Valtaosa korkeakouluopiskelijoista käyttää jo tekoälyä. Tutoropettaja voi auttaa opiskelijaa löytämään käyttötavat, joissa tekoäly tukee oppimista.
Kirjoittajat: Katri Angelin, Maija Hiltunen, Jatta Papunen, Jutta Potila & Noora Silvennoinen
Osallistuimme kesällä kansainväliselle fysioterapian opettajille suunnatulle Blended Intensive Programme eli BIP-jaksolle, jossa pohdimme, miten opiskelijoita voidaan ohjata hyödyntämään tekoälyä oppimisen tukena. Koulutuksessa nousi esiin tarve vahvistaa opiskelijoiden osaamista tekoälyn käytössä ja auttaa heitä löytämään oppimista tukevia sovelluksia ja käyttötapoja. Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja sen monipuolista ja vastuullista käyttöä tarvitaan opiskelun lisäksi myös työelämässä.
Taloustutkimuksen maaliskuussa 2026 tekemässä kyselyssä (1 189 korkeakouluopiskelijaa) vain 16 % ei ollut käyttänyt tekoälytyökaluja lainkaan. ChatGPT:tä oli viimeisen vuoden aikana käyttänyt 75 % vastaajista. Yli puolet tekoälyä opinnoissaan käyttävistä käytti sitä vähintään viikoittain ja viidennes päivittäin (Taloustutkimus 2026). Osaavatko opiskelijat käyttää tekoälyä niin, että se tukee oppimista?
Aloita opiskelijan tarpeista
Korkeakouluissa on tärkeää ohjata opiskelijaa tekoälyn tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen jo heti opintojen alusta lähtien ja palata aiheeseen opintojen edetessä. Tekoälyn käyttöön perehtynyt tutoropettaja voi olla tässä keskeisessä roolissa. Myös tutoropiskelijat ja opettajat voivat tukea opiskelijoiden tekoälyosaamista erilaisten tehtävien ja tekoälyyn perustuvien työkalujen käytön harjoittelun avulla.
Tekoälyyn perehtynyt tutoropettaja tai -ohjaaja voi ottaa tekoälyn puheeksi jo opintojen alussa ja palata aiheeseen myöhemmin keskusteluissa. Keskustelun lähtökohtana eivät kuitenkaan ole työkalut vaan opiskelijan omat tarpeet. Opiskelijalta voi kysyä, millaiset opiskelutavat sopivat hänelle, missä asioissa hän tarvitsee tukea ja millaisia kokemuksia hänellä on tekoälyn käytöstä. Samat työkalut eivät sovi kaikille, joten sopivia käyttötapoja kannattaa etsiä ja kokeilla yhdessä opiskelijan kanssa.
Tekoälystä voi olla hyötyä erilaisissa opiskelun pulmatilanteissa. Jos laajan tekstin hahmottaminen on vaikeaa, opiskelija voi pyytää esimerkiksi NotebookLM:ää tai Microsoft Copilotia jäsentämään sisältöä ja kirjoittaa sen pohjalta yhteenvedon itse. Tekoäly tukee myös visuaalisten apujen luomisessa esimerkiksi muodostamalla omista muistiinpanoista miellekartan tai muun havainnollistavan kokonaisuuden. Tenttiin valmistautuessaan opiskelija voi tehdä omista muistiinpanoistaan harjoituskysymyksiä tai kortteja esimerkiksi Quizletissa. Tekoäly voi auttaa myös opiskelun aikatauluttamisessa jakamalla suuremman tehtävän välitavoitteisiin käytettävissä olevan ajan ja palautuspäivän perusteella. Vieraskielinen opiskelija voi puolestaan pyytää tekoälyä selittämään vaikeita käsitteitä ymmärrettävämmin.
Tekoälyltä voi pyytää myös palautetta omasta kirjoittamisesta ilman, että se kirjoittaa tekstiä opiskelijan puolesta. Kehote voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: ”Anna palautetta tekstistäni akateemisen kirjoittamisen näkökulmasta, älä kirjoita sitä uudelleen. Arvioi rakennetta, johdonmukaisuutta, käsitteiden käyttöä, perustelujen selkeyttä ja kieltä. Kerro 2–3 vahvuutta ja 3–5 tärkeintä kehityskohtaa esimerkkeineen ja konkreettisine parannusehdotuksineen. Kysy ensin, jos jokin on epäselvää.” Tekoälyltä voi pyytää myös apua hyvän promptin eli kehotteen muotoiluun.
Opiskelijat voivat lisäksi hyödyntää tekoälyagentteja monivaiheisten tehtävien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kysymyksiin vastaamisen lisäksi agentit voivat esimerkiksi etsiä kurssimateriaaleista olennaista tietoa, ratkaista harjoituksia, kirjoittaa koodeja ja auttaa opintojen suunnittelussa (Kari 2026.) Tehtävien ratkaisussa oppimista edistävä tapa hyödyntää tekoälyä on esimerkiksi kehottaa tekoälyä näyttämään tehtävän ratkaisu vaihe vaiheelta.
Ohjaa harjoittelemaan, arvioimaan ja sopimaan pelisäännöt
Tekoälyä kannattaa ohjata käyttämään harjoittelukumppanina eikä vastausautomaattina. Opiskelija voi esimerkiksi antaa tekoälylle seuraavan kehotteen: ”Toimi tutoropettajanani. Kysy ensin, mitä tiedän aiheesta. Esitä sen jälkeen yksi kysymys kerrallaan, odota vastaustani ja anna palautetta. Älä kerro oikeaa vastausta heti.”
