Taide yhdyskuntasuunnittelussa -koulutuspilotti syvensi monialaista osaamista

LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto pilotoivat kevään ja syksyn 2024 välisenä aikana uutta julkisen taiteen täydennyskoulutusta, jossa noin 30 taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun ammattilaista syvensi monialaista osaamistaan. Opintokokonaisuus koostui luennoista, itsenäisestä työskentelystä, monialaisesta ryhmätehtävästä ja opintomatkoista eri kaupunkeihin – Helsinkiin, Lahteen ja Lappeenrantaan. Koulutus oli osa ”Yhdyskuntataidetta – monialaista prosessiosaamista julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun yhteistyönä” -hanketta, jota rahoittaa Euroopan Unionin Sosiaalirahasto.

Kirjoittaja: Katariina Pakarinen

Kokemuksia kaupungeista ja tuhti paketti tietoa

Taide yhdyskuntasuunnittelussa -koulutus käynnistyi huhtikuun alussa koko päivän opintomatkalla Helsinkiin. Aamupäivällä tutustuttiin Arabianrannan alueeseen ja julkisiin taideteoksiin taidekoordinaattori Tuula Isohannin johdolla. Iltapäivällä kierrettiin Kalasatamassa Helsingin taidemuseossa työskentelevän arkkitehdin Klas Fontellin kanssa. Arabianranta ja Kalasatama valittiin vierailukohteiksi, koska ne edustavat ajallisesti erilaista lähestymistapaa suunnitteluun ja julkiseen taiteeseen. Arabianrannassa taide on usein integroituna rakennuksiin ja ammentaa alueen historiasta vähäeleisesti. Kalasatama puolestaan on verrattain uusi suurkaupunkimainen alue, jossa mittakaava ja rakentamisen volyymi vaativat näyttävämpiä teoksia.

Opintomatkan jälkeen siirryttiin etäopetukseen. Luennot järjestettiin zoomissa parin viikon välein, aina neljä tuntia kerrallaan. Ensimmäisellä luennolla käytiin läpi oppimisalustat, luentoteemat ja aikataulut. Käytännön asioiden jälkeen kurssikokonaisuutta vetävät lehtorit reflektoivat omista ammatillisista näkökulmistaan Helsingin vierailua pyöreän pöydän keskusteluna. Opiskelijat saivat osallistua ja esittää tarkentavia kysymyksiä. Luento-osuudessa sukellettiin julkisen taiteen yleiskatsaukseen, eli tarkasteltiin mitä on julkinen taide ja mitkä ovat sen haasteet ja mahdollisuudet.

Toisella kerralla vieraana oli hankejohtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupungilta. Hän kertoi yksityiskohtaisemmin Kalasataman suunnittelusta. Vierailijaluennon jälkeen yhdyskuntasuunnittelun lehtorit esittelivät opiskelijoille kaavaprosessin keskeisiä vaiheita. Lisäksi kuvataiteen lehtorit olivat etukäteen nauhoittaneet itsenäisesti katsottavaksi luennon otsikolla ”Kuvataiteiteilijan ammatti ja julkisen taiteen hanke”.

Kolmannella kerralla vieraana oli kuvanveistäjä Marjukka Korhonen, joka avasi miten taiteen alalla toteutetaan julkista taidetta ja mistä kannattaa aloittaa julkisen taiteen hanke. Yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta pohdittiin mitä reunaehtoja rakennettu ympäristö asettaa ja miten kaupunki toteuttaa rakennettua ympäristöä. Lisäksi tutustuttiin käytännön esimerkkiin Lahdesta – Ranta-Kartanon alueelliseen taideohjelmaan ja esiteltiin ennakkomateriaali liittyen tuleviin kaupunkikävelyihin.

Toukokuun lopulla järjestettiin kaksi kaupunkikävelyä. Lahdessa tutustuttiin julkisen taiteen esimerkkeihin keskustan alueella sekä kahteen tulevaa ryhmätyötä varten valittuun suunnittelukohteeseen, Veikko Kankkosen raitin, Satamaradan polun ja Satamaraitin muodostamaan kävelyreittiin sekä Möysän alueella sijaitsevaan Tonttilan ostariin. Asiantuntijoina olivat mukana Lahden kaupungin maisema-arkkitehti ja alueellisesta taidemuseotyöstä vastaava tutkija Lahden museoilta. Seuraavalla viikolla vierailtiin Lappeenrannassa, jossa tutustuttiin Marian aukion, Oleksin ja Citykäytävän muodostamaan ydinkeskustan alueeseen, sekä satamatoriin ja Ainonkatuun rajautuvaan satamapuistoon. Asiantuntijoina olivat mukana Lappeenrannan kaupunginarkkitehti ja kaavasuunnittelija.

Kuva 1. Opiskelijaryhmä tekemässä ympäristöanalyysiä Tonttilan suunnittelukohteesta. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Ennen kesälomaa oli vielä yksi etäpäivä, jolloin vieraana oli kuvataiteilija ja arkkitehti Petteri Nisunen. Hän esitteli miten taiteilija hahmottaa julkista tilaa taiteen tilana ja millainen on taiteilijan suunnitteluprosessi. Tämän jälkeen yhdyskuntasuunnittelun lehtorit johdattelivat arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun kaupunkikäsitykseen, eli kuinka kaupunki suunnittelee ja ohjaa ympäristön rakentumista. Erikoistutkija Satu Parjanen LUT-yliopistosta puolestaan kertoi, kuinka taideohjelmat toimivat kestävän julkisen taiteen mahdollistajina. Päivän aikana alustettiin myös ryhmätehtävä: ”Suunnitelkaa valitsemallenne alueelle julkista taidetta ja yhdyskuntasuunnittelua yhdistävä konsepti. Pohtikaa millaisia julkisen taiteen teemoja alueella voisi toteuttaa ja millainen kokonaisuus niistä muodostuu.”

