Lappeenrannan lentoasema: kuihtuva kenttä vai uuden ilmailun suunnannäyttäjä

Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuutta voi tarkastella matkustajamäärien ja kannattavuuden kautta. Mutta entä jos kysymys onkin suurempi? Millainen rooli lentoasemalla voisi olla muuttuvassa liikennejärjestelmässä? KaakkoACT-hankkeessa tarkastellaan toimintaympäristön muutoksia ja rakennetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka auttavat näkemään tämän hetken päätöksiä pidemmälle. Lappeenrannan lentoasema on kiinnostava esimerkki siitä, miten ennakoinnin avulla voidaan tarkastella totuttujen kehitysurien rinnalla myös vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Juuri lentoaseman pienuus voi tulevaisuudessa olla sen vahvuus. Väljempi kapasiteetti ja olemassa oleva infrastruktuuri voivat tarjota ketterän ympäristön uudenlaisen ilmailun, teknologioiden, energiaratkaisujen ja toimintamallien kokeiluille.

Kirjoittaja: Mirja Harvistola

Lentoasema etsii uutta suuntaa

Lappeenrannan säännöllinen reittilentoliikenne päättyi lokakuun 2025 lopussa, kun Ryanair lopetti kausittaiset lentonsa. Tällä hetkellä lentoasemalla on muun muassa yksityis- ja viranomaislentoja sekä Finnairin koulutuslentoja.

Lappeenrannan kaupunki valmistelee parhaillaan lentoaseman tulevaisuutta koskevia ratkaisuja, ja asian käsittely jatkuu syksyn 2026 aikana (Sallinen 2026; Aalto 2026). Ennakoinnin näkökulmasta kiinnostavaa onkin pohtia, millaisia erilaisia tulevaisuuksia lentoasemalle voisi avautua.

Sähköinen ilmailu avaa uuden mahdollisuuden

Liikennejärjestelmä on murroksessa. Sähköistyminen, vähäpäästöiset ratkaisut ja uudet liikkumisen muodot muuttavat myös ilmailua. Sähkölentokoneiden kehitys etenee vaiheittain, ja ensimmäiset kaupalliset ratkaisut keskittyvät lyhyille reiteille sekä pienemmille, noin 9–30 matkustajan koneille. Ne eivät välttämättä korvaa nykyistä lentoliikennettä, vaan voivat täydentää sitä uudenlaisilla yhteyksillä. Akkuteknologia rajoittaa pitkän matkan reittiliikenteen korvaamista sähkölentokoneilla, koska reittilentokoneissa energiantarve on niin valtava. Sähköinen lentoliikenne kuitenkin arkipäiväistyy vähitellen kuluvan vuosikymmenen aikana. Sähköistyminen ja lyhyen matkan lennot voisivat puhaltaa uutta henkeä myös maakuntakenttiin. (Lehti 2026.)

Lappeenrannalla on tässä kehityksessä useita vahvuuksia. Lentoasemalla on valmis infrastruktuuri ja pitkä kiitotie. Siinä missä suuret lentoasemat kamppailevat kapasiteetin ja aikataulujen kanssa, Lappeenranta voisi tarjota ketterän ympäristön uuden teknologian testaamiseen. Tästä on jo nähty esimerkki. Kesällä 2026 Lappeenrannassa pysähtyi Electra Trainer, yksi Euroopan edistyneimmistä sähköisistä lentokoneista. Pysähdyksen järjestivät LUT-yliopisto ja EMRC osana sähköisen liikenteen tutkimus- ja yhteistyötoimintaa. (Uusitalo 2026; Kempower 2026; Lehti 2026.)

Myös alueen osaaminen tukee ajatusta. LUT-yliopiston tutkimus, vihreän siirtymän investoinnit ja uusiutuvan energian ratkaisut voisivat yhdistää liikenteen ja energian uudella tavalla. LUT-yliopiston EMRC:n sähköisen lentoliikenteen asiantuntijan Petteri Lehden mukaan tulevaisuuden lentoasema ei välttämättä ole vain paikka, josta noustaan lentoon, vaan se voi toimia myös energian tuotannon, varastoinnin ja latausratkaisujen solmukohtana. Myös droonit ja miehittämätön ilmailu voisivat avata uusia mahdollisuuksia tutkimukseen, testaamiseen, logistiikkaan ja palveluihin. Näin lentoasemasta voisi vähitellen muodostua uudenlaisen ilmailun ja liikenteen kokeiluympäristö. (Lehti 2026; LUT 2026.)

