Itärajan sulkeutuminen muutti Etelä-Karjalan toimintaympäristöä. Yritysten markkinat, matkailu, liikenne, investoinnit ja ihmisten väliset yhteydet muuttuivat. Turvallisuus nousi aiempaa näkyvämmäksi osaksi alueen kehittämistä. Entä jos raja pysyy suljettuna pitkään tai avautuu osittain tai kokonaan?

Kirjoittaja: Mirja Harvistola

Tulevaisuustyöskentely avaa vaihtoehtoisia kehityskulkuja

Ennakoinnin tehtävänä ei ole löytää yhtä oikeaa tulevaisuutta, vaan avartaa ajattelua eri kehityskuluille. Tulevaisuuskuvat ovat välähdyksiä mahdollisista tulevaisuuksista. Ne eivät kuvaa tulevaisuuteen johtavia polkuja kuten skenaariot eivätkä toivottua tulevaisuutta, kuten visiot. (Mäkelä ym. 2022.) Ennakoinnissa yhteinen prosessi on yhtä tärkeä kuin sen lopputuotokset. Tulevaisuuskuvien tarkoituksena on johtaa kohti toimintaa. (Aalto 2022.)

KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeessa itärajan tulevaisuutta on työstetty ennakoinnin menetelmin. Tulevaisuustaulu-kartoituksessa Etelä-Karjalan elinvoiman kannalta keskeisiksi teemoiksi nousivat yritystoiminta, koulutus, tulevaisuudenusko ja mielikuvat, investoinnit, väestökehitys, työmarkkinat ja matkailu (LAB 2026a; Nuutinen 2026). Rajaton, rajat on -työpajassa samoja teemoja tarkasteltiin tilanteissa, joissa itäraja pysyy suljettuna, avautuu osittain tai kokonaan. Työpajassa 30 osallistujaa hahmotteli kehityskulkuja vuoteen 2036 sijoittuvan tulevaisuusmuistelun avulla. Työskentelyn pohjalta laadittua tulevaisuustaulukkoa täydennettiin muista lähteistä kerätyllä tiedolla. (LAB 2026b; Harvistola 2026a.)

Etenemissuunnitelmataulukossa, jonka otsikko on ”Itäradan tulevaisuuskuva, teemat on ryhmitelty vasemmalla oleviin otsikoihin, ja siinä verrataan kolmea numeroitua vaihetta sinisessä, keltaisessa ja vihreässä sarakkeessa. Pienillä tekstillä täytetyissä soluissa esitetään kunkin vaiheen painopisteet; solujen yläpuolella on otsikko ja alaotsikko, ja alatunnisteessa on organisaatioiden logot.

Kuva 1. Tulevaisuustaulukko: Itärajan tulevaisuuskuvia. Tulevaisuustaulukko ei ole ennuste. Sen arvo syntyy vertailusta: mikä muuttuu, mikä säilyy ja mihin meidän kannattaa varautua joka tapauksessa? (Kuva: Mirja Harvistola)

Itärajan nykytilanne

Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina 15.12.2023 lähtien, eikä niiden kautta kulje matkustaja- tai tavaraliikennettä. Myös kolme vesiliikenteen rajanylityspaikkaa on suljettu huvialusliikenteeltä. Kaakkois-Suomessa Vainikkala on ainoa avoinna oleva raideliikenteen rajanylityspaikka, jossa kulkee tavarajunia huoltovarmuuden turvaamiseksi. (Pentikäinen 2026.)

Pitkittynyt itärajan sulku: sopeutumisesta tulee pysyvä toimintatapa

Tässä tulevaisuuskuvassa Etelä-Karjalan on rakennettava elinvoimaansa länteen suuntautuvien yhteyksien, uusien markkinoiden ja kansainvälisten verkostojen varaan. Yritykset joutuvat etsimään asiakkaita ja yhteistyökumppaneita muualta. Matkailussa kysyntää rakennetaan kotimaisista ja uusista kansainvälisistä asiakasryhmistä. Myös tavaravirrat suuntautuvat länteen. (LAB 2026b.)

Rajan läheisyyteen liittyvä epävarmuus ja mielikuvat heikentävät Etelä-Karjalan vetovoimaa asuin-, työ- ja investointiympäristönä. Vihreän energian potentiaalista huolimatta investointeja hidastavat tuulivoiman puolustustekniset rajoitteet, satelliittinavigoinnin häirintä sekä sähkön saatavuus ja kantaverkon kapasiteetti. (Harvistola 2026b; Traficom 2026; TEM 2026.)

