Kokeiluista syntyi monialaisen suunnittelun malli julkisen taiteen hankkeisiin

LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston toteuttamassa Yhdyskuntataidetta-hankkeessa tutkittiin julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisten välistä yhteistyötä. Hankkeessa kokeiltiin käytännön menetelmiä, joiden avulla eri alojen asiantuntijat voivat suunnitella yhdessä kiinnostavampia ja kokemuksellisempia ympäristöjä. Kahdesta monialaisesta koulutuspilotista saatujen kokemusten pohjalta kehitettiin monialaisen yhteistyön ja suunnittelun malli, joka auttaa huomioimaan julkisen taiteen kokonaisuutena osana alueiden kehittämistä.

Kirjoittaja: Katariina Maaranen

Julkisen taiteen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuu useiden eri alojen ammattilaisia, joiden yhteistyö edellyttää ymmärrystä toistensa työstä ja toimintatavoista. Taiteilijat ja yhdyskuntasuunnittelun ammattilaiset eivät kuitenkaan aina tunne toistensa suunnitteluprosesseja tai niihin liittyviä käytäntöjä. Yhteistyötä voivat vaikeuttaa myös ammattialojen erilaiset käsitteet ja puutteellinen ymmärrys toisten asiantuntemuksesta. (Parjanen 2026.) Ammattialojen välillä on myös yhtäläisyyksiä esimerkiksi ympäristön havainnoinnissa ja visuaalisten kokonaisuuksien tarkastelussa, mikä tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia yhteiselle työskentelylle (Pyykkönen 2025).

Yhdyskuntataidetta – monialaista prosessiosaamista julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun yhteistyönä -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa eri alojen ammattilaisten ymmärrystä toistensa työstä ja kehittää yhteisiä toimintatapoja julkisen taiteen suunnitteluun. Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittamassa hankkeessa yhteistyötä kehitettiin erityisesti monialaisten täydennyskoulutusten avulla.

Täydennyskoulutukset toteutettiin yhteistyössä Lahden ja Lappeenrannan kaupunkien kanssa vuosina 2024 ja 2025. Koulutuksissa yhdistettiin asiantuntijaluentoja, tutustumiskäyntejä ja monialaisissa pienryhmissä tehtävää konseptisuunnittelua kaupunkien nimeämiin kohteisiin. Työskentelyssä hyödynnettiin muun muassa kaupunkikävelyjä ja ympäristöanalyysiä, joiden avulla osallistujat tarkastelivat suunnittelukohteita eri ammattialojen näkökulmista.

Koulutuspilottien kokemukset osoittivat, että yhteiset työskentelymenetelmät tukevat monialaista yhteistyötä ja auttavat muodostamaan yhteistä ymmärrystä suunnittelukohteesta (Pakarinen 2024; 2025). Yhteisymmärryksen rakentaminen ja eri näkökulmien yhteensovittaminen vaativat kuitenkin aikaa, joustavuutta ja ohjausta. Työskentelyssä korostuivat selkeät tavoitteet, suunnitteluprosessin vaiheistus ja eri ammattialojen välinen aito keskustelu. (Pyykkönen 2025.)

Julkaisu kokoaa hankkeen tulokset ja käytännön työkalut

Yhdyskuntataidetta-hankkeen kehittämistyön tulokset ja kokemukset koottiin Julkinen taide yhdyskuntasuunnittelussa -julkaisuun, jossa tarkastellaan julkista taidetta osana yhdyskuntasuunnittelua eri ammattialojen näkökulmista. Julkaisu käsittelee julkisen taiteen prosesseja, eri ammattilaisten työtä, taideohjelmia, osallistumista ja vuorovaikutusta sekä esittelee toteutettuja julkisen taiteen hankkeita. (Maaranen & Pyykkönen 2026.)

