Muotoiluinstituutin digitaalisen kokemuksen linja yhdistää palvelumuotoilua ja UX/UI-suunnittelua uudesta kulmasta

Uudessa digitaalisen käyttökokemuksen hakukohteessa lähestytään digitaalista suunnitteluprosessia kokonaisuutena yhdistämällä palvelumuotoilun, käyttökokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelun traditiot saumattomammaksi kokonaisuudeksi. Samalla avataan uutta, tietoisen humaania näkökulmaa teknologiaan.

Kirjoittaja: Harri Heikkilä

Mitä se tarkoittaa?

Teknologisen humanismin traditiossa korostetaan teknologian välineellisyyttä, se ei koskaan ole päämäärä sinänsä. Teknologiseen humanismiin kuuluu myös olennaisesti teknologian vastuullisen käytön edistäminen, visio inklusiivisuudesta – erityisesti digitaalisten kuilujen estämisestä – ja tietysti kestävästä kehityksestä. Lyhyesti sanottuna se on näkökulma, joka hyväksyy teknologian läsnäolon, mutta pyrkii nostamaan ihmistä suunnittelun keskiöön, voimaannuttaa käyttäjän teknologian avulla. Ajatus on, että digitaalisuus mahdollistaa paremman elämän, jos se suunnitellaan oikein. Kyseessä on suuri visio – ja tarpeellinen sellainen.

Miksi tämä on tärkeää juuri nyt?

Tietokoneet olivat alkujaan erikoistuneiden osaajien työkaluja konesaleissa. 1980-luvulla tietokoneet muuttivat koteihin ja kolmannessa vaiheessa ne siirtyivät verkkoon Internetin myötä. Nykyistä neljättä vaihetta kutsutaan hajautetun tietotekniikan ubiikkiyhteiskunnaksi. Jokaisessa siirtymävaiheessa teknologian suunnitteluperiaatteet ovat muuttuneet, eikä tämä kehitys lopu (Heikkilä 2023). 2020-luvulla ihmiset ovat tekemisissä tietotekniikan kanssa kaiken aikaa, puhelin on nykyään tietokone – pian on jääkaappikin. Palvelutkin ovat valtaosaltaan siirtyneet verkkoon. Jotta ajatus teknologiasta kaikille voisi toimia, teknologian käytettävyydelle ja saavutettavuudelle on asetettava uusia vaatimuksia. Muuten on vaarana, että kaikkialla arjessa läsnä oleva teknologia ylittää käsityskykymme (Weiser & Brown 1996). Infoähky kasvattaa digitaalista kuilua, jossa ei-nörtit alkavat tippua kyydistä.

Teknologian on tultava entistä paremmin toimeen ihmisten kanssa, sillä ihminen muuttuu hitaammin kuin teknologiat. Tämä onnistuu vain rakentamalla ne humaaneimmiksi ja eettisemmiksi, sellaisiksi, jotka eivät kuormita tarpeettomasti, mutta ovat silti tehokkaita. Valtavirtaistunut teknologia tarvitsee humaanin diskurssin, ilman sitä tietoyhteiskunta ei ole mahdollinen (Heikkilä 2004). Teknologinen humanismi korostaa, että kaikessa tietotekniikassa ihmisen ja ihmisyyyden on säilyttävä ylimpänä auktoriteettina – ja teknologian apulaisena (Seidor 2023). On luontevaa, että jos teknologia on yhä enemmän läsnä jokapäiväisessä elämässä, sitä täytyy myös suunnitella osana elämää eikä erillisenä entiteettinä. IoT-aikaan kohdistuu erilaiset suunnitteluperiaatteet kuin tieto- ja informaatioteknologian alkuaikoihin (Heikkilä 2023).

Teknologinen humanismi on nouseva trendi

Teknologisen humanismin lippua on viime vuosina liehuttanut etenkin Barcelona, joka on julistautunut koko ajatuksen pääkaupungiksi. (Digital future society 2022; PR newswire 2021). Barcelona on investoinut ajatukseen Wienin manifestista lähtien ja ideaa markkinoidaan isolla kampanjalla. Se on osa kaupungin brändiä, Smart Cityn seuraava vaihe on ”humaanin teknologian kaupunki” (CE Noticias Finaincieras 2021). Wienin manifesti oli vuonna 2019 teknologisen humanismin ohjelmanjulistus, jonka allekirjoitti 1000 vaikuttajaa. Sen perusajatus on, että meidän tulee jatkossa muokata teknologioita yhä enemmän humaanien arvojen ja tarpeiden mukaiseksi, sen sijaan että antaisimme teknologioiden muokata meitä. (The digital humanism initiative 2019.)

