Kyllästetty kestopuu on kiertotalouden arvoketjun häviäjä

Kuluttajille tuttu laiturin- ja piharakenteiden materiaali kyllästetty mäntylauta tai vihreät puiset sähkö- ja puhelintolpat ovat olleet tuttu näky lähiympäristöstä. Sittemmin kyllästetylle puulle on tullut paljon käyttörajoituksia ja se luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Puun kierrätys on yksi kiertotalouden suurista materiaalihaasteista ja kyllästetyn puun osalta tilanne on uudelleenkäytön osalta rajoittunut käytännössä energiatuotantoon.

Kirjoittaja: Anne-Marie Tuomala

Puumateriaalin elinkaaren vaiheisiin on tehty paljon vastuullisuus- ja ympäristötyötä jo vuosikymmenien ajan. Metsänhoidossa on käytetty jo kauan PEFC- ja FSC-metsäsertifiointia. Suomessa hakkuun jälkeinen prosessointi ja tuotanto tapahtuu yleensä melko lähellä hakkuupaikkaa ja tämä korostuu erityisesti kestopuun yhteydessä. Valmistusprosessit ovat energiatehokkaita ja energiantuotannossa käytetään usein sivuvirtoja hyödyksi, kuten purua ja kuorta ja lisäksi pakkausmateriaalia käytetään hyvin vähän. (Kestopuu 2023.)

Ruotsalaisen ja tanskalaisen tutkimusyhteistyön tuloksena tehtiin 30 m2:n terassimateriaalien ilmastovaikutusvertailu. Vertailussa olivat mukana siperianlehtikuusi, painekyllästetty puu, Saksassa ja Aasiassa valmistetut puumuovikomposiitit sekä trooppinen puulaji IPE. Kyllästetystä puusta tehdyn terassin hiilidioksidipäästöt olivat pienimmät, 172 kg CO2-ekv. (Erlandsson ym. 2018, 18.) Toki muitakin materiaalivaihtoehtoja olisi, kuin tässä esitetyt. Sittemmin Suomessa on kielletty terasseissa ja niiden tukirakenteissa CCA-kyllästetyn puun käyttö.

diagrammi kuuden eri terassimateriaalin ilmastovaikusta ajokilometreiksi muutettuna, jossa Kiinassa valmistettu puumuovikomposiitti sai suurimman päästöarvion ja kyllästetty puu pienimmän — Kuva 1. 30 m2:n terassimateriaalien hiilidioksidipäästövertailu ajokilometreiksi muutettuna (Kestopuu 2023)

Ratapölkkyjä ja sähkötolppia kyllästetiin aiemmin kreosoottiöljyllä eli tislatulla koksitervalla. Lankut, laudat ja muut pylväät kyllästetiin vesiliukoisilla kromin (chrome), kuparin (copper) ja arseenin (arsenate) suoloilla (CCA-yhdisteet) tai upotettiin kloorifenoliliuokseen. Kyllästyksen tavoitteena on ollut estää sienien ja muiden mikrobien aiheuttama puun mätäneminen ja lahoaminen ja näin on saatu puun käyttöikää pidennettyä. Nykyisin kyllästämisessä käytetään kuparisuoloja. (Tuomisto 2020.)

Kyllästetyn puun kierrätys energiaksi

EU:n jätehierarkian ensisijaisuusjärjestyksen mukaan materiaalien käsittely alkaa jätteen synnyn ehkäisyn jälkeinen uusiokäytöllä, kierrätyksellä, energiahyötykäytöllä ja viimeisenä vaihtoehtona on hävittäminen loppusijoittamalla kaatopaikalle. Suomessa on maanlaajuinen käytetyn kyllästetyn puun vastaanottopisteverkosto. Esimerkiksi Lahden alueella vastaanottopiste on Kujalan jätekeskuksessa ja Lappeenrannassa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa.

Keräysverkosto- ja järjestelmä perustettiin, jotta vanhoja suoja-aineita sisältävä puu saadaan kattavasti kerättyä ja turvallisesti hyödynnettyä, kun puu on poistettu käytöstä. Koska suoja-aineilla käsitellyn puun käyttöikä on pitkä, 20-30 vuotta, käytöstä poistunutta puuta palautuu yhä kierrätykseen. Pitää myös ottaa huomioon, että kaikkea kierrätyspuuta, myös nykyisillä suoja-aineilla käsiteltyä puuta, täytyy käsitellä vaarallisena jätteenä, koska näiden keskinäinen lajittelu ei onnistu silmämääräisesti ja testaamalla se olisi liian kallista.

Vastaanottopisteistä kyllästetty puu kuljetetaan kierrätysterminaaliin. Siellä puusta poistetaan metallikiinnikkeet, jotka myös kierrätetään ja tämän jälkeen puu haketetaan ja hyödynnetään elinkaarensa päätteeksi energiaksi. Kestopuuteollisuus ry perusti voittoa tavoittelemattoman tytäryhtiön Demolite Oy:n, joka vastaa kyllästetyn jätepuun keräämisestä ja sen hyödyntämisen järjestämisestä koko Suomessa. Perustajat ovat siis kyllästetyn puun valmistajia ja valmistajien tilittämät kierrätysmaksut, jotka ovat sisällytetty puun myyntihintaan, ovat rahoituksen perusta. (Kestopuu.) Kyllästetyn puun kierrätysterminaalit ovat keskittyneet Kanta-Hämeen maakuntaan. Demolite Oy:n terminaali sijaitsee Tuuloksessa, josta se kuljettaa puun vientilupansa mukaan Saksaan Egger-yrityskonsernin polttolaitokselle. Fortum Waste Solutions Oy on toinen kyllästetyn puun käsittelypalvelua tarjoava yritys, joka käsittelee ja pystyy polttamaan 40 000 m3 vuodessa Riihimäen tehtaallaan ja kapasiteetin täyttyessä lähettää kyllästettyä puuta myös Ruotsin laitoksiinsa niin ikään energiahyötykäyttöä varten. (Timonen 2017 28, 49.)