Venäjä-osaaminen ja kielen opiskelu hiipuvat, vaikka Venäjä-ymmärrystä tarvitaan edelleen erityisesti turvallisuuden ja riskien arvioinnissa. Kansainväliset yhteydet suuntautuvat vahvemmin länteen ja Venäjään kytkeytyneet työtehtävät vähenevät. Turvallisuudessa korostuvat jatkuva valvonta, varautuminen ja valmius torjua hybridiuhkia. Samalla vastavuoroinen epäluottamus syvenee ja ihmisten väliset yhteydet vähentyvät.

Pitkittynyt sulku ei tarkoita kehityksen pysähtymistä, vaan pakottaa etsimään uusia elinkeinoja, investointeja, kumppanuuksia ja korvaavia yhteyksiä. Keskeistä on, miten suljettuun rajaan sopeutumisesta rakennetaan Etelä-Karjalalle uutta kasvua. (LAB 2026.)

Itärajan hallittu avautuminen: ristiriitaisia odotuksia

Rajan osittainen avautuminen voi kuulostaa askeleelta kohti normaalimpaa toimintaympäristöä. Tulevaisuuskuvana se on kuitenkin monimutkaisempi. Avautuminen toisi Etelä-Karjalaan uusia mahdollisuuksia, mutta toimintaympäristö säilyisi epävarmana. Vain osa kumipyöräliikenteen rajanylityspaikoista avautuisi, ja vesiliikennettä sekä Saimaan kanavan käyttöä rajoittaisivat edelleen pakotteet ja turvallisuustilanne. Venäläismatkailijoita palaisi, mutta matkailun elpyminen jäisi asteittaiseksi. (LAB 2026b.)

Myös investoinnit voisivat piristyä, mutta turvallisuus asettaisi edelleen reunaehtoja kehittämiselle. Työvoiman liikkuvuus voisi lisääntyä jonkin verran, mutta rajan avaaminen ei itsessään helpottaisi työlupakäytäntöjä (Migri 2026). Venäjä-osaamisen rinnalla tarvittaisiin medialukutaitoa, kieli- ja kulttuuriosaamista sekä muuttuneen toimintaympäristön tuntemusta. (LAB 2026b.)

Avautuminen voisi herättää erilaisia toiveita ja tulkintoja. Toisille se merkitsisi uuden kasvun alkua, toisille turvallisuushuolien lisääntymistä. Kohtaamiset lisääntyisivät, mutta kokemukset ja asenteet voisivat jakautua. Valvonta, riskinarviointi ja hybridiuhkiin varautuminen säilyisivät keskeisinä. (LAB 2026b; Sisäministeriö 2026.)

Hallittu avautuminen edellyttäisi joustavuutta, riskienhallintaa ja valmiutta kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Rajan avautuminen ei automaattisesti palauttaisi luottamusta tai käynnistäisi taloudellisia suhteita uudelleen, joten yritysten ja alueen toimijoilta tarvittaisiin valmiutta hyödyntää uusia mahdollisuuksia ilman, että kaikkia ratkaisuja rakennetaan yhden kehityskulun varaan. (LAB 2026b.)

Itärajan laaja avautuminen: mahdollisuudet kasvavat, mutta paluuta entiseen ei ole

Entä jos raja avautuu laajasti? Tällöin Etelä-Karjalan logistinen asema voisi vahvistua ja sekä itään että länteen suuntautuvat yhteydet toimia rinnakkain. Matkailukysyntä voisi kasvaa ja yrityksille avautua uusia mahdollisuuksia. Vanha rajakaupan malli ei kuitenkaan palaisi. Yritysten toimintaa määrittelisivät edelleen riskienhallinta ja turvallisuusvaatimukset. Korkea varautumistaso ja tehostettu rajaturvallisuus säilyisivät, ja taloudelliset sekä poliittiset suhteet rakentuisivat uudelleen omaan tahtiinsa. Investoinnit voisivat lisääntyä ja olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntää tehokkaammin. (LAB 2026b.)

Rajan laaja avautuminen näkyisi myös ihmisissä ja osaamistarpeissa. Muuttoliike voisi vilkastua, väestöpohja monipuolistua ja kansainväliset verkostot vahvistua. Työvoiman liikkuvuuteen vaikuttaisivat kuitenkin edelleen maahanmuuttopolitiikka ja EU-sääntely. Samalla kieli- ja Venäjä-osaamisen tarve kasvaisi ja yhdistyisi entistä vahvemmin talouden, yhteiskunnan ja turvallisuusympäristön tuntemukseen.

Rajan avautuminen ei yksin muuttaisi alueen mielikuvaa tai palauttaisi luottamusta. Ihmisten väliset kohtaamiset lisääntyisivät, mutta myönteiset ja kielteiset kokemukset voisivat esiintyä rinnakkain. Luottamus rakentuisi uudelleen eri tahtiin.

