Ratkaiseeko raha – soiden uudet mahdollisuudet

Mikä on soiden tulevaisuus? Löydetäänkö turpeelle polttamista tuottavampaa käyttöä, keksitäänkö soille taloudellista merkitystä, korvataanko energiaturvesuot aurinko- ja tuulivoimakentillä? Muuttuvatko asenteet, ja riittäisivätkö monimuotoiset luontoarvot tulevaisuudessa itsessään? Varmaa ei voi luvata, mutta ainakin raivattujen ja kuivattujen soiden palauttamisesta soiksi puhutaan paljon.

Kirjoittaja: Anu Nuutinen

Uusiutuvaa energiaa

Energiaturpeen käytöstä luopumisen alueellisiin vaikutuksiin pohjautuvassa MAMIKSA, maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa (LAB 2026) perehdyttiin soiden hyödyntämisen muutoksiin ja osallistuttiin uusiutuvan energian tilaisuuksiin.

Uusiutuvan energian ratkaisuja, suuria aurinkoenergiahankkeita ja tuulivoimaloita suunnataan monesti käytöstä poistetuille turvesoille. Ne ovat valmiiksi muokattuja, tasaisia ja tyypillisesti kaukana asutuksesta. Tällöin voidaan keskittyä päästöttömän energian tuotantoon ilman, että metsiä, hiilinieluja, tarvitsee hakata. Toisaalta tuulivoiman lisääminen voi luoda soille uhkia. Vaikka itse tuulivoimaloita ei rakennettaisi soille, voimaloille johtavat tiet voivat kulkea soiden kautta. (Eskelinen et al. 2023; Halme et al. 2023; Harvistola 2024)

Jalostusaste korkealle

MAMIKSAn tavoitteena on ollut tukea maaseudun mikroyritysten muutoskyvykkyyttä ja elinvoimaa. Liiketoiminnan näkökulmasta korkea jalostusaste on tavoiteltavaa, koska tuotteen valmistamiseen käytetään tällöin enemmän työtä. Jalostusaste ei suoraan takaa kannattavuutta, mutta usein näin on. Perinteiseen avohakkuisiin perustuvan metsätalouden tai turpeen polton sijaan soissa voisi olla potentiaalia korkeampaan jalostusasteeseen. Turpeesta olisi mahdollista valmistaa aktiivihiiltä ja kasvien kasvua ja kehitystä tukevia sekä sadon säilyvyyttä parantavia biostimulantteja tai muita tuotteita, jotka eivät ole korvattavissa. Kauan muodostunut turve saisi muutakin kuin lämpöarvoa. (Eskelinen et al. 2023; Leiviskä 2021; Mattila 2019)

Suoluonnon määrä Suomessa on maailman mittakaavassa iso, ja erilaiset suotyypit tarjoavat alustan lukuisille kasveille. Soilla kasvava lakka on yksi Suomen kalleimmista luonnonmarjoista. Sen satokausi on lyhyt, kypsyminen epätasaista ja se on herkkä yöpakkasille tai liiallisille sateille. Yksittäin kasvavaa, pehmeää marjaa ei voi kerätä haravalla tai koneellisesti. (Halme et al. 2023; Luonnonmarjat 2026)

Ehdotukset karpalon, kihokin tai osmankäämin viljelystä ovat vielä raakileita, eikä vedenpinnan tason vaatimuksistakaan ole tietoa. Kokeiluja auttaisivat niistä maksettavat korvaukset. Tupasvillaa on kokeiltu etenkin tekstiiliteollisuuden raaka-aineena. Tupasvillakuitua syntyy turvetuotannon sivutuotteena, kun tupasvillasta käytetään sen pitkään turpeessa ikääntynyt maanalainen lehtituppi. Itse turvetta käytetään sen antibakteeristen ominaisuuksien takia kosmetiikassa sekä lääketeollisuuden raaka-aineena. (Kaskeala et al. 2023; Väliranta 2017)

Sitran keväällä 2026 järjestämässä Tulevaisuussimulaatiossa kuviteltiin vuotta 2045. Yhdessä tulevaisuuskuvassa vaaralliset zoonoosit alkoivat levitä Euroopassa, mutta ratkaisu löydettiin Suomen soilta, kun tutkijat onnistuivat jalostamaan suopursusta hyttysten hajureseptorit lamaannuttavan karkotteen. Tulevaisuudesta ei tiedä. Ehkä soiden kasveista löytyy vielä maailmanlaajuinen menestystarina.