Millaisia tulevaisuuskuvia Lappeenrannan lentokentälle voidaan hahmotella?

Tulevaisuus ei ole yksi ennuste. Se on joukko mahdollisia kehityskulkuja, joihin voidaan vaikuttaa valinnoilla. Lappeenrannan lentoasemalle voidaan muotoilla ainakin neljä erilaista tulevaisuuskuvaa. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa (1a ja 1b) eivät ole toisiaan poissulkevia.

Kuva 1. Miltä lentoaseman tulevaisuus voisi näyttää? (Kuva: ChatGPT / Mirja Harvistola)

Tulevaisuuskuva 1a. Ilmailun tutkimus- ja kokeiluympäristö

Lappeenranta ottaa aktiivisen roolin uuden ilmailun kehittäjänä. Lentoasemasta rakentuu sähkö- ja hybridilentämisen tutkimus-, kokeilu- ja pilotointiympäristö, jossa yritykset, tutkimuslaitokset ja viranomaiset kehittävät ratkaisuja yhdessä.

Kokonaisuuteen voisi liittyä pieniä sähkölentokoneita ja matkustajaliikenteen kokeiluja lyhyillä reiteillä, drone-logistiikkaa, koulutusta sekä uusia palveluita ja liiketoimintaa. Samalla lentoasema voisi muodostaa energia- ja liikenne-ekosysteemin, jossa yhdistyvät uusiutuva energia, energiavarastot ja lentoliikenteen latausratkaisut. Tässä vaihtoehdossa arvo ei syntyisi ensisijaisesti matkustajamääristä, vaan osaamisesta, yrityksistä, investoinneista ja kansainvälisistä verkostoista.

Tulevaisuuskuva 1b. Usko sähköistyvän lentoliikenteen mahdollisuuksiin

Vihreän energian megatrendin vahvistuminen voi tukea sähköisen lentoliikenteen yleistymistä ja synnyttää tulevaisuudessa uudenlaisia, lyhyempiä lentoreittejä. Tässä aktiivisen kehittämisen tulevaisuuskuvassa uskotaan siihen, että lentoliikenne sähköistyy. Samalla tavoitteena säilyy säännöllinen reittiliikenne Lappeenrantaan. Sähkö- ja hybridilentämisen kehittyminen voi avata mahdollisuuksia erityisesti lyhyille reiteille ja pienemmille konetyypeille. Voisiko tulevaisuudessa Lappeenrannasta olla esimerkiksi uusia yhteyksiä Suomen sisällä tai lähialueille koneilla, joiden toimintaedellytykset poikkeavat nykyisestä lentoliikenteestä? Tässä tulevaisuuskuvassa tutkimus, kokeilut ja kaupallinen reittiliikenne tukevat toisiaan ja Lappeenranta ottaa aktiivisen roolin ja rakentaa valmiuksia uudenlaiselle liikenteelle.

Lappeenrannan kaupungin elinvoimajohtajan mukaan kotimaan reittiverkoston rakentaminen ei ole tähän asti ollut Lappeenrannan ensisijainen tavoite. Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua, jos uudet teknologiat tekevät lyhyistä lentoyhteyksistä taloudellisesti ja ympäristön kannalta nykyistä kiinnostavampia. Lentämisen nopeus on sen vahvuus, mutta lopulta hinta ratkaisee sekä lentoyhtiöiden että matkustajien näkökulmasta. (Aalto 2026.)

Tulevaisuuskuva 2. Ylläpito

Vaihtoehdossa lentoasema pidetään toiminnassa ilman merkittäviä uusia investointeja tai strategisia avauksia. Nykyiset yksityis- ja viranomaislennot sekä Finnairin koulutuslennot jatkuvat, ja uusia reittiyhteyksiä etsitään edelleen. Ajatuksena on säilyttää infrastruktuuri tulevaisuutta varten. Jos kysyntä, teknologia tai toimintaympäristö muuttuu, valmius toiminnan laajentamiseen säilyy.

