Osaamisella ja johtamisella kohti painehaavojen ennaltaehkäisyä

Ikääntymiseen liittyvät sairaudet ja toimintakyvyn heikkeneminen lisäävät alttiutta painehaavojen esiintymiselle. Painehaavat aiheuttavat kipua, heikentävät potilaan elämänlaatua, lisäävät kustannuksia ja henkilöstön työmäärää. Suurin osa painehaavoista on ennaltaehkäistävissä. Näyttöön perustuvien käytäntöjen avulla voidaan ehkäistä painehaavoja, parantaa hoidon tuloksia ja vähentää kustannuksia. Niiden juurruttaminen osaksi päivittäistä työskentelyä edellyttää esihenkilöiden aktiivista tukea ja sitoutumista sekä henkilöstön osaamisen systemaattista kehittämistä.

Kirjoittajat: Kirsi Hautakoski & Mari Kokkonen

Näyttöön perustuvat käytännöt

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tulee olla turvallisia, laadukkaita (Terveydenhuoltolaki 1326/2010; Sosiaalihuoltolaki 1301/2014) ja näyttöön perustuvia (Kinnunen ym. 2023; Sosiaali- ja terveysministeriö 2026). Painehaavojen ehkäisyyn on olemassa kansainvälisiä suosituksia, joiden tavoitteena on tukea hoitotyöntekijöitä näyttöön perustuvien ehkäisevien toimintamallien toteuttamisessa (Tuffaha ym. 2016; Guest ym. 2018; Asiri ym. 2025). Systemaattisilla ja näyttöön perustuvilla käytännöillä voidaan mahdollistaa painehaavojen varhainen tunnistaminen (EPUAP, NPIAP & PPPIA 2019; Asiri ym. 2025) sekä vähentää painehaavojen esiintyvyyttä (Tervo-Heikkinen ym. 2022; Dhivya 2025), haittatapahtumista aiheutuvia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022). Organisaatioissa, joissa painehaavojen ennaltaehkäisyä kehitetään systemaattisesti, painehaavojen esiintyvyys on alhaisempi (Kinnunen ym. 2023; Asiri ym. 2025; Tervo-Heikkinen & Junttila 2025).

Osaamisen ja johtamisen merkitys painehaavojen ehkäisyssä

Laadukkaiden palvelujen tuottaminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024) ja painehaavojen vähentäminen edellyttävät riittävää osaamista ja sen systemaattista kehittämistä (Dhivya 2025). Hoitohenkilöstöllä tulee olla riittävät tiedot ja taidot painehaavojen ehkäisyyn, jotta ehkäisevät käytännöt voidaan toteuttaa yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti (Bobbink ym. 2023). Valtiovarainministeriö (2023) toteaa, että hyvin johdetuille organisaatioille on tyypillistä panostaa aineettomaan pääomaan.

Esihenkilöillä on merkittävä rooli toimintakulttuurin muutoksessa, esteiden poistamisessa ja toimintaa tukevien rakenteiden luomisessa (Järvinen 2020; Klasila ym. 2020; Köykkä ym. 2023). Johtajan omalla esimerkillä ja positiivisella asenteella on olennainen merkitys näyttöön perustuvan toimintakulttuurin edistämisessä (Klasila ym. 2020). Esihenkilö vastaa hoitotyön laadun seurannasta sekä näyttöön perustuvien ja yhdenmukaisten käytäntöjen toteutumisesta painehaavojen ehkäisyssä, varhaisessa tunnistamisessa ja hoidossa (Padula & Delarmente 2018; Tervo-Heikkinen ym. 2022; Tervo-Heikkinen ym. 2023a; Lemetti ym.2025). Näyttöön perustuva toiminnan johtaminen tulisi olla osa päivittäisjohtamista (Koivunen ym. 2017; Lunden 2022).

Painehaavojen ennaltaehkäisyn kehittäminen näyttöön perustuvan koulutusohjelman avulla

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle laadittiin tammikuussa 2026 painehaavojen ennaltaehkäisyn suunnitelma Sen osaksi LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija Kirsi Hautakoski toteutti YAMK-opinnäytetyön, jossa kartoitettiin painehaavojen esiintyvyyttä ja hoitohenkilöstön osaamisen nykytilaa sekä suunniteltiin näyttöön perustuvaa koulutusohjelmaa osaamisen ja painehaavojen ennaltaehkäisyn vahvistamiseksi. (Hautakoski 2026.)

