Omaishoito on alitutkittu ja -kehitetty alue. Ikääntyvien maiden kehittyvässä hoivataloudessa pohditaan, miten omaishoidon resurssit voidaan ottaa mukaan osaksi palvelujärjestelmää. Kotona tapahtuvan hoidon ja hoivan teknologiaratkaisut tukevat myös omaishoitajia, mutta teknologisoituva hoiva voi tuoda mukanaan uusia vaatimuksia osaamiselle ja teknologian ja datan hallitsemiselle.
Kirjoittaja: Marketta Niemelä
Koko Euroopassa väestön ikääntyminen lisää pitkäaikaishoidon tarvetta samaan aikaan kun hoivatyövoima ja rahoitus ovat yhä tiukemmalla. Hoidon ja hoivan ennakoidaan siirtyvän yhä enemmän koteihin, missä yleistyvät myös hoivan teknologiat ja digitaalisten sovellusten hyödyntäminen (European Commission 2022). Muutoksessa keskeinen osapuoli on kotona hoitoa ja hoivaa antavat henkilöt – omaishoitajat.
Määrittelen tässä omaishoitajat hoivan tarvitsijan perheenjäseniksi, tuttaviksi tai muiksi läheisiksi henkilöiksi, jotka eivät tee työtään palkattuna ammattilaisena (Council of the European Union 2022), vaan sosiaalisesta halusta tai velvollisuudesta tai lainsäädännön ja taloudellisten reunaehtojen ohjaamana, kuten esimerkiksi Virossa (Greenwood & Smith 2019; Sotsiaalministeerium n.d.; Zarzycki et al. 2023).
Omaishoitajilla on harvoin tehtäväänsä erityistä koulutusta. He voivat avustaa päivittäisissä toimissa ja viranomais- ja raha-asioissa, mutta myös hoitotoimissa kuten lääkityksen ottamisessa, lääkkeiden pistämisessä ja haavanhoidossa (Tikkanen 2016). Kotona tapahtuvan hoivan ja hoidon yleistyessä heidän tehtävänsä edelleen lisääntyvät, monipuolistuvat ja todennäköisesti teknologisoituvat. Tämä altistaa yhä useamman omaishoitajan uupumukselle, lisää tarvetta tukitoimille ja osaamisen kasvattamiselle sekä lisää kotona tapahtuvien vahinkojen ja potilasturvallisuuden riskejä (Abed et al. 2025b; Abed et al. 2025a).
Kotihoidon teknologioista oppia omaishoidon modernisointiin
Omaishoito tulisi järjestää niin, että varmistetaan hoidon laatu, ihmisten jaksaminen ja terveydenhuoltojärjestelmän kestävyys. Itseäni kiinnostaa erityisesti kysymys, mikä rooli tekoälyllä, robotiikalla ja digitalisaatiolla on palvelujärjestelmässä, joka ulottuu kotiin saakka. Omaishoitajille tarkoitettuja teknologioita on tutkittu harvemmin kuin hoidettavalle tai virallisille hoitajille tarkoitettuja (Krick et al. 2019). Erilaisilla teknologioilla (Kuva 1) voisi olla merkittävä rooli omaishoidon arjessa.
Hyödyllisiä, omaishoitajan työtä säästäviä teknologioita ovat esimerkiksi itsenäistä lääkkeenottoa helpottavat lääkeautomaatit, erilaiset muistuttajat, terveyteen liittyvät etämittauslaitteet, liikkumista ja hygieniaa tukeva robotiikka ja päivittäistä toimintakykyä seuraavat ja ennakoivat monitorointijärjestelmät (Miwa et al. 2021; Niemelä et al. 2023). Omaishoitaja voi kokea hyötyvänsä suuresti myös tekoälyn antamasta tiedosta ja tuesta, kuten Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus osoittaa (Ylikylä 2026).
Suomessa kotihoidon teknologiamurros on edennyt pitkälle, ja näitä ratkaisuja ja oppeja voi soveltaa omaishoitoon (Anttila et al. 2023a; Anttila et al. 2023b). ”Pehmeän infrastruktuurin” kehittyminen tukee teknologioiden käyttöönottoa omaishoidossa: Wenla.fi-portaali tarjoaa tietoa erilaisista markkinoilla olevista teknologiaratkaisuista ammattilaisten lisäksi kuluttajille. Digi-HTA-arviointimenettely tarjoaa puolueettoman, julkisen arvioinnin teknologiaratkaisun hyödyllisyydestä, kustannustehokkuudesta ja turvallisuudesta (Fincchta n.d.). Tulevaisuudessa digitaalisia hoitoratkaisuja saadaan mahdollisesti myös korvattavuuden piiriin (DigiFinland n.d.; Sosiaali- ja terveysministeriö 2025).