Hengissä pitäminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin tulevaisuuden rakentaminen. Passiivinenkin vaihtoehto on valinta, ja samalla voidaan menettää mahdollisuuksia, jos muut alueet ottavat aktiivisemman roolin uuden ilmailun, matkailun tai kansainvälisen saavutettavuuden kehittämisessä.

Lappeenrannan elinvoimajohtajan mukaan säännöllisiä reittiyhteyksiä halutaan edelleen Lappeenrantaan, koska ne tukisivat yritysten saavutettavuutta ja kansainvälistä matkailua. Lentoasema ei kuitenkaan yksin ratkaise matkailun kasvua: tarvitaan myös riittävää majoitusta, nähtävyyksiä, tapahtumia, palveluita ja kiinnostavia matkailutuotteita. (Aalto 2026.)

Tulevaisuuskuva 3. Lentoaseman lakkauttaminen

Tulevaisuuskuvassa lentoaseman toiminta päättyy. Ratkaisulla voidaan säästää ylläpitokustannuksia ja alueelle voidaan etsiä uusi käyttötarkoitus esimerkiksi yritystoiminnasta, energiantuotannosta, logistiikasta tai muusta maankäytöstä.

Samalla kyse olisi huomattavasti suuremmasta päätöksestä kuin lentoaseman väliaikaisesta sulkemisesta. Samalla menetetään mahdollisuus hyödyntää nykyistä infrastruktuuria tulevaisuudessa. Ennakoinnin näkökulmasta kiinnostava kysymys onkin: mitä tulevaisuuden mahdollisuuksia menetetään, jos lentoasemasta päätetään luopua nyt?

Ratkaisevaa on alueen oma tahtotila

Mikään näistä tulevaisuuskuvista ei toteudu itsestään. Niihin vaikuttavat sähköisen ilmailun teknologinen kehitys, energian saatavuus, rahoitus, kysyntä, matkailun kehitys ja ennen kaikkea alueen oma strateginen tahtotila. Ennakoinnin näkökulmasta ei ole olennaista arvata, mikä tulevaisuus toteutuu, vaan tunnistaa, mitä voimme tehdä halutun tulevaisuuden mahdollistamiseksi. Lentoaseman tulevaisuus ei ole vain kysymys kentän säilyttämisestä tai sulkemisesta, vaan siitä, millaista tulevaisuutta Etelä-Karjala haluaa rakentaa.

Lappeenrannan lentoasema on yksi KaakkoACT-hankkeen alueellisista tulevaisuusteemoista. Hankkeessa kootaan alueen nykytilannetta ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia sekä etsitään niiden pohjalta elinvoimaa vahvistavia toimia. Muita tarkasteltavia teemoja ovat muun muassa itärajan tulevaisuus, investointeja mahdollistava infrastruktuuri ja korkeakoulutuksen tulevaisuus. (LAB 2026.)

Lähteet

Aalto, M. 2026. Elinvoimajohtaja. Lappeenrannan kaupunki. Haastattelu 19.8.2026.

LAB. 2026. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi

Kempower. 2026. Videohaastattelu lentäjä Uwe Northmann. Linkedin. Viitattu 2.9.2026 Saatavissa https://www.linkedin.com/posts/emobility-electricplane-aviation-ugcPost-7483764597146103808-oC99/?utm_source=share&utm_medium=member_ios&rcm=ACoAAD8Ix24BwLZd3-3v3C453KMbF-U7WjrFwWk

Lehti, P. 2026. Projektipäällikkö. EMRC-keskus, LUT-yliopisto. Haastattelu 14.4.2026.

LUT. 2026. Viitattu 11.8.2026. Saatavissa https://www.lut.fi/en/emrc

Sallinen, T. 2026. Lappeenrannan lentokentän tulevaisuutta koskeva käsittely ja päätökset siirtyvät syksyyn 2026. Viitattu 20.8.2026. Saatavissa https://www.lappeenranta.fi/fi/ajankohtaista/lappeenrannan-lentokentan-tulevaisuutta-koskeva-kasittely-ja-paatokset-siirtyvat-syksyyn-2026

Uusitalo, P. 2026. Tulevaisuudessa lentäminen voi olla kuin taksin tilaamista – Sähkölentokone laskeutui Lappeenrantaan. Etelä-Saimaa. Viitattu 11.8.2026. Saatavissa https://www.esaimaa.fi/paikalliset/9615464