Norjan Bærumissa kokeiltiin yhteislastauskeskusta ja koettiin sekä onnistumisia, että haasteita

Kirjoittajat: Niina Sallinen & Kaisu Isomäki

Yli 30 000 toimitusta Fornebu HUBin kautta

Noin Lahden kokoinen Bærum sijaitsee 25 km Oslosta länteen ja on merkittävä työssäkäyntialue. Fornebu on kunnan liiketoiminnallinen ja kaupallinen keskus. Alueelle kohdistuu merkittävää logistista liikennettä. Niemessä sijaitsevaan keskukseen on yksi pääliikenneväylä. Pysäköinti keskustassa on haastavaa. Vaikka jakeluliikenteelle on osoitettu niille varattuja kadunvarsipaikkoja, pysäköidään ajoneuvoja kadulle ja kevyen liikenteen väylille. (Kraft 2026)

Bærumissa on herätty jakeluliikenteen tehottomuuteen: toimituksia on paljon, mutta yhdellä ajoneuvolla kuljetettavat tavaramäärät ovat usein pieniä. Claude Monets allélla, joka on kunnan hallinnollisessa keskustassa sijaitseva liike- ja palvelupainotteinen keskustakatu, on seurattu jakeluliikennettä. Seuranta-aikana n. 250 jakeluajoneuvoa toi paketteja kadulla sijaitseviin liikkeisiin: 86 % toi kohteeseen vain yhtä pakettia ja 66 % paketeista oli käsin kannettavia (Sweco 2023). Kunnassa päätettiin kokeilla yhteislastauskeskusta. Sen odotettiin vähentävän jakeluliikennettä ja logistiikasta syntyviä päästöjä.

Yhteislastauskeskus Fornebu HUB sijaitsi lähellä pääsisääntuloväylää pysäköintihallissa, josta osa muunnettiin toimintaa varten. Kunta vuokrasi tilan kiinteistön omistajalta ja alivuokrasi sen yksityiselle operaattorille, joka vastasi keskustan tavaraliikenteestä. Kunta maksoi puolet kiinteistön vuokrasta ensimmäisten kuuden kuukauden ajan. Operaattorina toimiva Bytjenester yhdisti keskukseen tuodut toimitukset yhteiskuljetuksiksi. (Kraft 2026)

Pilotin aikana (2022–2024) kuljetettiin yli 30 000 toimitusta. Operaattorilla oli käytössään erilaisia sähköisiä jakeluvälineitä: tavarapyörä, pakettiauto ja kuorma-auto. Keskuksessa oli latausasema kaluston latausta varten. Lisäksi Fornebu HUBin kuljetuksille varattiin oma pysäköintipaikka Claude Monets allélta klo 10–15 väliseksi ajaksi. Käytännöllisimmäksi ja kustannustehokkaimmaksi kuljetusvälineeksi todettiin kuorma-auto. Tavarapyörän haasteena oli vähäinen tavaratila ja työvoiman tarve. Loppuasiakkaalle toimintamalli näkyi harvempina toimituskertoina ja vähäisempinä liiketoiminnan keskeytyksinä.

Yhteislastauskeskus todettiin taloudellisesti kannattavaksi. Avainosapuolista riippumattomista syistä toiminta kuitenkin jouduttiin lopulta lakkauttamaan, vaikka kiinnostusta sen jatkamiselle olisi ollut. Toiminnan lakkauttaminen ei ollut seurausta itse toimintamallin toimimattomuudesta. Pilotin aikana saatiin päinvastoin lupaavia kokemuksia yhteislastauskeskustoiminnan toimivuudesta ja kehittämismahdollisuuksista kaupunkilogistiikan tehostamisessa. (Kraft ym. 2025)

Kuorma-autojen kuorman lastaukseen ja purkamiseen varattu paikka Claude Monets allé -kadulla. (Kuva: Kaisu Isomäki)

Lahdessa tunnistettu toimintamallin edellytyksiä ja haasteita

Lahdessa vastaavaa pilottia ei ole suunnitteilla, mutta logistiikkatoimijoiden kanssa ajatusta yhteislastauskeskuksesta palloteltiin Viimeinen kilometri Lahti -projektin työpajoissa keväällä 2023. Lahdessa käydyissä keskusteluissa tunnistettiin mm. seuraavia onnistumisen edellytyksiä ja haasteita, jotka ovat konkretisoituneet Bærumin kokeilussa.

