Etsivän nuorisotyön alkuvaihe paranee palvelumuotoilulla

Etsivän nuorisotyön alkuvaihe on ratkaiseva nuoren palveluihin kiinnittymisen kannalta, mutta käytännöt vaihtelevat ja jäävät usein epäselviksi. Työntekijälähtöinen kehittäminen ja palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat keinoja tehdä alkuarvioinnista selkeämpi ja toimivampi. Alkuarviointiin liittyy selkeä ristiriita: samanaikaisesti tulisi kerätä tietoa ja rakentaa luottamusta, mikä voi tehdä alkuvaiheesta kuormittavan niin nuorelle kuin työntekijälle.

Kirjoittajat: Heidi Ohukainen & Arja-Tuulikki Malin

Etsivä nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön (Paananen ym. 2022, 11). Nämä periaatteet tukevat nuoren kohtaamista, mutta tekevät työstä samalla vaikeasti jäsennettävää. Erityisesti alkuarviointi, jossa nuoren tilannetta kartoitetaan yhdessä, vaihtelee ja on osin epäselvää. Yhtenäisen mallin puuttuessa työ rakentuu pitkälti työntekijöiden kokemuksen varaan.

Palvelumuotoilu tarjoaa välineitä palveluprosessien jäsentämiseen. Sen avulla voidaan kuvata palvelun keskeiset vaiheet ja kohtaamispisteet, jolloin kokonaisuus hahmottuu paremmin (Tuulaniemi 2011, 78). Palvelupolku auttaa tunnistamaan kriittisiä vaiheita, joissa työn onnistuminen on erityisen tärkeää (Ahonen 2017, 115). Etsivässä nuorisotyössä tämä tarkoittaa alkuvaiheen kohtaamisia, joissa nuoren tilanne ja tarpeet selvitetään yhteistyössä työntekijän kanssa (Paananen ym. 2022, 30).

Työntekijälähtöinen tutkimuksellinen kehittäminen

Tutkimuksellisella kehittämistyöllä toteutetussa opinnäytetyössä (YAMK) alkuarviointia tarkasteltiin työntekijöiden näkökulmasta palvelumuotoilun menetelmillä (Ohukainen 2026). Tunnistetut kehittämistarpeet liittyvät työntekijän roolin epäselvyyteen, tiedonkulun haasteisiin ja prosessin jäsentymättömyyteen. Samalla ratkaisevaksi nuoren palveluihin kiinnittymiselle tunnistettiin ensimmäinen kohtaaminen, nuoren osallisuuden rakentuminen ja hetket, jolloin nuori ei tuo esiin omia tarpeitaan. Näiden taustalla on alkuvaiheen kuormittavuus, joka vaikeuttaa sekä luottamuksen rakentumista että nuoren osallisuutta.

Alkuvaiheen kuormittavuus nousi keskeiseksi havainnoksi. Ensimmäisellä tapaamisella käsitellään usein paljon asioita, mikä voi vaikeuttaa luottamuksen syntymistä. Työntekijä joutuu tasapainoilemaan tiedon keräämisen ja kohtaamisen välillä. Liiallinen kysely voi tuntua nuoresta kuormittavalta ja vähentää osallistumista. Ilman alkuvaiheen kuormittavuuden tunnistamista ja keventämistä on riskinä, että nuori ei sitoudu työskentelyyn.

Palvelupolun jäsentäminen vaiheittaiseksi kokonaisuudeksi tukee työn hallintaa ja selkeyttää työntekijän roolia. Alkuarviointi voidaan hahmottaa neljän vaiheen kautta: ensikontakti, alkukartoitus, jatkopolkujen suunnittelu sekä seuranta ja arviointi. Malli auttaa tunnistamaan tilanteet, joissa tarvitaan erityistä herkkyyttä ja joustavuutta nuoren kohtaamiseen. Yhteiskehittämisellä luotu malli tukee työntekijän työn hallintaa sekä ammatillista työskentelyä. (Ohukainen 2026.)

