Aivot ovat kuin lihas, joita täytyy käyttää, jotta ne kehittyvät. Olet varmaan kuullut tämän lauseen, mutta olemmeko unohtamassa sen merkityksen? Samoin kuin koululainen, tarvitsemme vaivannäköä kehittyäksemme. Jos käytämme tekoälyä tekemään kaiken vaivannäköä vaativan, emme ainoastaan lakkaa kehittymästä, vaan älykkyytemme rappeutuu. On myös kaksi asiaa, joita paraskaan tekoäly ei voi korvata: inhimillisyyttä ja luovuutta. Tässä artikkelissa kysytään, onko niille vielä sijaa tekoälyn aikakaudella?

Kirjoittajat: Antti Välkky & Vappu Myllärinen

Tekoäly vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan. Tekoälyn taiteelliset ja kirjalliset tuotokset ja sen vaikutukset käyttäjiin herättävät keskustelua mm. työllisyyden, koulutuksen ja oppimisen näkökulmista.

Sillä on erityistä arvoa, että jonkin asian on tehnyt aidosti ihminen, sillä olemmehan valmiita maksamaan artesaanityöstäkin enemmän. Olemmeko kuitenkin menettämässä arvostuksen toisen ihmisen tekemiä asioita kohtaan? Taiteen tekeminen tekoälyllä on mahdollisten tekijänoikeusrikkomusten vuoksi myös moraalisesti kyseenalaista. Esimerkiksi tekoälymusiikkia tuottava yritys Suno on väitetysti kouluttanut tekoälynsä kaikella internettiin ladatulla musiikilla ilman lupaa tai maksua tekijöille. Suno ei ole mikään pieni tekijä, sillä yhtiön arvoksi on arvioitu 5,4 miljardia dollaria. Useat tahot, kuten Warner Music Group, Universal Music Group, Sony Music ja Socan ovat haastaneet Sunon oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista todisteenaan kymmeniä tuhansia plagiointisyytöksiä. Korvaukset voisivat yltää yli 9 miljardiin dollariin. (Cohen 2026; SOCAN 2026)

Tekoälyn yleistymisellä on suuri vaikutus myös oppimiseen, sillä ilman vaivannäköä ei synny ymmärrystä. Huippumatemaatikot ovatkin huolissaan siitä, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa sen käyttäjiin, ja 28 Fields-mitalin ansainnutta matemaatikkoa on allekirjoittanut kirjelmän vastuutonta tekoälyn käyttöä vastaan (Mielonen 2026). Professori Salo puolestaan muistuttaa, että

Ratkaisu ei aina ole ainoa tärkeä tavoite, vaan tärkeää on sekin, mitä opitaan matkalla ratkaisuun. (Mielonen 2026.)

Myös palkittu matemaatikko Scholze kysyy,

Millaiseen yhteiskuntaan se johtaa, jos tekoäly on pian ihmistä parempi kaikessa henkisessä työssä? Entä jos tekee aina mieli kysyä jotakin asiaa ensin tekoälyltä, koska se tietää kuitenkin paremmin? Tai jos luovuttaa kontrollin koko elämästään koneelle? (Grolle & Schlak 2026.)

On vastuutonta ja ihmisyyttä vähäksyvää ajatella, että kaiken työn voisi automatisoida tekoälyllä tehtäväksi. Sillä on valtavasti merkitystä mitä taitoja opimme ratkaisuihin pyrkiessämme ja tekoälyn käyttö oikotienä poistaa meiltä tilaisuuden oppia. Suuret ihmiskuntaa edistäneet keksinnöt on tehty poikkeuksellisella kekseliäisyydellä ja omalaatuisella ajattelulla, jota ei voi ulkoistaa tekoälylle.

Ihmisen tulee säilyä päätöksentekijänä

Elämme tehostamisen aikaa ja siksi tekoäly on tullut pysyvästi osaksi julkishallintoa. Sitä hyödynnetään mm. tiedon analysoinnissa, päätöksenteon tukena sekä asiakaspalvelussa. Tekoälyn avulla voidaan käsitellä suuria tietomääriä nopeasti, tunnistaa ilmiöitä ja kohdentaa palveluita tehokkaammin kuin perinteisillä menetelmillä. Samalla sen käyttöönotto herättää kysymyksiä yhdenvertaisuudesta ja vastuullisuudesta. Julkisen sektorin toiminnan lähtökohtana ovat perusoikeudet, yhdenvertainen kohtelu sekä hallinnon avoimuus. Siksi tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät kysymykset ovat myös eettisiä ja yhteiskunnallisia. Tutkimuskirjallisuudessa onkin korostettu, että oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys ja syrjimättömyys ovat keskeisiä tekoälyn käyttöä ohjaavia periaatteita (Kleinberg ym. 2018; OECD 2024).