Käytännön oppeja monialaisesta ryhmätyöskentelystä

Elokuussa palattiin takaisin opintojen ääreen. Aluksi käytiin läpi kurssipalautteet ja osallistujien toiveet. Pääpaino päivässä oli suunnittelutehtävän tavoitteiden, raamien ja aineistojen läpikäynnissä. Opiskelijat jaettiin pienryhmiin valitsemaan suunnittelukohdetta ja rakentamaan työlleen aikataulua. Taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun lehtorit kiersivät ryhmissä keskustelemassa ja auttamassa eteenpäin.

Syksyn toinen koulutuspäivä käynnistettiin luennolla ”Taideteoksen suunnittelun askeleet”, jossa käytiin läpi kuinka teospyyntöjä usein tulee ja mistä teosideat syntyvät sekä millainen merkitys prosessissa on kohdevierailuilla. Luennon jälkeen opiskelijat jakautuivat jälleen pienryhmiin ja jatkoivat suunnittelutehtävää. Kolmannen luennon teemana oli yhdyskuntasuunnittelun toiveet julkisen taiteen suhteen. Yhdyskuntasuunnittelu lehtorit avasivat lähtökohtia, joista on hyötyä julkista taideteosta suunniteltaessa. Esimerkkinä mistä löytyy tarvittavia taustatietoja, mikä merkitys on vuorovaikutuksella ja miksi paikan analysointi on niin merkityksellistä. Luennon jälkeen opiskelijaryhmät esittelivät lyhyesti missä vaiheessa he ovat menossa suunnittelutehtävän kanssa. Tämän jälkeen annettiin ohjeet loppupresentointiin ja päästettiin ryhmät jatkamaan ideointia.

Lokakuun alussa pidettiin loppupresentaatiot. Ryhmät esittelivät kaupunkien edustajille valitsemansa suunnittelukohteet ja analysoivat niiden erityspiirteitä. Reunaehtojen pohjalta opiskelijat visualisoivat millaisia julkisen taiteen teemoja alueella voisi toteuttaa ja kuinka taidetta voisi integroida esimerkiksi maisemasuunnitteluun, katusuunnitteluun tai valaistukseen.

Kuva 2. Opiskelijaryhmä tutustumassa Lappeenrannan satamassa sijaitsevaan teokseen. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Palautetta kokonaisuudesta

Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan koulutuspilottia kaksi kertaa, kesäkuun alussa ja lokakuun puolessa välissä. Keväällä palautekyselyyn vastasi 17 ja syksyllä 10 henkilöä. Molemmilla kerroilla koulutus sai kokonaisarvosanaksi neljä (asteikolla 1-5).

Keväällä osallistujat arvioivat esimerkiksi kaupunkivierailuita eri osa-alueilta – esimerkkinä päivien kesto ja aikataulu, tutustumiskohteiden kiinnostavuus, vierailun opettavaisuus sekä verkostoitumismahdollisuudet. Helsingin vierailun arvosanaksi annettiin 4.4., Lahden vierailun 4.2 ja Lappeenrannan vierailun 4.5 (asteikolla 1-5). Helsingissä teokset ja kohteet koettiin kiinnostavina ja asiantuntijapuheenvuorot antoisina, mutta tutustumiseen, keskusteluun ja verkostoitumiseen olisi toivottu enemmän aikaa ja mahdollisuuksia. Lappeenrannassa käytännön järjestelyt, aikataulutus, sisältö ja asiantuntijoiden puheenvuorot osuivat kohdalleen, mutta Lahdessa olisi toivottu vielä enemmän tietoa suunnittelukohteista.

Sisällöllisesti kehityskohteina nostettiin esiin itsenäisten tehtävien määrän vähentäminen, kaupunkikävelyiden tiivistäminen ja ryhmäjakojen aikaistaminen. Osallistujat harmittelivat, että koulutuksessa oli mukana vähän yhdyskuntasuunnittelun edustajia, joiden kautta olisi saatu tärkeää vertaistukea ja näkökulmia. Lisäksi toivottiin vielä enemmän konkretiaa ja tarttumapintoja omaan arkeen. Yli puolet vastaajista koki, että yhdyskuntasuunnittelun ja taiteen näkökulmat ovat olleet koulutuksessa tasapainossa.

Syksyllä osallistujat arvioivat lisäksi omaa oppimiskokemustaan ja ryhmätyön sujuvuutta. Palautteen perusteella oppimiskokemusta tukivat muun muassa ammattimaiset luennoitsijat ja monipuoliset julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun esimerkit. Yhteinen tekeminen suunnittelutehtävän parissa koettiin arvokkaaksi ja oleelliseksi. Alla lainaus yhden osallistujan palautteesta.

Sain tutustua eri alan ihmisiin ja verkostoitua, tutustua julkiseen taiteeseen myös yhdyskuntasuunnittelijan vinkkelistä ja oppia myös miten löytää tietoa esim. kaavoista/kartoista. Sain konkreettisesti nähdä julkista taidetta ja sen tuomia mahdollisuuksia ja haastaa itseäni. Huomasin, että yhdessä pohtiminen on hedelmällistä ja tuottaa enemmän ideoita kuin yksin pohtiminen.

Kirjoittaja

Katariina Pakarinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä ESR+-rahoitteisessa Yhdyskuntataidetta – monialaista prosessiosaamista julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun yhteistyönä -hankkeessa, sekä palvelumuotoilun asiantuntijana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa.

Artikkelikuva: Opiskelijat tutustumassa Arabianrannassa Tuula Isohannin suunnittelemaan teokseen. (Kuva: Katariina Pakarinen)