Työkalut vihreän siirtymän investointeihin

Vihreän siirtymän investoinnit edellyttävät päätöksentekoa, jossa tekninen toteutettavuus, taloudellinen kannattavuus ja sääntelyn vaatimukset arvioidaan yhdessä. Aiemmissa artikkeleissa on käsitelty energiasiirtymän tavoitteita, kuntien muuttuvaa roolia ja toimintaympäristön epävarmuutta. Tämä artikkeli tarkastelee työkaluja, joiden avulla ilmasto- ja energiatavoitteet voidaan muuttaa tunnistetuiksi kohteiksi, laskelmiksi, rahoitettaviksi hankkeiksi ja investoinneiksi.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

Päätöksenteko tarvitsee tarkentuvaa tietoa

Energiasiirtymän päätöksentekoa vaikeuttaa se, että korkeat tavoitteet, keskeneräiset teknologiat ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö lisäävät epävarmuutta. Poliittisten linjausten, teknologisen kehityksen ja investointien toteutettavuuden välinen ristiriita näkyy alueellisessa kehittämisessä. Kunnat, yritykset ja tutkimusorganisaatiot joutuvat etsimään ratkaisuja tilanteessa, jossa energiajärjestelmän uudistaminen edellyttää sekä pitkän aikavälin suunnittelua että käytännön toimia.

Energia on yhä vahvemmin osa kuntien taloutta, ympäristövastuuta, huoltovarmuutta ja paikallista elinvoimaa. Tämä muuttaa kuntien roolia energiankäyttäjästä aktiiviseksi kehittäjäksi, jonka on sovitettava yhteen nopeat energiatehokkuustoimet, investoinnit sekä pitkän aikavälin tavoitteet. Kaikilla kunnilla ja yrityksillä ei ole riittävästi osaamista tai resursseja kokonaisuuden hallintaan, mikä voi johtaa osaoptimointiin tai tehottomiin investointeihin.

Vihreän siirtymän investointipäätöksissä tarvitaan teknisen, taloudellisen, toiminnallisen ja strategisen tiedon yhdistämistä. Yksittäinen työkalu ei ratkaise investointipäätöstä, vaan päätöksenteon tueksi tarvitaan toisiaan täydentäviä menetelmiä. Työkalujen kokonaisuus auttaa tunnistamaan kohteet, arvioimaan kustannukset ja vaikutukset sekä valmistelemaan rahoituksen, hankinnan ja käyttöönoton.

Potentiaalin tunnistaminen

Ensimmäinen vaihe työkalujen hyödyntämisessä on investointipotentiaalin tunnistaminen. Kunnille, kuntayhtymille, seurakunnille sekä alle 2 700 MWh vuodessa energiaa kuluttaville yrityksille ja säätiöille energiankäyttöä ja energiansäästömahdollisuuksia voidaan kartoittaa tuettujen energiakatselmusten avulla (Motiva 2025). Katselmusten rinnalle tarvitaan matalan kynnyksen arviointityökaluja, joiden avulla potentiaalisia kohteita voidaan tunnistaa ennen tarkempia selvityksiä.

AURI2027-hankkeen Metropolia ammattikorkeakoulun osahankkeessa kehitetään AuriApp-sovellusta kiinteistökohtaisen aurinkosähköpotentiaalin alustavaan arviointiin (AURI2027 2025). AuriAppin käyttäminen ei edellytä energiatekniikan tai aurinkosähkön erityisosaamista. Sovellus tarjoaa helposti lähestyttävän tavan hahmottaa aurinkosähkön mahdollisuuksia ennen varsinaista suunnittelua.

AURI2027-hankkeen Oulun ammattikorkeakoulun osahankkeessa kehitetään AaaP-malliin perustuvaa arviointityökalua rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisten aurinkoenergiavelvoitteiden tarkasteluun. Työkalun avulla voidaan arvioida, milloin rakennuksen tulee täyttää EPBD-direktiivin mukaiset aurinkoenergiaan liittyvät velvoitteet (Maliniemi ym. 2026). Application as a Publication -mallissa tausta-aineisto julkaistaan raportin sijaan sovelluksena tai ohjelmistona, mikä parantaa tiedon sovellettavuutta käytännön päätöksenteossa.

Teknistaloudellinen arviointi

Seuraava vaihe on teknistaloudellinen arviointi, jossa selvitetään tunnistettujen toimenpiteiden kustannukset, vaikutukset ja toteuttamiskelpoisuus. Syväselvitykset ovat valtion tukemia selvityksiä energiatehokkuussopimukseen kuuluville yrityksille, kunnille ja kuntayhtymille. Niiden tarkoituksena on viedä tunnistettuja kehityskohteita lähemmäs investointipäätöstä (Motiva 2026a).

Syväselvityksiin liittyvä valtion tuki edellyttää, että investointipotentiaali on tunnistettu etukäteen esimerkiksi energiakatselmuksen avulla. Tämä korostaa työkalujen vaiheittaista käyttöä, sillä ensin tarvitaan yleisempi kartoitus ja vasta sen jälkeen tarkempi teknistaloudellinen selvitys. Näin päätöksenteko etenee laajasta potentiaalin tunnistamisesta kohti täsmällisempää investoinnin arviointia.

