Rakentamisen tuotteita kierrätystekstiileistä

Voiko poistotekstiileistä syntyä uusia rakennusalan tuotteita ja samalla avata tietä kestävälle liiketoiminnalle? LAB-ammattikorkeakoulun Kierrätystekstiilit rakennusalalla- ReTexCon -hankkeessa etsitään ratkaisuja kierrätystekstiilien hyödyntämiseen rakennusteollisuudessa testaamalla uusia erilaisia tuoteratkaisuja ja rakentamalla digitaalinen työkalu tehostamaan rakennusalan tekstiilijätteen kierrätystä.

Kirjoittaja: Gatja Tiusanen

Tekstiilien erilliskeräys lisää kierrätysratkaisujen tarvetta

Tekstiilien erilliskeräysvelvoite tuli Suomessa voimaan vuoden 2023 alussa (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021). EU:ssa tekstiilien erilliskeräys tuli jäsenvaltioille pakolliseksi 1.1.2025 jätteistä annetun puitedirektiivin 2008/98/EY ja sen muutosdirektiivin (EU) 2018/851 mukaisesti (Euroopan parlamentti ja neuvosto 2008; 2018).

Näiden velvoitteiden myötä sekajätteeseen päätyvän tekstiilin määrä vähenee, mutta samalla kerättävien poistotekstiilien määrä kasvaa merkittävästi. Kaikille kerätyille tekstiileille ei kuitenkaan löydy toimivaa hyödyntämisratkaisua. Yhtenä vaihtoehtona on niiden hyödyntäminen rakennusteollisuuden tuotteissa. Rakennusteollisuudessa käytetään jo nykyisinkin erilaisia tekstiilimateriaaleja mm. geotekstiileissä, äänen- ja lämmöneristeissä, pengerryksissä ja huopakatoissa. Kierrätystekstiilien mahdolliset käyttökohteet rakennusteollisuudessa voivat kuitenkin olla huomattavasti moninaisemmat kuin jo olemassa olevat vaihtoehdot.

Kierrätystekstiilien käytännön haasteita

Kierrätystekstiileistä erityisen haastavia ovat kuitusekoitteiset, elastaania sisältävät sekä monikerrosrakenteiset tekstiilit, joiden kierrätys on teknisesti vaativaa. Uusien kierrätystekstiileistä valmistettujen tuotteiden valmistusta vaikeuttaa lisäksi se, että kierrätystekstiilien laatu, kunto ja materiaalikoostumus vaihtelevat huomattavasti, eikä materiaalitietoja ole aina saatavilla.

Merkittävän haasteen muodostavat tekstiilien mahdollisesti sisältämät käsittelyaineet, joista ei useinkaan ole saatavilla luotettavaa tietoa. Tämä seikka korostuu erityisesti käyttökohteissa, joissa kierrätystekstiilejä hyödynnetään sisätiloihin tarkoitetuissa tuotteissa. Sisäkäyttöön tarkoitettuja tuotteita valmistettaessa ja käyttökohteita suunniteltaessa on varmistettava, etteivät käytettävät kierrätystekstiilit sisällä sisäilmaa vaarantavia kemikaaleja tai ainesosia.

Uusien kaupallisten tuotteiden valmistusprosesseja ja kustannustasoa ajatellen haasteita esiintyy koko arvoketjussa materiaalin esikäsittelystä tuotantoon ja laadun varmistamiseen. Kierrätystekstiilien uusiokäytön matka on vasta alussa, ja vaatii paljon kehitystyötä ja ongelmien ratkaisemista, ennen kuin teollisesti valmistetut ja kaupallisesti kilpailukykyiset ratkaisut yleistyvät markkinoilla.

Hanketyö kierrätetyn tekstiilin uusiokäytön tehostamiseksi

LAB-ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä 2025 Euroopan unionin osarahoittama kehityshanke Kierrätystekstiilit rakennusalalla – ReTexCon, jossa etsitään uusia ratkaisuja kierrätystekstiilien hyödyntämiseen rakennusalan tuotteissa (LAB 2026). Hankkeessa pyritään selvittämään edellytyksiä uudelle kestävälle liiketoiminnalle ja parantamaan alan toimijoiden valmiuksia kiertotalouden toteuttamiseen. Hanke on osa EAKR-rahoitteista Valtakunnallinen vihreä siirtymä -teemakokonaisuutta.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun (päähallinnoija) ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Jokaisella osatoteuttajalla on oma roolinsa uusien ideoiden ja tuotteiden pilotoinnissa omien vahvuuksien ja osaamisten mukaan.

LAB-ammattikorkeakoulun tuotepilotoinnit keskittyvät kierrätystekstiilien hyödyntämiseen levymäisissä rakennustuotteissa. Lisäksi LABin tehtävänä on kehittää digitaalinen työkalu, joka yhdistää rakennusteollisuuden kierrätystekstiilimateriaali- ja datavirrat sekä tukee tekstiilijätteen kierrätyksen ennakointia ja tehostamista. Työkalun kehittämisessä keskitytään erityisesti rakennusalalla syntyvän tekstiilijätteen tiedon keräämiseen, materiaalivirtojen seurantaan ja käytöstä poistuvien tekstiilien ohjaamiseen uusiin käyttökohteisiin.

Mihin tekstiilistä valmistettuja levyjä sitten voi käyttää?

Hankkeessa selvitetään erilaisten tuotepilottien kautta sitä, mihin käyttötarkoituksiin kierrätystekstiileistä valmistetut levyt voisivat parhaiten soveltua. Arvioinnissa huomioidaan sekä tuotteiden tekniset ominaisuudet että niiden turvallisuuteen ja kemialliseen koostumukseen liittyvät vaatimukset.

