Monialaiset ja kasvavat yritykset eivät pysty välttämättä johtamaan kaikkia tuotteitaan tai yksiköitään samalla tavalla. Portfolioajattelu auttaa näkemään, mitkä yksiköt tuottavat kassavirtaa nyt, mitkä tarvitsevat investointeja kasvaakseen ja mistä tulisi liiketoiminnassa luopua ehkä kokonaan. Portfolioajattelun tavoitteena on tasapainon löytäminen siihen, että yrityksellä on rahaa tuottavia liiketoimintoja sekä uusia tulevaisuuden kasvua ja uudistumista tukevia kokeiluja. Resursseja kohdentamalla ohjataan pääomaa, osaamista ja aikaa sinne, mistä niistä saadaan paras mahdollinen hyöty.

Kirjoittaja: Kirsi Kallioniemi

Mitä on portfolioajattelu?

Portfolioteoria tai moderni portfolioteoria (Modern portfolio theory) on alkujaan rahoituksen teoria, jonka keskeinen idea on pienentää sijoitussalkkuun eli portfolioon sisältyviä riskejä hajauttamalla varallisuus erilaisiin sijoituskohteisiin. (Kallunki ym.  2007, 60–70.) Yrityksen liiketoimintastrategia määrittää halutun markkinan ja sen, millaisilla tekijöillä kilpailijoista erottaudutaan ja millaisilla valinnoilla sekä toiminnoilla se mahdollistetaan.

Liiketoiminnan portfolioilla ymmärretään yrityksen kaikkien liiketoimintojen, tuotteiden, palveluiden, asiakasryhmien, projektien tai kehityshankkeiden kokonaisuutta, joita voidaan tarkastella yhtenä strategisena kokonaisuutena. Ajatuksena on, että yritys ei ole yhden tuotteen tai asiakkaan varassa, vaan sillä on useita erilaisia liiketoiminnan osa-alueita.  Portfolioajattelu auttaa hahmottamaan mihin kannattaa panostaa, mitä kannattaa kehittää, mistä kannattaa luopua, miten riskejä voidaan hajauttaa sekä miten resurssit kohdennetaan tehokkaasti. (Contribyte 2019.)  Portfolioajattelu auttaa varmistamaan, että liiketoiminnassa on yhtä aikaa nykyisiä vahvuuksia, kasvavia mahdollisuuksia ja tulevaisuuden kokeiluja.

Next Level by Kasvu -hankkeen tavoitteena on vahvistaa eteläkarjalaisten pk-yritysten kykyä hyödyntää toimintaympäristön ymmärrystä ja skenaariotyöskentelyä päätöksenteossa. Hanke keskittyy siihen, miten yritykset voivat simuloida ja testata toimintaympäristön muutoksia ja yhdistää nämä havainnot liiketoimintansa kehittämisessä. (LAB 2025.) Hankkeen työpaketissa 2.  kehitysportfolioita rakennetaan skenaarioista kehitystoimenpiteiden jäsentämiseksi. Työpaketin toimenpiteissä on käytetty hyödyksi portfolioajattelua, jossa skenaarioiden vaikutuksia on muotoiltu kehityskohteiksi syötemateriaalin pohjalta.