AURI2027-hankkeen LAB-ammattikorkeakoulun osahankkeessa syntyy energiajärjestelmämalli, jolla voidaan mallintaa aurinkosähköä, energiavarastoja, energiankuluttajia ja kysyntäjoustoa yhtenä kokonaisuutena (LAB 2025). Malli lisensoidaan vapaasti käytettäväksi, jotta sen hyödynnettävyys ja muokattavuus voidaan varmistaa hankkeen jälkeen. Koska malli sisältää paljon muuttujia ja edellyttää teknistä tulkintaa, se soveltuu ensisijaisesti asiantuntijaorganisaatioille.

RELE-hankkeessa pilotoidaan dataan perustuvaa energiakaupunkimallia, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen yhteistyön kunnille, energiayhtiöille ja muille toimijoille (LAB 2024). Mallinnusta tarvitaan, kun halutaan kehittää esimerkiksi kaupunginosan, teollisuusalueen tai muun alueellisen kokonaisuuden energiajärjestelmää yhtenä kokonaisuutena. Mallinnus perustuu usein tarkkaan kulutus- ja tuotantodataan, minkä vuoksi monissa tarkasteluissa tarvitaan tuntikohtaisia tai 15 minuutin jaksoissa mitattuja tietoja.

Tarkka data parantaa laskelmien laatua, mutta se ei poista energian hintaan, sääntelyyn tai teknologioiden kehittymiseen liittyvää epävarmuutta. Laskelmien lähtökohtana ovat aina käytettävissä olevat historiatiedot, joita tulkitaan valittujen oletusten avulla. Siksi mallinnusten tuloksia on käytettävä päätöksenteon tukena, ei varmoina ennusteina tulevasta toimintaympäristöstä.

Rahoitus ratkaisee investoinnin toteutumisen

Viimeinen vaihe on rahoituksen ja toteutuspolun rakentaminen. Motivan rahoituksen tietopalvelu kokoaa tietoa energiatehokkuuden, uusiutuvan energian, kiertotalouden ja päästövähennysten rahoitusmahdollisuuksista yrityksille, kunnille ja kaupungeille (Motiva 2026b). Rahoitusvaihtoehtojen tunnistaminen on tärkeää, koska teknisesti perusteltu ratkaisu ei etene investoinniksi, jos taloudellinen toteutus, tukikelpoisuus tai hankintamalli jää epäselväksi.

Kunnille keskeisiä rahoitukseen liittyviä välineitä ovat esimerkiksi tuetut energiakatselmukset, Kuntakatselmus+, perusparannuspassi ja syväselvitykset. Kuntakatselmus+ voi tukea katselmusten lisäksi energiatehokkuustyön organisointia, kulutusseurannan kehittämistä, koulutusta, hankintojen valmistelua ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä. Syväselvitykset soveltuvat tilanteisiin, joissa aiemmin tunnistettu potentiaali halutaan viedä tarkempaan investointia valmistelevaan arviointiin.

Rahoitus ei ole vain hankkeen loppuvaiheen hallinnollinen kysymys, vaan osa investointipäätöksen tietopohjaa. Päätöksentekijän on arvioitava, mikä osa kustannuksista voidaan kattaa tuella, millaisia ehtoja rahoitukseen liittyy ja miten investointi vaikuttaa käyttökustannuksiin, päästöihin ja toiminnan varmuuteen. Kun rahoitus, teknistaloudellinen arviointi ja käytännön toteutus kytketään toisiinsa jo valmisteluvaiheessa, vihreän siirtymän työkalut voivat muuttua konkreettisiksi investoinneiksi kunnissa ja yrityksissä.

Lähteet

AURI2027. 2025. Auriappin käyttöohje. Viitattu 1.7.2026. Saatavissa https://auri2027.fi/fi/auriapp-ohje/

LAB. 2024. RELE – Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen. Viitattu 22.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/rele-ratkaisuja-alueelliseen-kestavyyteen-ja-energiatehokkuuteen

LAB. 2025. AURI2027 – Uudet EPBD-direktiivin mukaiset aurinkoenergia- ja energian joustoratkaisut julkisiin kiinteistöihin. Viitattu 22.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/auri2027-uudet-epbd-direktiivin-mukaiset-aurinkoenergia-ja-energian-joustoratkaisut

Maliniemi, P. Nyman, S. Rukajärvi, J. 2026. Vähemmän raportteja, enemmän ratkaisuja. Viitattu 2.7.2026. Saatavissa https://oamkjournal.oamk.fi/2021/vahemman-raportteja-enemman-ratkaisuja/

Motiva. 2026a. Tuetut vapaaehtoiset energiakatselmukset. Viitattu 29.6.2026. Saatavissa https://www.motiva.fi/tietopankki/tuetut-vapaaehtoiset-energiakatselmukset/

Motiva. 2026b. Rahoituksen tietopalvelu. Viitattu 1.7.2026. Saatavissa https://www.motiva.fi/rahoitus/rahoituksen-tietopalvelu/

Motiva. 2025. Syväselvitys vauhdittaa investointia. Viitattu 29.6.2026. Saatavissa https://www.motiva.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/08/Yritysten-syvaselvitykset-ja-tuen-hakeminen.pdf

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa toimii LABissa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä RELE- Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen sekä AURI2027- hankkeissa. Lisäksi kirjoittaja toimii LABin ja Heinolan kaupungin välisen InnoHub- yhteistyön koordinaattorina. Artikkelissa on käytetty tekoälyä kielenhuollollisiin tehtäviin.

Artikkelikuva: Artikkelikuva generoitu Copilotilla.