Jos raha ei ratkaise

Sotien jälkeen maksettiin rahakannustimia soiden ojittamiseksi, nyt suunta on toinen. Turvemailla kasvaviin metsiin, suometsiin, kaivettuja ojia täytetään, kun EU:n ennallistamisasetus velvoittaa muuttamaan ojitetut suot luonnontilaan. Myöskään turvetuotannosta vapautuvia alueita ei juuri mene enää pelloiksi, vaan iso osa ennallistetaan. Ennallistaminen tarkoittaa ennallistumisen, luonnontilaan palautumisen, nopeuttamista. Ennallistaminen maksaa, ja suoraa taloudellista hyötyä ei synny. (Garlo-Melkas 2026; Eskelinen et al. 2023; Kaskeala et al. 2017)

Vaikka ennallistamisella ei olisi suoraa rahallista arvoa, voidaan huomioida soiden ojituksista aiheutuneet haitalliset vaikutukset vesistöjen laatuun ja edelleen kalastolle ja matkailulle. Haitoille voi laskea kustannuksia. Tarvitaan myös laskureita, jotka näyttävät vaihtoehtoiskustannuksia, esimerkiksi mikä arvo suon toisenlaisella käytöllä olisi verrattuna perinteiseen suometsän avohakkuuseen. (Kaskeala et al. 2023)

Luontokadosta on alettu huolestua, suoluonnon monimuotoisuuden merkitystä ja luontoarvoja on alettu ymmärtää. Vaikka luonnonmukaisen tilan hyödyt ovat vaikeasti arvotettavissa, hiilimarkkinoiden rinnalle on syntymässä biodiversiteettimarkkinoita, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Taloustermien käyttö ja hyötyjen mittaaminen voivat auttaa hahmottamaan, miten hyvinvointi ja varallisuus ovat sidoksissa luontoon. Osa yrityksistä on alkanut tukea hankkeita, jotka poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Vaikka soiden ennallistaminen ei vähentäisi yrityksen omia haitallisia luontovaikutuksia, se voisi kompensoida toimiaan rahoittamalla jonkun muun toimintaa. Raha voi liikkua epäsuorasti. (Kaskeala et al. 2023; Lähde 2021).

Sitran listaa Ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan -luontomegatrendin alle Ilmasto kuumenee ja äärimmäiset sääolot yleistyvät -trendin. Metsiin varastoituu hiiltä. Jos metsäpalojen määrä lisääntyisi, metsistä tulisikin hiilen lähde. Soilla on hyvä vedenpidätyskyky sekä tulvasäätelykyky ja niillä voikin olla tärkeä rooli ilmastonmuutokseen varautuisessa ja sopeutumisessa. (Dufva et al. 2026; Moisio et al. 2023)

Soiden vetisyys puhuttaa myös puolustusnäkökulmasta. MAMIKSA osallistui Oikeudenmukaisen siirtymän JTP-foorumiin, jossa turvealueiden tulevaisuutta käsiteltiin myös geopoliittisen turvallisuuden kannalta. (Harvistola 2026)

Muuttuuko ajattelu?

Jos aiemmin tavoitteena oli suuri määrä, nykyään ajatellaan, että on parempi, mitä vähemmällä jotain voidaan tuottaa ja luonnonvaroja voidaan säästää. Kestävyyssiirtymä sisältää arvojen muutosta, ja energia- ja materiaalitehokkuuden rinnalla on esitettävä oleellinen kysymys siitä, miten tyydytään vähempään kulutukseen. MAMIKSAn yläkoululaisille järjestämien työpajojen perusteella kestävällä tulevaisuudella on nuorille tärkeä merkitys ja elintasosta ollaan valmiita tinkimään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. On hyvä uskoa, että tulevaisuus on suopea. Tekemistä kuitenkin riittää. (Bhatia 2023; Eskelinen et al. 2023; Nuutinen 2025).