Tekoälyä pidetään usein objektiivisena. Todellisuudessa tekoäly oppii sille syötetystä datasta ja sen toimintaa ohjaavista malleista. Jos aineisto sisältää vinoumia tai historiallisia eroja eri väestöryhmien kohtelussa, tekoäly voi oppia nämä rakenteet ja jopa vahvistaa niitä (Koivisto ym. 2019). Esimerkiksi työllisyyttä tai hyvinvointia koskevat historialliset tiedot eivät välttämättä kuvaa vain ihmisten tarpeita, vaan myös sitä, miten järjestelmä on aiemmin toiminut. Jos jokin ryhmä on jäänyt palveluiden ulkopuolelle tai saanut vähemmän tukea, tekoäly voi tulkita tämän normaaliksi toimintamalliksi. Algoritmit voivat siten ylläpitää tai vahvistaa olemassa olevia yhteiskunnallisia eroja, vaikka syrjintä ei olisi tarkoituksellista. Näin olemassa olevat hyvinvointi- ja terveyserot eivät pienene, vaan siirtyvät osaksi uusia toimintatapoja (Barocas & Selbst 2016).

Julkisessa hallinnossa tulisi pitää kiinni periaatteesta, jonka mukaan tekoäly tukee päätöksentekoa, mutta ihminen tekee päätöksen. Tekoäly ei kykene ottamaan vastuuta päätöksistään eikä arvioimaan kaikkia niitä inhimillisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä, joita päätöksentekoon liittyy (Koivisto ym. 2019).

Euroopan unionin tekoälyasetus korostaa ihmisen suorittamaa valvontaa erityisesti korkean riskin tekoälyjärjestelmissä. Tavoitteena on varmistaa, että tekoälyn tuottamia ratkaisuja voidaan arvioida kriittisesti ja että vastuu säilyy ihmisellä (European Union 2024). Viranhaltijalla tulee olla mahdollisuus ja velvollisuus poiketa tekoälyn suosituksesta silloin, kun yksilöllinen tilanne sitä edellyttää. Tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa ihmisten elämäntilanteet ovat usein monimutkaisia eikä kaikkia päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä voida kuvata datan avulla (European Union 2024).

Vastuun toteutuminen edellyttää myös osaamista. Päätöksentekijän on ymmärrettävä käyttämänsä järjestelmän toimintaperiaatteet, vahvuudet ja rajoitukset. National Institute of Standards and Technologyn tekoälyriskien hallintamalli korostaa, että luotettava tekoälyn käyttö edellyttää organisaatioilta kykyä tunnistaa, arvioida ja hallita tekoälyyn liittyviä riskejä koko järjestelmän elinkaaren ajan (NIST 2023).

Tekoälyä tulee soveltaa vastuullisesti

Tulevaisuudessa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tarkastelu ei voi koskea vain palveluita, henkilöstöpolitiikkaa tai päätösten vaikutuksia. Arvioinnin kohteena on oltava myös teknologia.
Voidaan puhua algoritmisesta yhdenvertaisuudesta, jolla tarkoitetaan sitä, että tekoälyjärjestelmien vaikutuksia eri väestöryhmiin arvioidaan, seurataan ja tarvittaessa korjataan systemaattisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikutusten ennakkoarviointia, läpinäkyvyyttä, päätöksenteon auditointia, riippumatonta seurantaa sekä kansalaisten oikeutta saada ymmärrettäviä perusteluja tekoälyä hyödyntävistä ratkaisuista (Veale ym. 2018; European Union 2024).

Ongelmistaan huolimatta tekoäly on parhaimmillaan tehokas työkalu, joka voi vapauttaa ihmisten aikaa toistuvista ja yksinkertaisista tehtävistä töihin, joista on enemmän arvoa. Tekoäly voi parhaimmillaan auttaa tunnistamaan hyvinvointi- ja terveyseroja, kohdentamaan palveluita oikea-aikaisemmin ja tukemaan päätöksentekoa. Samalla se voi kuitenkin vahvistaa olemassa olevia rakenteellisia eroja, jos sen vaikutuksia ei arvioida riittävän huolellisesti. Siksi tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa tarvitaan sekä teknistä että eettistä osaamista (Koivisto ym. 2019; OECD 2024).

Tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua luodaksemme tekoälyn käytölle säännöt, jotta voimme varmistaa, että tekoäly olisi maailmallemme hyödyksi sen sijaan, että siitä hyötyisivät vain muutamat vaikutusvaltaiset teknologiamiljardöörit. Samalla tarvitsemme myös uusia rohkeita kokeiluja tekoälyn käyttöön. Yksi tällainen avaus on LUTin, LABin ja Sampon XRAISE-hanke, jossa kokeillaan ja kehitetään työkaluja, jotka voisivat ihmisvalmentajan rinnalla auttaa nuoria löytämään oikean polun elämässä, työllistymään tai kokeilemaan yrittäjyyttä (LUT 2026).

Lopulta kysymys ei ole siitä, korvaako tekoäly ihmisen, vaan siitä, miten teknologiaa voitaisiin käyttää hyvään. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta keskeinen periaate on selkeä: mitä suurempi vaikutus tekoälyä hyödyntävällä päätöksellä on ihmisen oikeuksiin, palveluihin tai toimeentuloon, sitä vahvempi tulee olla ihmisen vastuun, harkinnan ja valvonnan rooli.

Tämä artikkeli on kirjoitettu luonnollisella älyllä.

Lähteet

Barocas, S. & Selbst, A.D. 2016. Big Data’s Disparate Impact. California Law Review. Vol.104 (3), 671–732. Viitattu 8.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.15779/Z38BG31

Cohen, T. 2026. Suno AI Valuation 2026: $5.4B Round, $300M ARR. Value Add VC. Viitattu 27.9.2026. Saatavissa https://valueaddvc.com/blog/suno-ai-valuation-2026-5-4b-round-300m-arr-and-the-business-model-behind-ai-music

European Union. 2024. Regulation (EU) 2024/1689 of the European Parliament and of the Council of 13 June 2024 laying down harmonised rules on artificial intelligence (Artificial Intelligence Act). Official Journal of the European Union. Viitattu 8.10.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj

Grolle, J. & Schlak, M. 2026. 38-vuotias huippumatemaatikko ei itse käytä lainkaan tekoälyä. HS Visio. Viitattu 20.10.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/visio/art-2000012339366.html

Kleinberg, J., Ludwig, J., Mullainathan, S. & Rambachan, A. 2018. Algorithmic Fairness. AEA Papers and Proceedings. Vol. 108, 22–27. Viitattu 8.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1257/pandp.20181018

Koivisto, R., Leikas, J., Auvinen, H., Vakkuri, V., Saariluoma, P., Hakkarainen, J. & Koulu, R. 2019. Tekoäly viranomaistoiminnassa: eettiset kysymykset ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 14/2019. Viitattu 8.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-643-0

LUT. 2026. XRAISE – XR- ja AI-teknologioilla buustia nuorten työllistymiseen. Viitattu 26.9.2026. Saatavissa https://www.lut.fi/fi/projektit/xraise-xr-ja-ai-teknologioilla-buustia-nuorten-tyollistymiseen

Mielonen, M. 2026. Matemaatikot pelkäävät tekoälyn latistavan ideat – ihmisäly loi esimerkiksi kännykän käyttämän kaavan. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.9.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/tiede/art-2000012283759.html

National Institute of Standards and Technology (NIST). 2023. Artificial Intelligence Risk Management Framework (AI RMF 1.0). NIST AI 100-1. Gaithersburg, MD: NIST. Viitattu 8.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.6028/NIST.AI.100-1

OECD. 2024. AI Principles Overview. OECD.AI. Viitattu 8.10.2026. Saatavissa https://oecd.ai/en/ai-principles

SOCAN. 2026. Innovation Must Respect Human Creativity. Viitattu 27.9.2026. Saatavissa https://www.socan.com/socan-ai/ai-lawsuit#socan-v-suno

Veale, M., Van Kleek, M. & Binns, R. 2018. Fairness and Accountability Design Needs for Algorithmic Support in High-Stakes Public Sector Decision-Making. Proceedings of the 2018 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems. New York: Association for Computing Machinery. Paper 440. Viitattu 8.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1145/3173574.3174014

Kirjoittajat

Antti Välkky toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä Hyvinvointi- ja luontoelämysmatkailun innovaatioklusteri (HYVINNO) -hankkeen asiantuntijana ja XRAISE-hankkeen LABin osatoteutuksen projektipäällikkönä.

Vappu Myllärinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Hän toimii pääsääntöisesti hankkeissa, joissa kohderyhmänä ovat nuoret ja nuorten palveluiden kehittäminen.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/renaissance-religious-stone-sculpture-of-monks-31959121/ (Pexels licence)

Viittausohje

Välkky, A. & Myllärinen, V. 2026. Mikä on ihmisen osa tekoälyn aikakaudella? LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/mika-on-ihmisen-osa-tekoalyn-aikakaudella/

EU:n osarahoittama