Tutkimusta tarvitaan lisää omaishoidon teknologioista ja taloudesta
Euroopan tasolla pitkäaikaishoiva ja sosiaalihuolto yleisesti muodostavat laajalti alitutkitun, -kehitetyn ja -rahoitetun alueen (Ruiz-Burga et al. 2025). Omaishoidon kehittämiseksi ja modernisoimiseksi teknologian avulla tarvitaan tietoa, osaamista ja tukea. Näitä tarvitsevat paitsi omaishoitajat myös heidän kanssaan hoitotehtäviä jakavat ammattilaiset, teknologiaratkaisuja kehittävät yritykset, tukipalveluja tarjoavat järjestöt ja erityisesti päättäjät, jotka pohtivat ratkaisuja ikääntyvien väestöjen yhteiskunnissa ja tekevät päätöksiä tutkimus- ja kehitysteemojen rahoittamisesta.
Kehittyvä hoivatalous, emerging care economy (COST Association 2024; ILO n.d.; WHO 2024), on oma kysymyksensä. Lisääntyvällä omaishoivalla on taloudellisia vaikutuksia, eivätkä ne jakaudu tasaisesti ilman erityistä huomiota. Suomessa valtaosa omaishoitajista on naisia, yli 50-vuotiaita ja korkeakoulutettuja (Omaishoitajaliitto ry 2024), joita tarvitaan osaksi työvoiman tarjontaa. Entä miten järjestettäisiin kotona tapahtuvan hoivan taloudellinen tuki?
Hoivataloudella voi olla myös positiivisia talousvaikutuksia. Kotona tapahtuvan hoidon kehittyvät teknologiat ja digitalisaatio luovat edelleen uusia datavarantoja, innovaatioita, liiketoimintamahdollisuuksia ja palveluja (Ruiz-Burga et al. 2025). Esimerkiksi kotihoidossa käytetään innovaatioita, joissa tekoäly tunnistaa seurannan, kotihoidon kirjausten ja terveysmittausten perusteella asiakkaan yksilöllisen normaalitason ja nostaa ammattilaiselle herätteitä toimintakyvyn ja turvallisen asumisen poikkeamista ja riskitekijöistä (Etelä-Savon hyvinvointialue 2025; Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2025).
Tulevaisuuden omaishoivan tulee olla kestävää
Tulevaisuuden tutkimuskysymys on, miten omaishoidon resurssit voidaan ottaa systemaattisesti osaksi kehittyvää hoivapalvelujärjestelmää ja -taloutta. On hyvä tiedostaa, että teknologisoituva omaishoiva, joka integroituisi nykyistä tiukemmin virallisiin palveluihin, ei välttämättä heti keventäisi kotona tehtyä hoivatyötä vaan voisikin tuottaa uusia vaatimuksia digiosaamisesta, hoivadatan ymmärtämisestä, hoivan laadusta ja raportoinnista. Jos hoivapalvelujärjestelmää päätetään kehittää nojaamaan nykyistä enemmän omaisiin, tutkimusta tarvitaan tuottamaan keinoja huolehtia omaishoidon laadusta, turvallisuudesta, eettisyydestä sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä.
Lähteet
Abed, N., Buttigieg, S.C., Feichtinger, C., Sousa, P., Knezevic, B., Tella, S., Srulovici, E., Bessa Vilela, N., Cohen, R., Põlluste, K., Odalović, M., Klemm, V., Strametz, R. & Mira, J.J. 2025.a. Enhancing home care safety. Journal of Healthcare Quality Research. Vol. 40 (5), 101143. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jhqr.2025.101143
Abed, N., Knezevic, B., Sousa, P., Tella, S., Srulovici, E., Strametz, R. & Mira, J.J. 2025.b. Defining informal caregivers by their characteristics safety roles and training needs in Europe. Scientific Reports. Vol. 15 (1), 24375. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1038/s41598-025-08540-y
Anttila, H., Anttila, M., Koivisto, S., Niemelä, M., Kaartinen, J., Forsius, P., Kauppinen, S. & Luoma, M.-L. 2023.a. Kotihoidon uudet ratkaisut : Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille – KATI-ohjelman 2020-2023 loppuraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Raportti 9/2023. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/147940
Anttila, M., Koivisto, J., Luoma, M.-L. & Anttila, H. 2023.b. How to adopt technologies in home care: a mixed methods study on user experiences and change of home care in Finland. BMC Health Services Research. Vol. 23, 1342. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12913-023-10368-z
COST Association. 2024. Caring errors at home: an Action for awareness and solutions. COST. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://www.cost.eu/addressing-caring-errors-at-home-bettercare/
Council of the European Union. 2022. Council Recommendation of 8 December 2022 on access to affordable high-quality long-term care 2022/C 476/01. Official Journal of the European Union. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=OJ:JOC_2022_476_R_0001
DigiFinland. n.d. Digihoitokokeilu. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://digifinland.fi/toimintamme/digihoitokokeilu/
Etelä-Savon hyvinvointialue. 2025. Blogi: Gillie-tekoäly kotihoidossa – Uusi askel kohti parempaa hoitoa. 18.2.2025. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://etelasavonha.fi/2025/02/18/blogi-gillie-tekoaly-kotihoidossa-uusi-askel-kohti-parempaa-hoitoa/
European Commission. 2022. COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS on the European care strategy. Official Journal of the European Union. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022DC0440