Optimaalinen sijainti on yhteislastauskeskuksen keskeinen menestystekijä . Bærumissa HUBin sijainti mahdollisti tehokkaasti sisään tulevan liikenteen hallinnoinnin ja suuntaamisen kulkemaan yhteislastauskeskuksen kautta. Lahteen suuntautuu liikennettä monesta ilmansuunnasta. Jakelukeskuksen sijoittaminen siten, että se palvelee kaikkea keskustaan suuntautuvaa jakeluliikennettä kustannustehokkaasti, olisi Lahdessa Bærumia haasteellisempaa. Lahdessa potentiaaliset toimitilat voisivat löytyä keskustan ulkopuolelta, mutta tällöin loitonnuttaisiin keskustaan suuntautuvasta viimeisestä kilometristä (Huttunen ym. 2023).

Yhteislastauskeskus vaatii mittavia ja toiminnan mukaan skaalautuvia toimitiloja. Bærumissa HUBille oli olemassa toimintavalmis kiinteistö, jossa kaluston pysäköinti, purku ja lastaus voitiin järjestää poissa katutilasta. Vaikka käytettävissä oli suuri lastausalue lastauslaitureineen terminaalin välittömässä läheisyydessä rakennusta ei ollut suunniteltu yhteislastausterminaaliksi ja tilat eivät tukeneet tavaran nopeaa läpivirtausta eikä kattokorkeus mahdollistanut korkeiden pakettiautojen tai kuorma-autojen käyttöä. (ViV 2026.)

Riittävä volyymi ja kannattavuuden saavuttaminen ovat merkittäviä liiketoiminallisia kompastuskiviä. Lahdessa pohdittiin, että kunnan kannattaa hakea volyymia tuottamiensa palveluiden vaatiman tavaralogistiikan konsolidoinnista. (Huttunen ym. 2023) Näin tehtiin Bærumissa, jossa toimintamalli käynnistettiin kunnallisille yksiköille suuntautuvilla tavarantoimituksilla, tarkoituksena laajentaa sitä myös muille paikallisille asiakkaille.

Keskuksen hallinnointi tulisi olla neutraalilla operaattorilla, joka toimii riippumattomana yhteistyökumppanina ja liiketoimintariskien kantajana (Huttunen ym. 2023). Fornebu HUBin operaattori ei kilpaillut tavaratoimittajien kanssa niiden ydinmarkkinoilla vaan keskittyi paikallisesti viimeisen kilometrin toimituksiin (ViV 2026).

Toimijoiden yhteistyöhön perustuvien ratkaisujen jarruna nähtiin Lahdessa ensisijaisesti toimijoiden haluttomuus yhteistyöhön (Huttunen ym. 2023). Logistiikkatoimijat voivat kokea tukevansa epäsuorasti kilpailijoitaan jakamalla terminaalin muiden käyttäjien kanssa. Niiden näkökulmasta yhteisterminaalit voivat myös heikentää olemassa olevien kuljetusverkostojen tehokkuutta. Myös kilpailulainsäädäntö tunnistettiin potentiaaliseksi yhteistyön esteeksi. Bærumissa yksi merkittävimmistä kokeilun esteistä oli saada suuret logistiikkayritykset mukaan. Ne jättäytyivätkin kokeilusta pois juuri kilpailulainsäädäntöön vedoten. Ratkaisuna Fornebu HUBissa oli tehdä sopimuksia tavarantoimittajien (rahdin omistajien) kanssa. He ovat kuljetusoperaattoreiden asiakkaita ja määrittelevät siten kuljetusten ehdot. Tavarantoimittajat olivat halukkaampia ohjaamaan tavaransa yhteisen terminaalin kautta. (ViV 2026.)