Lähteet

Bhatia, R. 2023. Kestävyyssiirtymä vaatii vaihtoehtoisia talousmalleja. T&Y -lehti. Viitattu 11.6.2026. Saatavissa https://labore.fi/t&y/kestavyyssiirtyma-vaatii-vaihtoehtoisia-talousmalleja/

Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdenmaki-Pekkinen, J. 2026. Megatrendit 2026. Helsinki: Sitra. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/#heading-mq85f74t8wh

Eskelinen, R., Moisio, H., Peljo, A. & Silvan, N. 2023. 3. 5 myyttiä soiden suojelusta – Eikö Suomea kiinnosta suojella soita? Suosakki. Podcast. Spotify. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://open.spotify.com/episode/0Sobyd5x20wXyb3c96BxSS

Garlo-Melkas, N. 2026. Soiden ennallistaminen voi olla sekä ilmastoteko että taloudellinen mahdollisuus – uusi tutkimus haastaa vanhat arviot. Forest. Viitattu 11.6.2026. Saatavissa https://forest.fi/fi/artikkeli/soiden-ennallistaminen-voi-olla-seka-ilmastoteko-etta-taloudellinen-mahdollisuus-uusi-tutkimus-haastaa-vanhat-arviot/

Halme, P., Moisio, H., Peljo, A. & Silvan, N. 2023. 1. Faktat pöytään soista: Kumpi painaa vaakakupissa enemmän, biodiversiteetti vai taloushyödyt. Suosakki. Podcast. Spotify. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://open.spotify.com/episode/7cjWd94oEIJa2rOE28Okbj

Harvistola, M. 2024. Turvetuotannon alasajo ja kestävyyssiirtymä Etelä-Karjalassa. LAB Pro. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/turvetuotannon-alasajo-ja-kestavyyssiirtyma-etela-karjalassa/

Harvistola, M. 2026. Voiko soiden ennallistaminen olla myös puolustusratkaisu? LAB Pro. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/voiko-soiden-ennallistaminen-olla-myos-puolustusratkaisu/

Kaskeala, N., Moisio, H., Peljo, A. & Tolvanen, A. 2023. 2. Kuinka suo ennallistetaan ja millä kustannuksella? Suosakki. Podcast. Spotify. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://open.spotify.com/episode/5xSBV5R1a6KnZjsU03gxq9?si=qViR9PIuT76Rf_Vbqp2z5Q

LAB. 2026. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Leiviskä, P. 2021. Jalostamalla arvo kasvaa. Tekijä. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://tekijalehti.fi/2021/06/23/ilmio-jalostamalla-arvo-kasvaa/

Luonnonmarjat. 2026. Miksi lakka on Suomen kallein marja? Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://luonnonmarjat.fi/miksi-lakka-on-suomen-kallein-marja/

Lähde, E. 2021. Markkina-arvon määrittäminen luonnolle ei vie siltä itseisarvoa. WSP Suomi. Viitattu 11.6.2026. Saatavissa https://www.wsp.com/fi-fi/nakemyksia/markkina-arvon-maarittaminen-luonnolle-ei-vie-silta-itseisarvoa

Mattila, I ja Rajala J. (toim.) 2019. Biostimulantit kasvinviljelyssä. Tietokortti. Helsingin yliopisto. Proagria. Viitattu 11.6.2026. Saatavissa https://www.agriplantgrowth.com/fi/knowledge/plant-protection/pgr/what-is-the-biostimulant-what-does-biostimulant-do.html

Moisio, H., Peljo, A., Soimakallio, S. & Tiirola, M. 2023. 4. Turvesoista onkin apua Suomen hiilinielujen kasvattamisessa – vai mennäänkö tässä metsään? Suosakki. Podcast. Spotify. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://open.spotify.com/episode/3ZRChQmr3nriLc9zzRmtxx?si=Ja2vQtffSAClWdKxC_Uq4w

Nuutinen, A. 2025. Erittäin tärkeää vai merkityksetöntä nuorten mielipiteitä kestävästä tulevaisuudesta. LAB Pro. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/erittain-tarkeaa-vai-merkityksetonta-nuorten-mielipiteita-kestavasta-tulevaisuudesta/

Väliranta, M. 2017. Suomen suot – ehtymätön aarreaitta. Geologi 69. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.geologinenseura.fi/sites/geologinenseura.fi/files/geologi_-_artikkelit/geologi_6_2017_03suomisuo.pdf