Nykyisten arvioiden perusteella tekstiilipohjaiset levyt eivät korvaa perinteisiä lastulevyjä rakenteellisissa käyttökohteissa, sillä niiden mekaaninen lujuus ei todennäköisesti tule pääsemään puupohjaisten lastulevyjen tasolle. Sen sijaan kierrätystekstiileihin perustuville tuotteille nähdään potentiaalia akustiikka- ja eristeratkaisuissa sekä erilaisissa sisustus- ja kalustesovelluksissa, kuten sermeissä, tilanjakajissa, verhoilu- ja sisustuspaneeleissa ja verhoilujen taustalevyissä.

Komposiittirakenteisina tekstiilipohjaiset levyt saattavat soveltua myös täydentäviin rakennusosiin, kuten esimerkiksi kevyisiin ei-kantaviin väliseinärakenteisiin tai erilaisiin tilapäisrakenteisiin riippuen komposiittimateriaaleista sekä niiden sekoitussuhteista. Myös näitä ominaisuuksia selvitetään suoritettavien levykokeiden avulla.

Hankkeessa oli alun perin tavoitteena testata myös palosuojattujen kankaiden soveltuvuutta levyrakenteeseen sekä selvittää, parantaako palosuojattujen tekstiilien käyttö lopputuotteen palo-ominaisuuksia. Palosuojattujen kankaiden saatavuus on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi. Niiden kierrätettävyyttä vaikeuttavat kankaissa käytetyt kemikaalit, joiden koostumuksesta ei usein ole saatavilla riittäviä tietoja. Kierrätykseen tulevista palosuojatuista tekstiileistä ei siten voida ilman erillisiä analyysejä varmistaa, sisältävätkö ne EU:n REACH-asetuksessa (EY N:o 1907/2006) rajoitettuja tai erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) tai POP-asetuksessa (EU 2019/1021) säädeltyjä pysyviä orgaanisia yhdisteitä (Euroopan parlamentti ja neuvosto 2006; 2019). Tämän vuoksi kierrätettävät palosuojatut tekstiilit tulisi analysoida käytettyjen kemikaalien osalta, mikä lisää materiaalien käsittelyn haastavuutta ja kustannuksia. Kierrätettyjen palosuojattujen kankaiden hankalan saatavuuden ja materiaalin mahdollisesti sisältäminen haitallisten kemikaalien vuoksi palosuojattujen tekstiilien testaaminen on jätetty levykokeiden ulkopuolelle.

Tekstiililevyjen tuotepilotit

Hanke on ollut käynnissä nyt vuoden ja esiselvitysten jälkeen on päästy aloittamaan varsinainen pilot-levyjen valmistus. Levykokeet aloitettiin valmistamalla ensimmäinen levy hyödyntämällä osaamista ja kokemusta lastulevyprosessista siten, että liimoitukseen ja levyjen puristamiseen sovellettiin lastulevyn valmistusprosessia sekä lastulevyille käytettäviä sideaineita.

Ensimmäisissä levykokeissa tekstiilimateriaalina käytettiin PESCo-sekoitetta (polyesteri- puuvillasekoite) ja liimana nestemäistä UF-liimaa normaalilla lastulevyreseptillä. Liimoitus onnistui PESCo-silpulla kohtalaisen hyvin, mutta vaatii tarkkuutta, jotta liima saadaan levittymään silppuun tasaisesti. Kuitumaisille materiaaleille (trasseli) sama liimausprosessi oli haastava, koska materiaali helposti tumppaantuu liimoitusvaiheessa.

Liimojen osalta liimareseptissä oleva vesi aiheutti levyssä liiallista höyrynpainetta ja sitä kautta levyyn muodostui kohtalaisen suuri höyrypussi. Koska vesi on hieman haastava komponentti liimatessa polyesterikankaita, kokeiltiin jauhemaista UF-liimaa. Kokeessa jauheliima sekoittui tekstiiliin hyvin ja valmistettu levykin oli varsin lupaava.

Kuvat 1 ja 2. Valmiita tekstiililevyjä. (Kuvat Juhani Kakriainen, muokannut Gatja Tiusanen)

Tekstiililevyjen valmistusprosessi vaatii vielä paljon kehittämistä niin raaka-aineiden, raaka-ainesuhteiden kuin valmistusprosessinkin suhteen. Ensimmäiset koetuotteet ovat kuitenkin lupaavia ja antavat hyvin tietoa tuotteiden ja prosessin jatkokehittämiseen.

Lähteet

Euroopan parlamentti ja neuvosto. 2006. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH). EUR-Lex. Viitattu 28.8.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32006R1907

Euroopan parlamentti ja neuvosto. 2008. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä sekä tiettyjen direktiivien kumoamisesta. EUR-Lex. Viitattu 28.8.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32008L0098

Euroopan parlamentti ja neuvosto. 2018. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta. EUR-Lex. Viitattu 28.8.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32018L0851

Euroopan parlamentti ja neuvosto. 2019. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (POP-yhdisteet). EUR-Lex. Viitattu 28.8.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32019R1021

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Kierrätystekstiilit rakennusalalla. Viitattu 9.9.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ReTexCon

Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021. Finlex. Viitattu 28.8.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210978

Kirjoittaja

Gatja Tiusanen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimii ReTexCon- hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulun osatoteutuksen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://unsplash.com/photos/assorted-color-apparels-oa7pqZmmhuA, muokannut Gatja Tiusanen (Unsplash License)