko kokonaan uusiin ammatteihin kouluttamisen aika.

Kirjoittaja: Heidi Savolainen

Osaamisen ennakointifoorumi, OEF, on Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on edistää koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua. LAB-ammattikorkeakoululla on ollut alusta asti edustaja tässä asiantuntijaelimessä.

Ennakointityöllä haetaan vastausta siihen, millaista osaamista eri ammattialoilla tarvitaan tulevaisuudessa ja kuinka paljon eri koulutusasteilla ja -aloilla tarvitaan tutkintoja, jotta voidaan vastata tulevalaisuuden työvoimatarpeisiin. (Opetushallitus 2024.)

Ennakointitietoa hyödynnetään muun muassa korkeakoulututkintojen määrän mitoittamisessa ja opetussisältöjen laatimisessa sekä ammatillisen koulutuksen järjestämislupapäätösten tukena. Lisäksi tietoa käytetään ammatillisen koulutuksen tutkintojen perustetyössä sekä koulutuksen sisältöjen kehittämisessä eri koulutusasteilla. Ennakointitietoa voidaan hyödyntää myös muun muassa opinto- ja uraohjauksessa. OEF tuottaa, analysoi ja levittää ennakointitietoa tulevaisuuden osaamis- ja työvoimatarpeista sekä esittää niiden pohjalta koulutuksen kehittämistarpeita.

Osaamisen ennakointifoorumin ohjausryhmä ja ennakointiryhmät

OEF muodostuu ohjausryhmästä ja yhdeksästä eri aloja edustavasta ennakointiryhmästä. Toimintaa ohjaavat ohjausryhmän laatimat toiminta- ja vuosisuunnitelmat sekä Opetushallituksen laatima ennakointisuunnitelma. Ennakointiryhmien kokouksia on 4–5 kertaa vuodessa. Ennakointiryhmät tekevät ennakointityötä kokouksissaan, ryhmien yhteisissä seminaareissa sekä vastaamalla kyselyihin.

Osaamisen ennakointifoorumissa on yhdeksän ennakointiryhmää: luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö, liiketoiminta ja hallinto, koulutus, kulttuuri ja viestintä, liikenne ja logistiikka, majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut, rakennettu ympäristö, sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala, teknologiateollisuus ja -palvelut sekä prosessiteollisuus ja -tuotanto.

Edellä mainittujen ennakointiryhmien tehtävänä on osallistua osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin sekä ennakointitiedon tuottamiseen (laadullinen ja määrällinen ennakointi) ja analysoida tuotetun ennakointitiedon perusteella työelämän muuttuvia ja uusia osaamistarpeita. Ennakointiryhmien tehtävänä tämän lisäksi on tehdä ennakointitulosten pohjalta asianmukaisille tahoille aloitteita, suosituksia ja ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi eri koulutusasteilla sekä seurata niiden etenemistä. Tärkeää on myös edistää ennakointitiedon hyödyntämistä ja tehdä Osaamisen ennakointifoorumia tunnetuksi sekä viestiä sen tuottamista ennakointituloksista. Prosessin etenemisestä ja tuloksista viestiminen on jatkuvaa ja monikanavaista. Tuloksista tuotetaan käyttäjäryhmien tietotarpeita palvelevia kokonaisuuksia palvelumuotoilun menetelmin. Opetushallitus toteuttaa teema- ja ilmiökohtaisia hankkeita, joihin kutsutaan mukaan foorumin jäseniä. Hankkeissa voidaan tarkastella toimialoihin tai erilaisiin ilmiöihin liittyviä osaamistarpeita.

Lisäksi ennakointiryhmät tukevat tarvittaessa vastuualojensa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen järjestämisessä tarvittavan osaamisen ja henkilöstön tarpeen ennakointia. Tätä tehtävää toteutetaan yhdessä muiden ennakointiryhmien, omien sidosryhmien ja laajan asiantuntijaverkoston kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Työskentelyssä hyödynnetään valmiita tietolähteitä, kuten tilastoja, selvityksiä, tutkimuksia ja tietokantoja ja laajaa asiantuntijoiden verkostoyhteistyötä. Opetushallitus nimeää ennakointiryhmien jäsenet. LAB- ammattikorkeakoululla on edustaja sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ennakointiryhmässä.

Koulutuksen, osaamisen ja oppimisen tiekartta

Ennakointikauden päätavoitteena on luoda vaiheittainen keskipitkän ja pitkän aikavälin tiekartta. Ennakoinnin aikaväleinä ovat keskipitkä, 5–9 vuotta, ja pitkä aikaväli, 10–15 vuotta. Lähtökohtana on jatkuvan oppimisen näkökulma, jolloin tarkastelun kohteena ovat sekä työssä oleva työvoima että uusi koulutuksesta valmistuva työvoima.

Tiekarttatyöskentelyssä ennakointiryhmissä rakennetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia hyödyntämällä valtakunnallisia toimintaympäristön muutosta kuvaavien raporttien ja selvitysten tuloksia. Koronakriisin keskipitkän aikavälin vaikutuksia arvioidaan eri alojen työvoima- ja osaamistarpeiden kehitykseen. Keskipitkän aikavälin (5–9 vuotta) työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa ja työvoiman osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan, arvioidaan työvoiman tarjontapotentiaalia ja ennakoidaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä mietitään keinoja sen parantamiseksi. Pitkän aikavälin (10–15 vuotta) tutkintotarpeita ja geneerisiä osaamistarpeita arvioidaan. Koko OEF:n toimintakauden 2021–2024 läpileikkaavana teemana on työmarkkinoiden ja koulutuksen sopeutumiskyvyn vahvistaminen ennakoimattomia ja yllättäviä muutostilanteita varten. Ennakointiprosessin vaiheet etenevät osin päällekkäisesti.

Skenaarioperustana toimivat Pellervon taloustutkimuksen tuottamat skenaariot, joita täydennetään erityisesti koronakriisin keskipitkän aikavälin vaikutusten arvioinnilla sekä muilla olemassa olevilla tuoreilla skenaariomallinnuksilla (esim. EVA, Business Finland). OEF:n toimikausi 2021–2024 on päättymässä ja ennakointiprosessin lopullisten tulosten raportointi ja viestintä tapahtuu alkusyksystä 2024.