suuri kyllästetyn puun röykkiö keräysterminaalissa — Kuva 2. Käytetyn kyllästetyn puun keräyspiste Demolite Oy:n Tuuloksen terminaalissa (Tuomala 2023)

Kyllästetty puu pysyy kiertotalouden alakastissa

Metsätuotteen arvoketjunkin pitäisi muuttua kiertotaloudessa lineaarisesta kaskadiperiaatteen mukaiseksi, jolloin puusta tehdään ensin korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka uusiokäytetään tai kierrätetään ja vasta viimeiseksi hyödynnetään energiaksi (Silver ym. 2021, 25). Kuva 3. esittää parasta mahdollista tämänhetkistä kiertotalousratkaisua kyllästetylle puulle. Aiemmin Suomessa kaikki puumateriaali päätyi uusiokäytön sijaan energiapolttoon, mutta puumateriaalin kierrätys on ottanut sittemmin joiltain osin askeleita eteenpäin. Kyllästettyä voi edelleenkin polttaa vain ympäristöluvalla polttolaitoksessa, jossa poltossa syntyvät kaasut puhdistetaan ja tuhkasta otetaan talteen kyllästysaineiden metalliyhdisteet eli sen arvoketju on säilynyt ja säilyy pitkään samankaltaisena. Demolite Oy:n oma polttolaitoshanke kaatui viime vuosikymmenellä Elenian päätökseen tehostaa lämmöntuotantoa omassa voimalaitoksessaan (Juutilainen 2017; Ruonaniemi 2018) ja sen tilalla aloitettiin vienti Saksaan. Mitään muutosta ei asiaan ole näköpiirissä.

Kuva 3. Kyllästetyn puun arvoketju (Tuomala 2023)

Toisaalta kyllästysaineilla voidaan pidentää puumateriaalin elinkaarta, vähentää siten myös metsävarojen käyttöä, kuljetustarpeita ja rakenteiden korjaamiseen liittyvää resurssienkäyttöä, mutta kyllästysaineet estävät merkittävästi uusiokäyttöä verrattuna kyllästämättömään puuhun. On hyvä muistaa, että uusi teknologia tai uusi toimija markkinoilla voi muuttaa arvoketjua ratkaisevasti. Tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa ovat kiivaasti etsineet ratkaisuja kyllästetyn puun puhdistuskäsittelyä varten biologisista puhdistusmenetelmistä, erilaisia liuottimista ja kemikaaleista, polttotekniikoista ja kyllästetyn puun käytöstä osana uusiotuotetta, kuten lastulevyä. Oma lukunsa olisi tietysti uusi, ei-ympäristö tai terveyshaittoja aiheuttava kylläste tai sen korvaava muu menetelmä.

Lähteet

Erlandsson, M., Kjellow, A. & Laurent, R. 2018. LCA on NTR treated wood decking and other decking material. Taastrup: Danish Technological Institute & Stockholm: IVL Swedish Environmental Research Institute. Viitattu 12.4.2023. Saatavissa https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1549660/FULLTEXT01.pdf

Juutilainen, A. 2017. Demoliten puut aiotaan polttaa Hämeenlinnassa. Viitattu
11.4.2023. Saatavissa https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/5341523

Kestopuu. 2023. Tuotteet. Kestopuu & ympäristö. Viitattu 12.4.2023. Saatavissa https://www.kestopuu.fi/tuotteet/kestopuu-ja-ymparisto.html

Ruonaniemi, A. 2018. Kestopuuta ei polteta lämmöksi Hämeenlinnan Karanojalla – lähiseudun asukkaat iloitsevat. Viitattu 12.4.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/3-10514655

Silver, I., Kacprzak A. & Fonseca, M. (toim). 2021. Circularity concepts in forest-based industries. Geneve: United Nations and the Food and Agriculture Organization of the United Nations. Viitattu 12.4.2023. Saatavissa https://unece.org/sites/default/files/2021-11/Circularity%20concepts%20in%20forest-based%20industries.1108.pdf

Timonen, V. 2017. Käytöstä poistettujen CCA-kyllästettyjen sähköpylväiden käsittelymahdollisuudet ja jälkimarkkinat. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto- LUT School of Energy Systems. Ympäristötekniikan koulutusohjelma. Viitattu 24.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801021012

Tuomisto, J. 2020. Onko leikkikentän tai puutarhan kyllästetty puu terveysuhka? Viitattu
12.4.2023. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=asy00303

Kirjoittaja

Anne-Marie Tuomala toimii LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian lehtorina ja projektipäällikkönä Sustainable Horizons -hankkeessa. Hän on erikoistunut purkuteollisuuden kierrätysmahdollisuuksien opetuksen kehittämiseen.

Artikkelikuva: Kyllästettyjä puupylväitä kasalla keräysterminaalissa (Kuva: A-M Tuomala)

Julkaistu 2.5.2023