Julkaisun loppuosassa käsitellään koulutuspilottien kokemuksia ja niissä hyödynnettyjä menetelmiä, kuten kaupunkikävelyä, ympäristöanalyysiä ja konseptisuunnittelua. Julkaisussa esitellään myös hankkeessa kehitetty monialaisen yhteistyön ja suunnittelun malli, jonka laatimisessa hyödynnettiin esimerkiksi asiantuntijahaastatteluja, koulutuspilottien kokemuksia sekä osallistujien oppimispäiväkirjoja ja osaamisen reflektointitehtäviä. Lisäksi julkaisu sisältää ympäristöanalyysin käytännön ohjeistuksen.

Julkinen taide yhdyskuntasuunnittelussa julkaisu on suunnattu taiteen, yhdyskuntasuunnittelun ja rakennetun ympäristön ammattilaisille sekä kuntien kehittämistyössä toimiville. Julkaisu soveltuu myös opetukseen ja täydennyskoulutukseen, ja siitä voi poimia omaan työhön sopivia menetelmiä ja esimerkkejä.

Monialaisen yhteistyön ja suunnittelun malli täydentää julkisen taiteen prosesseja

Julkaisussa esiteltävä monialaisen yhteistyön ja suunnittelun malli keskittyy suunnittelun alkuvaiheeseen, jossa määritellään alueen kehittämistavoitteita ja julkisen taiteen mahdollisuuksia. Malli täydentää aiemmin laadittuja julkisen taiteen prosessikuvauksia ja ohjeistuksia, jotka painottuvat taideteoksen tilaamiseen, suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon.

Mallin tavoitteena on alueellisen taidekonseptin laatiminen. Sen avulla julkista taidetta voidaan tarkastella yksittäisiä teoksia laajempana kokonaisuutena jo ennen taidehankintojen käynnistymistä. Malli soveltuu sekä uusien alueiden suunnitteluun että olemassa olevien ympäristöjen kehittämiseen. (Aarrevaara ym. 2026.)

Suunnittelun alkuvaiheessa voidaan tarkastella taiteen suhdetta maisemaan, julkisten tilojen toimintoihin ja alueen identiteettiin sekä tunnistaa mahdollisia sijoituspaikkoja ja toteutuksen tarpeita. Näin taiteen mahdollisuuksia voidaan arvioida ennen kuin keskeiset suunnitteluratkaisut on tehty.

Alueellisesta kehittämistarpeesta yhteiseen taidekonseptiin

Mallin lähtökohtana on kunnan tai muun suunnittelusta vastaavan tahon tunnistama alueellinen kehittämistarve. Suunnittelun käynnistyessä kootaan monialainen työryhmä, johon voi osallistua esimerkiksi kaavoituksen, maisemasuunnittelun, infrastruktuurin, vuorovaikutussuunnittelun ja taidealan asiantuntijoita.

Taiteilijan osallistumiselle on mallissa kaksi vaihtoehtoista roolia. Taiteilija voi toimia asiantuntijana jo suunnittelun alkuvaiheessa tai osallistua myöhemmin yksittäisen teoksen toteuttamiseen. Asiantuntijaroolissa taiteilija tuo suunnitteluun taiteellista näkökulmaa ja osallistuu alueen mahdollisuuksien tarkasteluun ilman, että hänen tehtävänään on suunnitella sinne omaa teostaan. Näin taiteellinen asiantuntemus voidaan ottaa mukaan ennen taiteen sijoituspaikkoja ja toteutustapoja koskevia päätöksiä. (Aarrevaara ym. 2026.)

Työryhmän kokoamisen jälkeen yhteinen suunnittelu käynnistyy alueeseen tutustumisella. Mallissa hyödynnetään kaupunkikävelyä ja ympäristöanalyysiä, joita kokeiltiin myös hankkeen koulutuspiloteissa. Kaupunkikävelyllä havainnoidaan ympäristöä paikan päällä, ja ympäristöanalyysissä havainnot yhdistetään muuhun aluetta koskevaan tietoon.

Ympäristöanalyysissä tarkastellaan esimerkiksi alueen ominaisuuksia, käyttöä ja suunnitteluun vaikuttavia reunaehtoja. Havaintojen yhteinen tulkinta auttaa työryhmää muodostamaan käsityksen suunnittelukohteen mahdollisuuksista. Ympäristöanalyysin pohjalta työskentely etenee monialaiseen konseptisuunnitteluun. Siinä tarkastellaan julkisen taiteen mahdollisuuksia alueen kehittämisessä, vertaillaan vaihtoehtoja ja sovitetaan yhteen taiteellisia tavoitteita ja yhdyskuntasuunnittelun tarpeita.