Laaja avautuminen tarjoaisi uusia kasvun mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttäisi edelleen varautumista ja muutoskykyä. Tulevaisuutta ei kannattaisi rakentaa oletukselle vanhan toimintaympäristön palautumisesta, vaan uusien mahdollisuuksien ja muuttuneiden reunaehtojen yhteensovittamiselle. (LAB 2026b.)

Kaikissa tulevaisuuksissa tarvitaan kykyä uudistua

Fyysisen rajan avautuminen ei automaattisesti palauta taloudellisia yhteyksiä, ihmisten välistä luottamusta tai entistä toimintaympäristöä. Olennaista ei ole, milloin raja avautuu, vaan mitä Etelä-Karjalassa tehdään sillä välin. Ennakoinnin tarkoitus ei ole odottaa tulevaisuuden ratkeamista, vaan tunnistaa vaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat aluetta useissa mahdollisissa tulevaisuuksissa. Ratkaisevaa on, millaiset valmiudet, yhteydet ja mahdollisuudet alueella on toimintaympäristön jälleen muuttuessa.

Tulevaisuuskuvien yhteinen nimittäjä on muutoskyvykkyys eli kyky uudistua, tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja sopeuttaa toimintaa muuttuvaan tilanteeseen. Tämä edellyttää joustavuutta, riskienhallintaa ja valmiutta kokeilla erilaisia ratkaisuja rakentamatta toimintaa yhden kehityskulun varaan. Tulevaisuutta ei kannata jäädä odottamaan rajalle. Sitä rakennetaan nyt.

Lähteet

Aalto H-K. 2022. Ennakointi – Tulevaisuuksiin varautumisen ja virittäytymisen näkökulma. Teoksessa: Aalto, H-K., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M. & Pöllänen, P. (toim.). Tulevaisuuden tutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Turku: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. 400–416. Viitattu 30.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1.

Harvistola, M. 2026a. Tulevaisuustökkäyksistä tulevaisuuskuviin. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tulevaisuustokkayksista-tulevaisuuskuviin/

Harvistola, M. 2026b. Investorit tarvitsevat infraa itäisessä Suomessa. Viitattu 4.11.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/investorit-tarvitsevat-infraa-itaisessa-suomessa/

LAB. 2026a. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi

LAB. 2026b. Rajat on, Rajaton – Työpaja ennakoinnista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Pienryhmien muistiinpanot. Julkaisematon aineisto.

Migri. 2026. Work in Finland. Viitattu 30.10.2026. Saatavissa https://migri.fi/en/work-in-finland

Mäkelä, M. Karjalainen, J. & Parkkinen, M. 2022 Tulevaisuuskuvat: merkitykset, roolit ja käyttötavat tulevaisuuden tutkimuksessa. Teoksessa: Aalto, H-K., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M. & Pöllänen, P. (toim.). Tulevaisuuden tutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Turku: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. 400–416. Viitattu 30.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1.

Nuutinen, A. 2026. Tulevaisuustaulu: Mitkä tekijät vaikuttavat eniten Etelä-Karjalan tulevaisuuteen? Kyselyn laatinut Nuutinen, A. Boost Your Business -tapahtuma 23.1.2026. Lappeenranta. Koosteen laatinut: Nuutinen. A. 2026. Viitattu 30.10.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi

Pentikäinen J. 2026. Rajat on, Rajaton –  TULLI – keynote puheenvuoro 5.2.2026.

Sisäministeriö 2026. Hybridiuhat ja hybridivaikuttaminen, Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://intermin.fi/kansallinen-turvallisuus/hybridiuhat

Traficom. 2026. Matkaviestin- ja satelliittinavigointipalveluiden häiriöt jatkuvat Suomessa edelleen. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://www.traficom.fi/fi/uutiset/matkaviestin-ja-satelliittinavigointipalveluiden-hairiot-jatkuvat-suomessa-edelleen

TEM. 2026. 2026. Itäisen Suomen tuulivoimarakentamista edistetään turvallisuus huomioiden. Viitattu 4.11.2026 Saatavissa https://tem.fi/-/236553176/itaisen-suomen-tuulivoimarakentamista-edistetaan-turvallisuus-huomioiden

Kirjoittaja

Mirja Harvistola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeessa.

Atikkelikuva: Mirja Harvistola

Viittausohje

Harvistola, M. 2026. Tulevaisuuskuvia: Itäraja voi avautua, mutta paluuta entiseen ei ole. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tulevaisuuskuvia-itaraja-voi-avautua-mutta-paluuta-entiseen-ei-ole/

EU:n osarahoittama