Tutkimuksen perusteella organisaatiossa esiintyy sekä hoidon aikana syntyneitä että hoidon alkaessa todettuja painehaavoja, mutta niistä ei pääsääntöisesti tehdä haittavaikutusilmoituksia. Hoitohenkilöstö arvioi omat tiedot painehaavojen ehkäisyssä korkeammiksi kuin taidot. Puutteita havaittiin painehaavojen tunnistamisessa, painehaavojen luokittelussa, riskinarvioinnissa, mittareiden, arviointityökalujen ja ennaltaehkäisevien sidosten käytössä sekä ihon kunnon tarkastuksessa. Tulokset osoittavat, että hoitajien osaaminen painehaavojen ennaltaehkäisyssä ei ole riittävällä tasolla. Lisäksi esihenkilöiden tuen puute ja epäselvät ohjeet heikensivät näyttöön perustuvien käytäntöjen toteutumista. (Hautakoski 2026.)

Tulosten mukaan organisaatiossa on kehittämistarpeita painehaavojen raportoinnissa, henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja näyttöön perustuvien toimintatapojen käyttöönotossa. Painehaavojen raportointia tulee kehittää, sillä systemaattinen raportointi tuottaa luotettavampaa tietoa painehaavojen esiintyvyydestä ja auttaa tunnistamaan keskeisiä kehittämiskohteita. RAI-instrumenttien yhdenmukaistaminen, arviointien kattavuuden parantaminen ja yhdenmukaiset näyttöön perustuvat toimintamallit parantaisivat vertailtavuutta ja hoidon laatua. Hoitohenkilöstön osaamista vahvistettiin suunnittelemalla organisaation tarpeiden pohjalta moniosainen koulutusohjelma. Siihen sisällytettiin keskeiset näyttöön perustuvat käytännöt: riskitekijöiden tunnistaminen ja riskinarviointi, ihon ja kudosten arviointi, ennaltaehkäisevä ihonhoito, asentohoito, tarkoituksenmukaisten apuvälineiden käyttö ja ravitsemuksen tukeminen. Lisäksi kirjaaminen, seuranta ja arviointi sekä alueen väestön ohjaaminen ja tiedottaminen liitettiin kokonaisuuteen. (Hautakoski 2026.) Painehaavojen ehkäisy edellyttää systemaattista ja kohdennettua koulutusta, jonka avulla vahvistetaan henkilöstön osaamista ja tuetaan näyttöön perustuvien käytäntöjen juurruttamista eri hoitoympäristöihin (Koivunen ym. 2017; Lin ym. 2020; Bobbink ym. 2023; Tervo-Heikkinen ym. 2023b; Kurtgöz ym. 2024; Aydinli & Doğan 2025; Mäki-Turja-Rostedt 2025; Tervo-Heikkinen & Junttila 2025). Lisäksi tärkeää on esihenkilöiden tuki, sitoutuminen ja esimerkillä johtaminen, sillä ne vahvistavat henkilöstön motivaatiota ja näyttöön perustuvien käytäntöjen juurruttamista osaksi päivittäistä työskentelyä. Tulevaisuudessa on tärkeä kiinnittää huomiota esihenkilöiden sitouttamiseen kehittämistyöhön, sillä se vaikuttaa koko organisaation kehittämiskulttuuriin. (Hautakoski 2026). Tutkimuksen avulla etsitään, sovelletaan ja kehitetään työolosuhteita. Organisaatiot, jotka eivät ymmärrä tutkimuksen ja kehittämisen merkitystä menettävät vähitellen kykynsä kehittyä ja pysyä mukana muuttuvissa vaatimuksissa. (Pitkäranta 2025, 16.) Tutkimus tarjoaa välineen organisaation kehittämiseen kestävällä tavalla (Tähtinen ym. 2020, 11).

Painehaavariskipotilaiden varhainen tunnistaminen ja painehaavojen ennaltaehkäisy on tärkeää, koska painehaavat aiheuttavat merkittävää inhimillistä haittaa ja kuormittavat terveydenhuoltoa. Painehaavojen ennaltaehkäisy on huomattavasti edullisempaa kuin niiden hoito. Organisaatiossa tulee olla yhdenmukaiset ohjeet painehaavojen riskitekijöiden tunnistamiseen, ihon ja kudosten arviointiin, aliravitsemuksen tunnistamiseen sekä tarkoituksenmukaisten apuvälineiden käyttöön. Yhdenmukaisilla käytännöillä voidaan parantaa painehaavojen ehkäisyä, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. (Hautakoski 2026.) Näyttöön perustuva toiminta vahvistaa organisaation rakenteita pitkäjänteisellä tavalla (Jordan ym. 2019).