Fincchta. 2026. Digi-HTA. Oulu University Hospital. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://fincchta.fi/digi-hta/
Greenwood, N. & Smith, R. 2019. Motivations for being informal carers of people living with dementia: a systematic review of qualitative literature. BMC Geriatrics. Vol. 19, 169. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12877-019-1185-0
ILO. n.d. Care economy. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://www.ilo.org/topics-and-sectors/care-economy
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. 2025. Gillie.AI kotihoidon tekoäly – moduuli suorahankintana, 27.04.2025. Hyvinvointialuelain 97 §:n mukaista ottomenettelyä varten saapuneet viranhaltijapäätökset ja toimielin päätökset. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://keuh.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Aluehallitus/Kokous_1352025/Hyvinvointialuelain_97_n_mukaista_ottome(14041)
Krick, T., Huter, K., Domhoff, D., Schmidt, A., Rothgang, H. & Wolf-Ostermann, K. 2019. Digital technology and nursing care: a scoping review on acceptance, effectiveness and efficiency studies of informal and formal care technologies. BMC Health Services Research. Vol. 19 (1), 400. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12913-019-4238-3
Miwa, H., Watanabe, K. & Niemelä, M. 2021. Classification of Care Assistive Technology Based on the Relationship Between Users and Technologies. Journal of Robotics and Mechatronics. Vol. 33 (4), 858–867. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.20965/jrm.2021.p0858
Niemelä, M., Kaartinen, J., Siira, T., Niskasaari, E., Anttila, H. & Vuokko, R. 2023. Kotona asumista tukevat teknologiat ikäihmisille : KATI-viitearkkitehtuuri / Technologies supporting older adults at home: national KATI reference architecture. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:32. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8664-0
Omaishoitajaliitto ry. 2024. Omaishoitajakysely 2024. Omaishoitajien kokemuksia palveluista sekä omaishoidon vaikutuksesta terveyteen, talouteen ja työssäkäyntiin. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2024/11/Omaishoitajakysely-2024.pdf
Ruiz-Burga, E., Flowers, P., Fry, Z., Slator, M., Hague, L., Green, M., Gordon, A.L., Towers, A.-M., Knapp, M., Surr, C. & Shallcross, L. 2025. New horizons in improving research capacity in English care homes for older adults. Age and Ageing. Vol. 54 (8), afaf211. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1093/ageing/afaf211
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2025. Digihoitokokeiluun on valittu kymmenen ratkaisua – avoin infotilaisuus marraskuussa. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://stm.fi/-/digihoitokokeiluun-on-valittu-kymmenen-ratkaisua-avoin-infotilaisuus-marraskuussa
Sotsiaalministeerium. n.d. Hooldereform | Sotsiaalministeerium. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://sm.ee/hooldereform
Tikkanen, U. 2016. Omaishoidon arki. Tutkimus hoivan sidoksista. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Helsinki. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 5 (2016). Viitattu 27.10.2026. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/233333
WHO. 2024. Long-term care financing: supporting informal long-term caregivers. Brief 10. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://tdr.who.int/publications/i/item/long-term-care-financing-lessons-for-low–and-middle-income-settings-supporting-informal-long-term-caregivers
Ylikylä, K. 2026. En usko, että olisin selvinnyt ilman tekoälyä. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012366594.html
Zarzycki, M., Morrison, V., Bei, E. & Seddon, D. 2023. Cultural and societal motivations for being informal caregivers: a qualitative systematic review and meta-synthesis. Health Psychology Review. Vol. 17 (2), 247–276. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/17437199.2022.2032259
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, FT Marketta Niemelä tutkii tekoälyn ja robotiikan käyttöönottoa terveydenhuollossa ja palveluissa Digital Transformation in Health and Safety -tutkimusryhmässä LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin yksikössä. Hän on mukana mm. 1.10.2026 käynnistyneessä nelivuotisessa BetterCare-EU-hankkeessa, joka kehittää kotona tapahtuvan hoidon ja hoivan turvallisuutta sekä kasvattaa osaamista koko alalle.
Artikkelikuva: Omaishoidossa voi olla tarpeen monenlaiset teknologiat. Kuvassa osa LAB WellTech Testikodin valikoimasta. (Kuva: Marketta Niemelä).
Viittausohje
Niemelä, M. 2026. Omaishoidon ja teknologioiden merkitys kasvaa osana kehittyvää hoivataloutta. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/omaishoidon-ja-teknologioiden-merkitys-kasvaa-osana-kehittyvaa-hoivataloutta/