Kuva 1. Teknologian kehitys voi mennä myös väärään suuntaan, se voi kasvattaa digitaalisia kuiluja (Kuva: Midjourney, muokannut Harri Heikkilä)

Tämä on tärkeää, sillä teknologian kehitys voi mennä myös väärään suuntaan, se voi kasvattaa eriarvoisuutta, teknologisia kuiluja ja itseisarvoisena toteutuksena johtaa ongelmiin esimerkiksi kouluissa tai vanhusten hoidossa. On tärkeä myös ymmärtää, että teknologia ei vapauta meitä ajattelusta vaan sen tulee auttaa siinä. Hyvät digitaaliset ratkaisut tukevat ajattelun kehitystä, esimerkiksi mahdollistamalla pitkäkestoisen keskeytymättömän lukemisen. Näissä pyrkimyksissä ilmentyvät myös erot perinteiseen ihmiskeskeiseen suunnittelutraditioon (HCD). HCD:llä ei ole paljon annettavaa alustojen ja AI:n sääntelyyn, teknologian etiikkaan, digitaalisiin oikeuksiin tai yksityisyydeen suojaan. Digitaalisuuden haasteiden voittaminen on digitaalisen humanismin keskeinen kiinnostuksen kohde (Digital future society 2022).

Muotoiluinstituutti teknologisen humanismin edistäjänä

Suomi on omaksunut digiloikka-puhunnan, mutta vähemmän on ollut keskustelua siitä, minkälaisia laadullisia velvoitteita kunnianhimoiset tavoitteet ja analogisten kanavien poisjättäminen tuovat. Luomme uudella Digitaalisen kokemuksen suunnittelun linjalla teknologista tasa-arvoa ja uutta kilpailukykyä paremmalla ja inklusiivisemmalla käyttökokemuksella, sillä käyttökokemus on kypsän tietotekniikan aikana se muuttuja, joka tuo kilpailuetua. Muotoiluinstituutilla on jo monia digitaaliseen humanismiin liittyviä hankkeita.

Rakennamme niissä parempaa käyttökokemusta yhdistämällä kauneutta ja käytettävyyttä. Uskomme, että alan kysyntä työmarkkinoilla kasvaa edelleen ja että tämä integroiva lähestymistapa palvelumuotoiluun ja UX/UI-suunnittelun parantaa edelleen linjalta valmistuvien työmahdollisuuksia, puhumattakaan siitä, että kansainvälinen kiinnostus teknologiseen humanismiin on nousussa (Prem ym. 2022; CE Noticias Finaincieras 2021).

Lähteet

CE Noticias Financieras. 2021. Technological humanism arrives in the classroom: ”To find work in 2040 you have to study Philosophy and read Dylan Thomas”. Viitattu 8.11.2023. Saatavissa https://ezproxy.saimia.fi/login?&url=https://www-proquest-com.ezproxy.saimia.fi/wire-feeds/technological-humanism-arrives-classroom-find/docview/2507660845/se-2?accountid=202350

Digital Future Society. 2022. Reflections on what would mean for Barcelona to become the capital of technological humanism. Viitattu 17.11.2023 Saatavissa: https://digitalfuturesociety.com/app/uploads/2022/03/Reflections_Tech_Humanism_BCN.pdf

Heikkilä, H. 2004. Kontrollista kommunikointiin. Modernin henkilökohtaisen tietokoneen sosiaalinen muokkautuminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto: Valtiotieteellinen tiedekunta.

Heikkilä, H. 2023. Towards unifying human design principles for the IOT-era. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/towards-unifying-human-design-principles-for-the-iot-era/

Pr Newswire. 2021. Barcelona leads the adoption of technological humanism to address the challenges of digitisation. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://www.prnewswire.com/news-releases/barcelona-leads-the-adoption-of-technological-humanism-to-address-the-challenges-of-digitisation-301422327.html

Prem, E., Hardman, L., Werthner, H. & Timmers, P. (toim.) Research, Innovation, and Education Roadmap for Digital Humanism
Viitattu 9.11.2023. Saatavilla https://caiml.dbai.tuwien.ac.at/dighum/digital-humanism-roadmap.pdf

Seidor. 2023. What is Technological Humanism? Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://www.seidor.com/en-pt/blog/what-technological-humanism

The digital humanism initiative. 2019. Vienna Manifesto on Digital Humanism. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://caiml.org/dighum/dighum-manifesto/

Weiser, M. & Brown, J.S. 1996. The Coming Age of Calm Technology. Xerox PARC. Viitattu 23.8 2023. Saatavissa https://people.eng.unimelb.edu.au/vkostakos/courses/ubicomp10S/papers/visions/weiser-96.pdf

Kirjoittaja

Harri Heikkilä on visuaalisen viestinnän ja UX/UI:n yliopettaja, joka suunnittelee vuoden 2024 OPS-uudistusta LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa

Artikkelikuva: Midjourney, muokannut Harri Heikkilä

Julkaistu 21.11.2023