Portfolio liiketoiminnassa

Liiketoimintaportfolio on työkalu, jolla organisaatio hallitsee nykyistä toimintaa ja rakentaa samalla tulevaisuuden liiketoimintaa järjestelmällisesti. Liiketoimintaportfolioita voidaan nimetä monin tavoin, mutta usein puhutaan tarjoomaportfoliosta (tuoteportfolio), kehitysportfoliosta ja mahdollisuusportfoliosta (idea- ja tarveportfolio). Tarjoomaportfolio varmistaa, että organisaation omaisuudesta saadaan mahdollisimman paljon arvoa tuotettua jalostamalla, markkinoimalla, brändäämällä ja korjaamalla tuotteita tarpeen mukaan. Se sisältää markkinoilla olevat valmiit tuotteet, niiden ylläpidon ja elinkaaren hallinnan. Kehitysportfoliossa luodaan tehokkuutta organisaatioon ja varmistetaan arvontuotto liiketoiminnan lähtökohdista. Se sisältää myös kaikki aktiiviset kehityshankkeet ja investoinnit. Kehitysportfolion hallinta on tuotekehityksen tehokkuuden tärkein työkalu.  Mahdollisuusportfolio varmistaa, että investoinnit kohdistuvat organisaation strategian ja tulevaisuuden markkinatilanteen kannalta tärkeimpiin asioihin. Tässä portfoliossa tunnistetaan markkinoiden tarpeita ja uusia innovaatioita. Syötteet idea- ja tarveportfoliolle voivat tulla eri puolilta toimintaympäristöä.  Kaikilla kolmella portfoliolla on tärkeä asema tuote- ja palveluorganisaatioiden menestymisessä. (Contribyte 2019; Eficode 2022.)

Portfolioajattelun haasteeksi on tunnistettu mm. siiloutuminen, lyhytjänteisyys ja luopumisen vaikeus. Siiloutumisessa eri yksiköt voivat kilpailla keskenään resursseista, lyhytnäköisyydessä yli-investoidaan vain ydinliiketoimintaan ja luopumisen vaikeudessa kannattomista ydinliiketoiminnan osista koetaan haasteelliseksi luopua.

Portfoliotyökaluja

SWOT-analyysi

Tarjoomaportfoliota voi helposti arvioida SWOT-analyysin avulla. Tarkoituksena on saada yritys ymmärtämään asemaansa markkinassaan ja rohkaista tekemään päätöksiä millaisien vahvuuksien varaan yritystä voidaan rakentaa, millaisia käyttämättömiä mahdollisuuksia on olemassa, miten mahdollisia heikkouksia voidaan vähentää ja mahdollisilta uhilta välttyä.

BCG-matriisi

Portfolion analysointiin voidaan käyttää useita klassisia viitekehyksiä, joista tunnetuin on BCG-matriisi. Se jakaa liiketoimintayksiköt neljään luokkaan markkinoiden kasvun ja yrityksen markkinaosuuden perusteella.  Bostonin portfolioanalyysin avulla kuvataan tarjoomaportfoliossa olevien tuotteiden markkina-asemaa ja niiden suhteellista sijaintia markkinakasvuun ja markkinaosuuteen. Bostonin portfolioanalyysistä saadaan visuaalisesti nähtäville, mihin tuoteisiin yrityksen kannattaa sijoittaa ja mihin panostus on jo syytä lopettaa. (Key differences 2017.)

McKinseyn matriisi ja kolmen horisontin malli

McKinseyn matriisilla voidaan arvioida mitkä nykyisistä bisneksistä tuovat rahaa, kun taas kolmen aallon mallilla varmistetaan, että yrityksellä on uutta liiketoimintaa valmiina. McKinsey Matrix menetelmällä arvioidaan tarjoomaportfolion tuotteita kahdella eri ulottuvuudella. Siinä tarkastellaan markkinan houkuttelevuutta (markkinan koko, kilpailutilanne, kannattavuus ja mahdollinen kasvu) ja tuotteen aseman vahvuutta markkinoilla (markkinaosuus, brändin merkitys, jakelukanavat, tuotantokapasiteetti ja saatava myyntikate) pisteyttäen nämä eri painoarvoilla. (Consuunt 2022.)

Nykyaikaisessa portfolioajattelussa käytetään usein McKinseyn kolmen horisontin mallia eli kolmen aallon malli, joka auttaa jakamaan portfoliota ajallisen ulottuvuuden ja uudistumiskyvyn mukaan. Malli jakaa yrityksen kehityshankkeet ja liiketoiminnat kolmeen aikajänteeseen eli aaltoon. Se keskittyy yrityksen tulevaisuuden kasvuun ja uudistumiseen. Lisäksi se auttaa pitämään huolta siitä, että yritys tekee tulosta nyt, mutta kehittää samalla huomisen menestystuotteita. Kolme horisonttia ovat:

Horisontti 1: Ydinliiketoiminnan ylläpito ja tehostaminen. (Mitkä ovat nykyiset tuotteet ja asiakkaat, jotka tuovat valtaosan tämän päivän liikevaihdosta?)