Toimijoilla on omat tietojärjestelmänsä, joiden rajapintojen rakentaminen identifioitiin Lahdessa käydyissä keskusteluissa haasteeksi. Kumppaniksi tarvittaisiinkin it-ratkaisuja tuottavat taho yhdistämään operaattorin ja muiden palveluntarjoajien tietojärjestelmien rajapinnat. (Huttunen ym. 2023) Bærumissa operaattorilla oli vastuu järjestelmäintegraatiosta. Pilotin aikana tämä huomattiin suurimmaksi yksittäiseksi haasteeksi. Avoimia ja laajasti käytettäviä yhteisterminaalijärjestelmiä ei ollut saatavilla ja pilotin kahden ensimmäisen vuoden aikana toimitusten seuranta vaati runsaasti manuaalista työtä. Toimivan järjestelmäintegraation puute vaikutti lopulta myös operaattorin halukkuuteen hankkia uusia toimittaja-asiakkaita. (ViV 2026.)

Lahti vastaa kaupunkilogistiikan haasteisiin kaupunkilogistiikkasuunnitelmalla

Pilotti ei Bærumissa johtanut pysyvään käytäntöön, mutta sen oppeja hyödynnetään jatkossa. Bærumissa on jo suunnitteilla seuraava kokeilu, konsolidointivyöhyke (Kraft 2026). Lahdessa on valmisteltu vuoden ajan kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmaa. Lahden kaupunginhallitus hyväksyi valmistellun ehdotuksen elokuussa 2026 (Lahden kaupunki 2026). Suunnitelman toimenpiteet antavat suuntaviivoja erityisesti keskustan tavarajakelun kestävämmälle kehittämiselle. Ennakkoluulottomien verrokkikaupunkien, kuten Bærumin, ratkaisuja kannattaa seurata Lahdessa jatkossakin ja hakea kehittämiselle suuntaa myös kansainvälisestä kaupunkien yhteistyöstä.

Lähteet

Huttunen, M., Sallinen, N. & Komu, P. 2023. Viimeinen kilometri Lahti – toimintamalliraportti. Julkaisematon.

Kraft, I. B. 2026. Projektipäällikkö. Bærum Kommune. Kuntavierailun esitys 5.5.2026.

Kraft, I.B., Taarneby, G., Jacobsen, T.S., Bjørgen, A., Arctander, S. & Tveten, M. 2025. Kunnskapsgrunnlag Delprosjekt samleterminaler Forretningsmodeller og business cases Hovedrapport (kortversjon). Civitas & Sopra Steria. Viitattu 21.8.2026. Saatavissa https://www.fornebuhub.no/wp-content/uploads/2026/04/Kunnskapsgrunnlag-delprosjekt-samleterminaler_Hovedrapport_kortversjonen-April-26-1.pdf

LAB. 2026. Towards zero-emission urban transport and logistics. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/towards-zero-emission-urban-transport-and-logistics-0

Lahden kaupunki. 2026. Kaupunginhallitus Esityslista 24.8.2026/Asianro 230. Viitattu 25.8.2026. Saatavissa https://lahti-prod.oncloudos.com//cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20261340-12

Sweco. 2023. Goods delivery at Claude Monet Avenue. Julkaisematon raportti Bærum kunnalle.

ViV. 2026. Kunnskapsrunnlug samleterminal. Hovedrapport. Varelogistikk i Vestkorridoren (ViV). Viitattu 7.8.2026. Saatavissa https://www.fornebuhub.no/wp-content/uploads/2026/04/Kunnskapsgrunnlag-samleterminaler-hovedrapport-med-vedlegg-200426-1.pdf

Kirjoittajat

Niina Sallinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja LABin projektipäällikkönä Towards Zero-emission Urban Transport and Logistics (Zero-Trail) -hankkeessa. Zero-Trail -hanketta rahoitetaan NetZeroCitiesin kautta EU:n Horizon 2020 –tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Kaisu Isomäki toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Hän on jäsenenä LABin liiketoimintayksikön kiertotalouteen ja ilmastoviisauteen keskittyvässä teemaryhmässä ja osallistui keväällä 2026 Bærumin kuntavierailuun.

Artikkelikuva: Kaisu Isomäki

Viittausohje

Sallinen, N. & Isomäki, K. 2026. Norjan Bærumissa kokeiltiin yhteislastauskeskusta ja koettiin onnistumisia ja haasteita. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/norjan-baerumissa-kokeiltiin-yhteislastauskeskusta-ja-koettiin-seka-onnistumisia-etta-haasteita/

ZERO-TRAIL-hanke on osa EU:n Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, ja se saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta. Tämän artikkelin sisältö kuvastaa ainoastaan kirjoittajien näkemystä. Euroopan komissio ei ole vastuussa sen sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä.