Suoritteista vaikuttavuuteen – miten kokemustiedosta syntyy kehittämistietoa

Työllistymistä edistävien hankkeiden ja palveluiden tuloksia tarkastellaan usein työllistymisen tai koulutukseen siirtymisen kautta. Lopputulos ei kuitenkaan vielä kerro, miten muutos syntyi. Työllistymistä voivat edeltää merkittävät muutokset ihmisen minäpystyvyydessä, osallisuudessa, hyvinvoinnissa ja uskossa omiin mahdollisuuksiinsa. Kokemustieto auttaa tunnistamaan näitä muutoksia ja ymmärtämään, millaiset tekijät voivat tukea niiden syntymistä. Matchwork-hankkeessa kokemustietoa hyödynnetään sekä toiminnan arvioinnissa että kehittämisessä yhdessä osallistujien kanssa. Kokemustieto tekee näkyväksi muutoksia, joita pelkät tulosmittarit eivät tavoita, ja mahdollistaa siirtymisen suoritteiden seurannasta kohti vaikuttavuusperustaista kehittämistä ja jatkuvaa oppimista.

Kirjoittajat: Milla Rantakari & Johanna Roti

Vaikuttavuus näkyy myös ennen työllistymistä

Työllistymistä edistävissä hankkeissa ja palveluissa tavoitteiden toteutumista seurataan erilaisten mittareiden avulla, mutta määrälliset tulokset eivät yksin kerro koko kuvaa toiminnan vaikutuksista. Ilman kokemustietoa vaarana on, että näkyviin jäävät vain lopputulokset, vaikka vaikuttavuuden kannalta keskeiset muutokset ovat usein alkaneet paljon aiemmin.

Osallistujamäärät ja palvelukohtaamiset kuvaavat toiminnan toteutumista, kun taas työllistyminen ja koulutukseen siirtyminen kuvaavat keskeisiä tuloksia. Vaikuttavuuden tarkastelu suuntaa huomion asiakkaalle syntyvään hyötyyn ja muutokseen. Vaikuttavuusperustaisessa ohjauksessa palvelujärjestelmää tarkastellaan asiakkaista käsin ja ohjaamisen perustaksi tarvitaan vaikuttavuustietoa (Pitkänen ym. 2020).

Työllistymisen rinnalla merkityksellisiä voivat olla myös sitä edeltävät, työelämään suuntaamisen edellytyksiä vahvistavat muutokset, kuten minäpystyvyyden ja osallisuuden vahvistuminen, parempi arjen hallinta, oman osaamisen tunnistaminen sekä rohkeus hakea työ- tai opiskelupaikkaa. Näitä muutoksia voidaan tarkastella myös erilaisilla mittareilla, mutta kokemustieto auttaa ymmärtämään syvemmin, mitä muutokset merkitsevät osallistujille ja millaiset tekijät ovat niitä tukeneet.

Määrällinen tieto auttaa tunnistamaan, mitä muutoksia on tapahtunut, kun taas laadullinen tieto auttaa ymmärtämään, mitä muutokset merkitsevät osallistujille ja millaiset tekijät ovat niitä tukeneet. Yhdessä ne rakentavat monipuolisempaa kuvaa toiminnan tuloksista ja siitä, miten ja millaisissa olosuhteissa muutoksia syntyy (Nousiainen 2025, 324–326).

Kokemustiedosta kehittämistiedoksi

Matchwork-hankkeessa kehitetään systeemiseen ajatteluun perustuvaa valmennusmallia pitkäaikaistyöttömille ja pitkäaikaistyöttömyyden riskissä oleville henkilöille. Valmennuksessa tunnistetaan työllistymiseen vaikuttavia yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja rakenteellisia tekijöitä sekä vahvistetaan yhteistyötä osallistujien, työnantajien, työyhteisöjen ja palveluverkoston välillä. Hankkeessa kerätään kokemustietoa palautteiden, haastattelujen, kyselyiden ja kehittäjäryhmätoiminnan avulla. Tavoitteena ei ole ainoastaan arvioida toiminnan vaikutuksia, vaan hyödyntää osallistujien kokemuksia toimintamallin jatkuvassa kehittämisessä. Siksi työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan Matchworkissa sekä yksilön että toimintaympäristön näkökulmasta. (LAB-ammattikorkeakoulu 2026)

Kokemustieto auttaa ymmärtämään, millaisena osallistujat kokevat toiminnan ja mitkä tekijät heidän kokemustensa mukaan tukevat hyvinvointia, osallisuutta ja työllistymistä. Hankkeessa vaikutuksia arvioidaan sekä määrällisen että laadullisen tiedon avulla. Käytössä on muun muassa THL:n kehittämä, osallisuuden kokemusta mittaava ja tieteellisesti validoitu osallisuusindikaattori (Leemann ym. 2021), ja tätä tietoa täydennetään kokemustiedolla.

Pienet onnistumistarinat -arviointityökalun avulla tehdään näkyväksi osallistujien kuvaamia muutoksia sekä tarkastellaan niitä tukeneita tekijöitä, muutosten merkityksiä ja niiden syntymiseen vaikuttaneita olosuhteita (Nousiainen 2025; THL 2026).

”Valmennuksen myötä on tullut se ajatus, että minä oikeasti merkitsen. Se on hienoa, koska on tuntunut pitkään, että näin ei ole. Ihmiset tuolla tarvii minua. Ajatusmaailmani on positiivisempi.”
– osallistuja

Kokemustiedon kerääminen ei kuitenkaan vielä itsessään tee kehittämisestä osallistavaa. Olennaista on, miten tietoa hyödynnetään. Kokemustieto muuttuu kehittämistiedoksi vasta silloin, kun osallistujien kokemuksista syntyvät havainnot vaikuttavat siihen, mitä kehitetään, miten kehitetään ja mitä pidetään merkityksellisenä tuloksena.

Osallistujasta kehittäjäksi

Palveluiden kehittämisessä asiakkaat nähdään usein tiedon lähteinä, mutta yhä useammin myös aktiivisina kehittäjinä. Matchwork-hankkeen kehittäjäryhmä tarjoaa osallistujille mahdollisuuden vaikuttaa toimintamallin kehittämiseen omien kokemustensa pohjalta. Ryhmässä käsitellään valmennuksen sisältöjä, toimintatapoja ja kehittämistarpeita sekä tuotetaan näkemyksiä siitä, millainen tuki aidosti edistää osallistujien hyvinvointia ja työllistymistä.

Kehittäjäryhmässä esiin nousseiden havaintojen perusteella osallistujat ovat esimerkiksi toivoneet lisää mahdollisuuksia vertaistukeen, pienryhmätyöskentelyyn ja eri valmennusryhmien välisiin kohtaamisiin. Tällaiset näkökulmat auttavat kehittämään toimintaa osallistujien tarpeita vastaavaksi. Samalla kokemustieto muuttuu kehittämistiedoksi, joka tukee vaikuttavampien palveluiden rakentamista.

Osallisuus rakentuu mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämään, osallistua merkitykselliseen toimintaan ja kuulua yhteisöihin. Osallistuminen palveluiden kehittämiseen voi vahvistaa kokemusta kuulluksi tulemisesta ja omista vaikutusmahdollisuuksista. Samalla kehittämiseen saadaan tietoa, jota ammattilaisten näkökulmasta ei yksin voida tavoittaa (Isola ym. 2017).

Muutokset näkyvät ihmisten arjessa

Haastatteluissa, palautteissa ja kehittäjäryhmän työskentelyssä osallistujat ovat kuvanneet muutoksia itseluottamuksessaan, työssä jaksamisessaan sekä uskossaan omiin mahdollisuuksiinsa. Osallistujien kuvauksissa esiin ovat nousseet myös psyykkisen hyvinvoinnin kohentuminen, sosiaalisten suhteiden merkitys arjessa sekä yhteisten keskustelujen vahvistama kokemus kuulumisesta johonkin.

”Tuntuu siltä pitkästä aikaa, että pystyn vaikuttamaan omaan elämään ja tekemään niitä asioita, mitä haluan tehdä. Tuntuu, että kun alan tekemään, niin tulen onnistumaan.”
– osallistuja

Osallistujat ovat kuvanneet itsetunnon, elämänhalun ja tulevaisuudenuskon vahvistuneen. Joillekin valmennus on herättänyt kiinnostuksen opiskeluun, toisille se on antanut rohkeutta hakea työpaikkoja ja luottaa omaan osaamiseensa. Merkityksellisiksi on koettu erityisesti työn tekeminen, yksilöllinen tuki, vertaisten kanssa käydyt keskustelut sekä kannustava palaute. Erityisen arvokkaana on pidetty työpaikoilta saatua palautetta, joka on vahvistanut tunnetta omasta osaamisesta ja kyvykkyydestä.

”Työpaikalla on saanut palautetta siitä, että on tehnyt hyvää työtä ja yrittänyt parhaansa. Työpanostani arvostetaan. Tämä herätti itseä, että osaan minäkin jotakin.” – osallistuja

Vaikuttavaa kehittämistä tehdään yhdessä

Matchwork-hankkeessa kokemustietoa hyödynnetään paitsi toiminnan arvioinnissa myös sen kehittämisessä. Pienet onnistumistarinat, palautteet ja kehittäjäryhmä tuovat osallistujien kokemuksia osaksi toimintamallin kehittämistä. Kun kokemuksista syntyviä havaintoja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä, kokemustieto muuttuu kehittämistiedoksi.

Vaikuttavuustiedon systemaattinen hyödyntäminen edellyttää toimintakulttuurin muutosta, jossa huomio siirtyy palveluiden tuottamisesta ja suoritteiden seuraamisesta kohti asiakkaiden elämässä syntyvien muutosten ymmärtämistä. Tämä tarkoittaa myös siirtymistä perinteisestä resurssi- ja suoriteohjauksesta kohti vaikuttavuusperustaista ohjausta ja kehittämistä (Pitkänen ym. 2020, 121). Vaikuttavuuden arviointi ei tällöin ole vain jälkikäteen tehtävää tulosten tarkastelua, vaan osa jatkuvaa kehittämistä, oppimista ja tiedolla johtamista.

Vaikuttava kehittäminen ei perustu ainoastaan siihen, että tiedämme mitä muutoksia on tapahtunut, vaan siihen, että ymmärrämme miksi muutokset syntyvät ja miten niitä voidaan vahvistaa. Kokemustieto tekee näkyväksi muutoksia, joita perinteiset mittarit eivät tavoita, ja muistuttaa, että vaikuttavuus syntyy viime kädessä ihmisten elämässä tapahtuvista muutoksista.

Kun kokemustieto, määrällinen tieto ja asiakkaiden osallisuus kytkeytyvät osaksi kehittämistä, voidaan paremmin ymmärtää, millaiset tekijät tukevat kestävää muutosta ihmisten elämässä. Todelliset muutokset eivät näy vain mittareissa, vaan ihmisten arjessa. Siksi myös vaikuttavuuden ymmärtämisen on lähdettävä ihmisten kokemuksista.

Lähteet

Isola, A.-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 33/2017. Viitattu 22.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-917-0

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Matchwork. Viitattu 22.10.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/matchwork

Leemann, L., Martelin, T., Koskinen, S., Härkänen, T. & Isola, A.-M. 2021. Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. International Journal of Community Well-Being 5(3), 400–424. Viitattu 27.10.2026. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/19452829.2021.1985440

Nousiainen, M. 2025. Osallisuuden kokemuksen vahvistuminen ESR-hankkeissa: tulokset, mekanismit ja kontekstit. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. Vol. 62 (2), 322–336. Viitattu 22.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.143885

Pitkänen, L., Torkki, P., Tolkki, H., Valtakari, M. & Leskelä, R.-L. 2020. Reittiopas vaikuttavuuteen. Vaikuttavuusperustainen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:1. Viitattu 22.10.2026. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-820-5

THL. 2026. Pienet onnistumistarinat -työkalu osallisuusvaikutusten arviointiin. Viitattu 16.9.2026. Saatavissa: https://thl.fi/tutkimus/hankkeet/yhdenvertaisen-osallisuuden-koordinaatio/tyokalut

Kirjoittajat

Milla Rantakari työskentelee LAB ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä sosiaalialan lehtorina ja toimii Matchwork-hankkeessa asiantuntijana. Häntä kiinnostavat erityisesti osallisuus, yhteiskehittäminen, vaikuttavuus sekä rakenteisiin vaikuttaminen.

Johanna Roti työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja toimii Matchwork-ryhmähankkeen projektipäällikkönä. Palvelumuotoilijana häntä kiinnostavat erityisesti yhteiskehittämisen kautta mahdollistuva systeeminen muutos, osallisuus sekä vaikuttava kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/764675 (CC0)