Tällainen työskentely kannustaa opiskelijaa palauttamaan tietoa mieleensä, soveltamaan oppimaansa ja arvioimaan omaa osaamistaan. Oppimisen kannalta olennaista on, ettei omaa ajattelua ulkoisteta tekoälylle. Opiskelija voi esimerkiksi muodostaa ensin oman vastauksensa ja pyytää vasta sen jälkeen tekoälyltä palautetta. Näin tekoäly voi parhaimmillaan tukea paitsi oppimista myös kriittisen ajattelun kehittymistä.
Kriittinen suhtautuminen tekoälyn tuottamaan sisältöön kuuluukin olennaisesti opiskelijan ohjaukseen. Atchley ym. (2024) muistuttavat, että ajattelun ulkoistaminen teknologialle voi heikentää myöhempää osaamista, vaikka oppija itse yliarvioisi osaamisensa. Lisäksi tekoäly voi hallusinoida eli tuottaa uskottavan näköisiä mutta keksittyjä lähteitä. Linardon ym. (2025) pyysivät GPT-4o:ta kirjoittamaan kuusi mielenterveysaiheista kirjallisuuskatsausta ja tarkistivat kaikki 176 viitettä: 19,9 % oli keksittyjä, ja oikeistakin viitteistä 45,4 %:ssa oli virheitä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei generatiivista tekoälyä voisi käyttää tiedonhaun tukena. Se voi olla hyödyllinen apuri esimerkiksi hakusanojen ja hakulausekkeiden muodostamisessa. Tekoälyä voi pyytää muodostamaan hakulausekkeen tiettyä tietokantaa varten tai esimerkiksi Boolen logiikkaa käyttäen. Varsinainen tiedonhaku ja lähteiden arviointi jäävät kuitenkin opiskelijan tehtäväksi. Opiskelijaa kannattaa ohjata tutustumaan myös tietokantojen tekoälyä hyödyntäviin hakutoimintoihin ja käyttämään niitä tiedonhaun tukena.
Tutorkeskustelussa opiskelijaa voi haastaa pohtimaan, osaisiko hän selittää asian ilman tekoälyä, mistä hän tarkisti tiedon, löysi alkuperäistutkimuksen ja mikä vastauksessa jäi epävarmaksi. Tällaiset kysymykset suuntaavat huomion valmiin vastauksen sijaan opiskelijan omaan ajatteluun ja tiedon arviointiin.
Tutoropettajalla on tärkeä rooli myös tekoälyn käytön pelisääntöjen selventämisessä. Opiskelijan on tiedettävä, millainen tekoälyn käyttö on eri tehtävissä sallittua ja miten sen käytöstä kerrotaan esimerkiksi Arenen kehittämän liikennevalomallin mukaisesti (Arene 2026). Opetusmateriaalin syöttämiseen tekoälypalveluun tarvitaan lupa, eikä palveluihin saa syöttää tunnistettavia potilas- tai asiakastietoja. Lisäksi opiskelijan on tunnettava oman korkeakoulunsa tekoälyn käyttöä koskevat linjaukset.
Ohjauksen tavoitteena ei ole, että tekoäly ajattelisi opiskelijan puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija oppii hyödyntämään tekoälyä oppimisensa tukena ja osaa samalla ajatella, kysyä, tarkistaa, arvioida ja soveltaa tietoa itsenäisesti.
Lähteet
Arene. 2026. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille – Liikennevalomalli. Viitattu 12.11.2026. Saatavissa https://arene.fi/wp-content/uploads/2026/05/AI_Liikennevalomalli_Arene.pdf
Atchley, P., Pannell, H., Wofford, K., Hopkins, M. & Atchley, R. A. 2024. Human and AI collaboration in the higher education environment: Opportunities and concerns. Cognitive Research: Principles and Implications. Vol. 9, 20. Viitattu 12.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s41235-024-00547-9
Kari, A-D. 2026. Aalto-yliopiston superkäyttäjät kertovat, miten tekoäly tehostaa opintoja. Helsingin sanomat Visio. Viitattu 12.9.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/visio/art-2000012080720.html
Linardon, J., Jarman, H. K., McClure, Z., Anderson, C., Liu, C. & Messer, M. 2025. Influence of topic familiarity and prompt specificity on citation fabrication in mental health research using large language models: Experimental study. JMIR Mental Health. Vol. 12, e80371. Viitattu 12.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.2196/80371
Taloustutkimus. 2026. Korkeakouluopiskelijoiden tekoälyn käyttö opiskelussa. Tutkimusraportti 2026. Viitattu 12.9.2026. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/files/69818146/72276272/476237/fi
Kirjoittajat
Katri Angelin toimii fysioterapian lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa
Maija Hiltunen toimii fysioterapian lehtorina SEAMK-ammattikorkeakoulussa
Jatta Papunen toimii fysioterapian opettajana Karelia-ammattikorkeakoulussa
Jutta Potila toimii fysioterapian lehtorina SEAMK-ammattikorkeakoulussa
Noora Silvennoinen toimii fysioterapian opettajana Karelia-ammattikorkeakoulussa
Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/lappari-kannettava-tietokone-naiset-selailu-5940829/ (Pexels licence)
Viittausohje
Angelin, K., Hiltunen, M., Papunen, J., Potila, J. & Silvennoinen, N. 2026. Tekoäly oppimisen tukena: näin tutoropettaja voi auttaa opiskelijaa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tekoaly-oppimisen-tukena-nain-tutoropettaja-voi-auttaa-opiskelijaa/