Lähteet

Asiri, M. Y., Al Mutairi, T. S. J., Alanazi, H. & Al-Ghareeb, S. A. 2025. Assessing the cost-effectiveness of pressure injury prevention strategies in a quasi-experimental design. Advances in Skin & Wound Care. Vol. 38 (8), 413–417. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1097/ASW.0000000000000331

Aydinli, A. & Doğa, S. D. 2025. Investigation of nurses’ level of knowledge on medical device-related pressure injuries: A descriptive and cross-sectional study. International Wound Journal. Vol. 22 (10), e70776. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/iwj.70776

Bobbink, P., Gschwind, G., Charbonneau, L., Guex, C., Chabal, L. & Probst, S. 2023. Nursing students’ knowledge on pressure injuries following a blended-learning unit: A quasi-experimental study. Advances in Skin & Wound Care. Vol. 36 (12), 636–641. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1097/ASW.0000000000000066

Dhivya, P. 2025. Hospital-acquired pressure injuries (HAPI): A quality indicator from risk to recovery. International Journal of Health Sciences and Research. Vol. 15 (7), 181–184. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.52403/ijhsr.20250722

European Pressure Ulcer Advisory Panel, National Pressure Injury Advisory Panel & Pan Pacific Pressure Injury Alliance. 2019. Prevention and treatment of pressure ulcers/injuries: Clinical practice guideline. The International Guideline 2019. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://static1.squarespace.com/static/6479484083027f25a6246fcb/t/6553d3440e18d57a550c4e7e/1699992399539/CPG2019edition-digital-Nov2023version.pdf

Guest, J. F., Fuller, G. W., Vowden, P. & Vowdwn, K. R. 2018. Cohort study evaluating pressure ulcer management in clinical practice in th UKfollowing initial presentation in the community: cost and outcomes. BMJ Open. Vol. 8, e021769. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1136/bmjopen-2018-021769

Hautakoski, K. 2026. Painehaavojen ehkäisyyn liittyvä osaamisen kehittäminen. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026102728412

Jordan, Z., Lockwood, C., Munn, Z., & Aromataris, E. 2019. The update Joanna Briggs institute model of evidence-based Healthcare. International Journal of Evidence-based Healthcare. Vol. 17 (1), 58–71. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1097/XEB.0000000000000155

Järvinen, P. 2020. Miten johtaa ihmistä: 102 ohjetta esimiehelle. Helsinki: Alma Talent.

Klasila, S., Meriläinen, M., Tuomikoski, A-M., Holopainen, A. & Kanste, O. 2020. Näyttöön perustuvan toiminnan johtamistehtävien jakaantuminen sairaalaorganisaatioissa hoitotyön lähi- ja keskijohdon arvioimana. Tutkiva Hoitotyö. Vol. 18 (4), 20–27. Viitattu 25.10. 2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102185319

Kaijala, M. & Tolvanen, R. 2020. Henkilöstö-strateginen investointi? [Helsinki]: Kauppakamari.

Kinnunen, U-M., Ahtiala, M., Berg, L., Iivanainen, A., Seppänen, S. & Tervo-Heikkinen, T. 2023. Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuisilla. Hotus-hoitosuosituksen lyhennelmä. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2023/12/hoitosuositus-painehaava-web-pieni.pdf

Koivunen, M., Kauko, T., Luotola, E., Asikainen, P. & Hjerppe, A. 2017. Hoitohenkilökunnan painehaavojen ehkäisyn osaaminen sekä systemaattisen koulutusintervention merkitys osaamiselle. Hoitotiede. Vol. 29 (1), 51–63. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128381/77504

Kurtgöz, A., Kiziltepe, S. K., Keskin, H., Sönmez, M. & Aşatir, I. 2024. Intensive care nurses’ knowledge and practices regardingmedical device-related pressure injuries: A descriptive cross-sectional study. International Wound Journal. Vol. 21 (10), e70088. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/iwj.70088

Lehtiniemi, P. 2020. Strategisen osaamisen hankkiminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, School of Business and Management. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061744878

Lemetti, T., Heikkilä, A., Kaunonen, M., Heikkilä, A., Kortteisto, T., Junttila, K., Nurmeksela, A., Salmela, S., Tanttu, P-M. & Tervo-Heikkinen, T. 2025. Inpatient falls and pressure ulcers as nursing quality indicators in national benchmarking—a retrospective observational registry study. International Journal for Quality in Health Care. Vol. 37 (3), mzaf055. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1093/intqhc/mzaf055

Lin, F., Wu, Z., Song, B., Coyer, F. & Chaboyer, W. 2020. The effectiveness of multicomponent pressure injury prevention programs in adult intensive care patients: A systematic review. International Journal of Nursing Studies. Vol.102 (2), 103483. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa rajoitetusti https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2019.103483

Lunden, A. 2022. Osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen hoitotyössä. Itä-Suomen yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 20.10.2026. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4670-6

Mäki-Turja-Rostedt, S. 2025. Preventing pressure ulcers in long-term older people care. Development, implementation and evaluation of the effectiveness of a consistent practice intervention. Turun yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0149-4

Otala, L. & Meklin, S. 2021. Ketterä oppiminen 2 – strategiasta käytäntöön. [Helsinki]: Kauppakamari.

Padula, W. V. & Delarmente, B. A. 2018. The national cost of hospital-acquired pressure injuries in the United States. International Wound Journal. Vol. (3), 634–640. Viitattu 20.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/iwj.13071

Pitkäranta, A. 2025. Laadullinen tutkimus 2.0. Helsinki: Books on Demand GmbH.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Finlex. Viitattu 10.11.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Viitattu 20.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8464-6

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/d8bbca3b-8631-47c8-b9d0-f6acb8caf692/content

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2026. Asiakas- ja potilasturvallisuus. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://stm.fi/asiakas-ja-potilasturvallisuus

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Finlex. Viitattu 10.11.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326

Tervo-Heikkinen, T., Heikkilä, A., Koivunen, M., Kortteisto, T-R., Peltokoski, J., Salmela, S., Sankelo, M., Ylitörmänen, T. S. & Junttila, K. 2022. Pressure injury prevalence and incidence in acute inpatient care and related risk factors: A cross-sectional national study. International Wound Journal. Vol. 19 (4), 919–931. Viitattu 20.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/iwj.13692

Tervo-Heikkinen, T., Heikkilä, A., Koivunen, M., Kortteisto, T-R., Peltokoski, J., Salmela, S., Sankelo, M., Ylitörmänen, T. & Junttila, K. 2023a. Nursing interventions in preventing pressure injuries in acute inpatient care: A cross-sectional national study. BMC Nursing. Vol. 22, 198. Viitattu 20.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12912-023-01369-8

Tervo-Heikkinen, T., Heikkilä, A., Sankelo, M., Koivunen, M., Kortteisto, T., Peltokoski, J., Salmela, S., Ylitörmänen, T. & Junttila, K. 2023b. Painevaurioiden ennaltaehkäisy aikuispotilailla suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Hoitotiede. Vol. 35 (2), 147–163. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa https://journal.fi/hoitotiede/article/view/131447/80359

Tervo-Heikkinen, T. & Junttila, K. 2025. Haavalehti. Vol. 4, 20–21. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa rajoitetusti https://www.shhy.fi/nakoislehti/ehaava-4-2025/

Tuffaha, H. W., Roberts, S., Chaboyer, W., Gordon, L. G. & Scuffham, P. A. 2016. Cost-effectiveness analysis of nutritional support for the prevention of pressure ulcers in high-risk hospitalized patients. Advances in Skin & Wound Care. Vol. 29 (6), 261–267. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa rajoitetusti https://doi.org/10.1097/01.ASW.0000482992.87682.4c

Tähtinen, J., Laakkonen, E. & Broberg, M. 2020. Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita. Turun yliopiston kasvatustieteen laitos. Viitattu 25.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8091-8

Valtiovarainministeriö. 2023. Osaavat ihmiset tekevät tuottavuuden Osaajapula uhkaa hidastaa t & k -investointien tehoa ja tuottavuuden kasvua. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:71. Viitattu 20.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-459-2

Kirjoittajat

Kirsi Hautakoski valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla- koulutuksesta tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (YAMK). Hän työskentelee Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehittämisasiantuntijana.

Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yliopettajana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/818229 (CC0)