Nuorten ääni kuuluviin palvelun kehittämisessä

Etsivän nuorisotyön vaikuttavuus rakentuu luottamuksellisista kohtaamisista. Siksi alkuvaiheen kehittämisessä keskeistä ei ole vain prosessin jäsentäminen, vaan myös sen kuormittavuuden vähentäminen. Työntekijälähtöisen kehittämisen rinnalle onkin tärkeää tuoda jatkossa palvelumuotoilun menetelmiä, joissa palvelumuotoilun prosessi sekä erilaiset myös visuaaliset keinot auttavat tarkastelemaan ilmiötä monipuolisesti. Tällöin voidaan ottaa huomioon myös nuorten itse kertomat kokemukset palvelujen käyttäjinä. Palvelujen käyttäjien näkökulman ymmärtäminen on palvelumuotoilun keskeinen lähtökohta. Palvelumuotoilun menetelmistä nuorten tarpeista nousevaa palveluiden kehittämistä voidaan kiteyttää esimerkiksi asiakasprofiilien ja -persoonien sekä empatiakarttojen avulla. Vastaavasti esimerkiksi empatiakartta voi auttaa kiteyttämään työntekijöiden kokemaa kuormitusta palvelujen tuottajana. (ks. Stickdorn ym. 2018; Stickdorn & Schneider 2011.)

Vaikuttavien palvelujen kehittäminen edellyttää sekä työntekijöiden kokemustiedon että nuorten näkökulman systemaattista hyödyntämistä. Selkeästi jäsennetty ja kuormitusta huomioiva alkuarviointi tukee sekä työntekijän työtä että nuoren palveluihin kiinnittymistä, mikä tekee siitä keskeisen kehittämiskohteen etsivässä nuorisotyössä. Luottamus palveluita ja sen tarjoajia kohtaan on avaintekijä onnistuneen palvelukokemuksen kehittämisessä, toteutui se sitten digitaalisilla kanavilla tai kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa (Malin 2024; Grönroos & Tillman 2021). Palveluiden yhteiskehittäminen asiakkaiden kanssa tukee myös luottamuksen muodostumista.

Lähteet

Ahonen, T. 2017. Palvelumuotoilu sotessa: Palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen. Espoo: Tarja Ahonen.

Grönroos, C., & Tillman, M. 2021. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Helsinki: Talentum.

Malin, A-T. 2024. Digitaalinen siirtymä sote-palveluissa rakentuu luottamukselle. LAB Pro. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/digitaalinen-siirtyma-sote-palveluissa-rakentuu-luottamukselle/

Ohukainen, H. 2026. Etsivän nuorisotyön alkuarvioinnin palvelupolun kehittäminen työntekijälähtöisesti palvelumuotoilun menetelmin. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö. Lahti. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604166693

Paananen, E., Piiroinen, M. & Uusitalo, K. (toim.) 2022. Etsivän nuorisotyön käsikirja. Kerava: Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry, Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus.

Stickdorn, M., & Schneider, J. 2011. This is service design thinking : basics – tools – cases. BIS Publishers.

Stickdorn, M., Hormess, M. E., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This Is Service Design Doing: Applying Service Design Thinking in the Real World: A Practitioners’ Handbook. Sebastopol, CA: O’Reilly.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum.

Kirjoittajat

Heidi Ohukainen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan palvelumuotoilun YAMK-opiskelija. Hän työskentelee Pohjois-Pohjanmaalla etsivänä nuorisotyöntekijänä ja on kiinnostunut sosiaali- ja terveysalan palveluprosessien kehittämisestä.

Arja-Tuulikki Malin on LAB ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa maisterikoulussa (YAMK) johtamista ja palvelumuotoilua sekä ohjaa opinnäytetöitä. Hän tekee myös digitaalisen siirtymän tutkimusta väitelleenä tohtorina.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/934752 (CC0)