Kuva 1. Ympäristöanalyysin avulla monialainen työryhmä havainnoi suunnittelukohdetta eri näkökulmista ja muodostaa yhteisen käsityksen alueen ominaispiirteistä, tarpeista ja mahdollisuuksista (Aarrevaara ym. 2026, 136).

Työskentelyn lopputuloksena syntyy alueellinen taidekonsepti, jota voidaan hyödyntää alueen jatkosuunnittelussa ja tulevien taidehankintojen valmistelussa. Konsepti voi sisältää ehdotuksia taiteen sijoituspaikoista, teostyypeistä ja suhteesta alueen muihin suunnitteluratkaisuihin (Aarrevaara ym. 2026).

Hankkeessa kehitetty malli tarjoaa kunnille ja muille julkisen taiteen parissa toimiville yhden tavan järjestää monialaista yhteistyötä suunnittelun alkuvaiheessa. Sen avulla taiteilijoiden asiantuntemusta voidaan hyödyntää aiempaa paremmin alueen kehittämistavoitteita ja suunnitteluratkaisuja määriteltäessä.

Kuva 2. Ympäristöanalyysin pohjalta laaditaan alustava alueellinen taidekonsepti, jossa yhdistyvät alueen ominaispiirteet, taiteelliset tavoitteet ja toteutukseen liittyvät reunaehdot (Aarrevaara ym. 2026, 137).

Lähteet

Aarrevaara, E., Maaranen, K. & Pyykkönen, L. 2026. Monialaisen yhteistyön ja suunnittelun malli julkisen taiteen hankkeissa. Teoksessa Maaranen, K. & Pyykkönen, L. (toim.). Julkinen taide yhdyskuntasuunnittelussa. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 99. 129–135. Viitattu 28.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-534-6

Maaranen, K. & Pyykkönen, L. (toim.). 2026. Julkinen taide yhdyskuntasuunnittelussa. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 99. Viitattu 28.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-534-6

Pakarinen, K. 2025. Julkinen taide yhdyskuntasuunnittelussa 2.0 vahvisti vuoropuhelua ja ammatillista ymmärrystä. LAB Pro. Viitattu 28.10.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/julkinen-taide-yhdyskuntasuunnittelussa-2-0-vahvisti-vuoropuhelua-ja-ammatillista-ymmarrysta/

Pakarinen, K. 2024. Taide yhdyskuntasuunnittelussa – koulutuspilotti syvensi monialaista osaamista. LAB Pro. Viitattu 28.10.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/taide-yhdyskuntasuunnittelussa-koulutuspilotti-syvensi-monialaista-osaamista/

Parjanen, S. 2026. Julkisen taiteen prosessien pullonkaulat asiantuntijoiden näkökulmasta. Teoksessa Julkinen taide yhdyskuntasuunnittelussa, 12–16. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 99. Viitattu 28.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-534-6

Pyykkönen, L. 2025. Monialaista täydennyskoulutusta rakentamassa: Taide yhdyskuntasuunnittelussa. LAB Pro. Viitattu 28.10.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/monialaista-taydennyskoulutusta-rakentamassa-taide-yhdyskuntasuunnittelussa/

Kirjoittaja

Katariina Maaranen työskentelee LAB‑ammattikorkeakoulussa ja hän toimi projektipäällikkönä ESR+‑rahoitteisessa Yhdyskuntataidetta – monialaista prosessiosaamista julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun yhteistyönä ‑hankkeessa välillä 1.9.2024-31.8.2026.

Artikkelikuva: Yhdyskuntataidetta-hankkeen koulutuspilotin osallistujat tutustuivat Arabianrannan julkiseen taiteeseen Helsingissä vuonna 2024. Kaupunkikävelyllä ympäristön yhteinen havainnointi ja eri alojen näkökulmat loivat pohjaa monialaiselle yhteistyölle. Kuva: Katariina Maaranen