Horisontti 2: Nousevat mahdollisuudet. (Mitkä ovat seuraavan sukupolven liiketoiminnat, jotka ovat jo käynnissä ja voivat skaalautua?)

Horisontti 3: Tulevaisuuden pilotit. (Mitkä ovat radikaalit innovaatiot, tutkimusprojektit ja startup kokeilut, joiden tarkoituksena on löytää yritykselle kasvua vuosien päästä?) (McKinsey &Company 2009). Mallin ydinajatus on, että muutos ei tapahdu lineaarisesti, vaan eri aikatasot elävät rinnakkain. Tärkeintä ei ole aika, vaan miten ajattelu, teknologia ja yhteiskunta muuttuvat.

Lopuksi

 Portfolioajattelun avulla voidaan tehdä näkyväksi tämän päivän liiketoiminta ja huomisen kasvumahdollisuudet. Kun tulevaisuuden vaihtoehtoja tarkastellaan portfoliona, voidaan kehitystoimenpiteitä priorisoida, vertailla ja resursoida järjestelmällisemmin. Skenaariot muuttuvat konkreettisiksi kehittämispoluiksi, jotka tukevat yrityksen kasvua, uudistumista ja kilpailukykyä. Parhaimmillaan portfolio on silta nykytilan ja tulevaisuuden välillä, mikä tukee strategisten päätösten tekemistä epävarmuuden keskellä.

Lähteet

Consuunt. 2022. What is the BCG Matrix? Viitattu 16.10.2026. Saatavissa https://www.consuunt.com/bcgmatrix/.

Contribyte. 2019. Idea-, kehitys- ja tuoteportfolioiden hallinta on liiketoiminnan vaikuttavinta päätöksentekoa. Viitattu 16.10.2026. Saatavissa https://contribyte.fi/2019/03/01/idea-kehitys-ja-tuoteportfolioiden-hallinta-on-liiketoiminnan-vaikuttavinta-paatoksentekoa/

Eficode. 2022. Portfolionhallinta on ideoihin, projekteihin ja tuotteisiin liittyvää päätöksentekoa. Viitattu16.10.2026. Saatavissa https://tuotejohtaminen.fi/portfolionhallinta/

Kallunki, J-P., Martikainen, M. & Niemelä, J. 2007. Ammattimainen sijoittaminen. 5. uudistettu painos. Helsinki: Talentum.

Kasvuryhmä. 2020. Varmista yrityksesi tulevaisuuskunto horisonttiajattelun avulla. Viitattu 16.10.2026. Saatavissa https://www.kasvuryhma.fi/nakemykset/kestavan-kasvun-lahteilla-varmista-yrityksesi-tulevaisuuskunto-horisonttiajattelun-avulla

Key differences. 2017. Difference Between BCG and GE Matrices. Viitattu 16.10.2026. Saatavissa https://keydifferences.com/difference-between-bcg-and-ge-matrices.html

LAB. 2025. Next Level by Kasvu. Viitattu 16.10.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/next-level-kasvu

McKinsey & Company. 2009. Enduring Ideas: The Three Horizons of Growth. viitattu 16.10.2026. Saatavissa https://www.mckinsey.com/capabilities/strategy-and-corporate-finance/our-insights/enduring-ideas-the-three-horizons-of-growth

Kirjoittaja

Kirsi Kallioniemi, HL, AmO, opintojen ohjaaja työskentelee lehtorina LIITO-yksikössä ja on asiantuntijana Next Level by Kasvu -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/lush-forest-canopy-viewed-from-below-38741153/ (Pexels Licence)

Viittausohje

Kallioniemi, K. 2026. Portfolio kasvun työkaluna. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/portfolio-kasvun-tyokaluna/