Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO) -projektissa kehitetään tarvelähtöistä täydennyskoulutusta LAB-ammattikorkeakouluun. Tavoitteena on muodostaa laaja osaamista uudistava kokonaisuus, jonka avulla autetaan yrityksiä, työntekijöitä ja työnhakijoita päivittämään osaamistaan. Projektissa panostetaan työelämätarpeiden selvittämiseen, tulevaisuuden vaatimusten ennakointiin ja koulutusmallien asiakaslähtöiseen kehittämiseen muotoiluajattelun avulla. Tässä artikkelissa kerrotaan, kuinka projektissa kartoitettiin vuoden 2021 aikana täydennyskoulutustarjontaa ja asiakkaiden osaamistarpeita kehitystyön pohjaksi.

Kirjoittaja: Katariina Pakarinen

Kurkistus Päijät-Hämeen alueen osaamistarpeisiin

Päijät-Hämeen alueen työntekijöiden ja työnhakijoiden ammatillisia osaamistarpeita kartoitettiin kesäkuussa 2021 sähköisen kyselyn avulla. Tavoitteena oli selvittää millaisia haasteita työntekijät ja työnhakijat kohtaavat arjessaan ja millaista uutta osaamista he kokevat tarvitsevansa nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi kyselyn avulla kerättiin tietoa, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät oman osaamisen kehittämistä ja millaisia toiveita heillä on täydennyskoulutukselle. Kyselyä jaettiin Päijät-Hämeen alueen verkostotoimijoiden ja sosiaalisen median kautta alueen yrityksille sekä TE-palveluiden välityksellä työnhakijoille.

Kysely oli avoinna kaksi viikkoa ja siihen vastasi 168 henkilöä, joista 65 % oli työnhakijoita ja 21 % palkkatyössä. Päätoimisia opiskelijoita vastaajista oli 4 % ja yrittäjiä tai kevytyrittäjiä oli 3 %. Vastaajista 7 % oli valinnut vaihtoehdokseen jotain muuta. Vastaajat toimivat laajasti eri toimialoilla. Joukossa oli muun muassa automaatiosuunnittelijoita, markkinointiassistentteja, projektityöntekijöitä, myyjiä, sähköasentajia, insinöörejä, lähihoitajia ja parturikampaajia.

135 vastaajaa kertoi haluavansa kehittää osaamistaan, koska haluaa oppia uutta. 104 vastaajaa kertoi, että osaamisen vahvistamisen motiivina on halu pysyä mukana työelämän ja oman alan kehityksessä. 90 henkilöä vastasi, että he haluavat vahvistaa ammatillista itseluottamustaan ja 89 henkilöä koki osaamisen kehittämisen vaikuttavan positiivisesti työllistymiseen. 77 vastaajaa koki, että kouluttautuminen auttaa etenemään uralla ja 58 vastaajaa tavoitteli kouluttautumisen avulla työstään parempaa korvausta. 65 vastaajista kertoi, että heidän osaamisessaan on puutteita / kehitettävää ja 35 koki, että heidän on pakko opiskella lisää, jotta he selviytyvät työtehtävistään. 32 vastaajaa koki, että opiskelu tuo muutosta työnkuvaan ja kaksi vastaajista koki, että työnantaja velvoittaa heitä opiskelemaan lisää. Yhdeksän vastaajaa kertoi opiskelun johtuvan muusta syystä.

Pylväsdiagrammi kyselyn vastauksista.

Kuva 1. Kuvaaja vastauksista kysymykseen: miksi haluat kehittää osaamistasi. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Vastaajat kertoivat, että tällä hetkellä työstä tai työnhausta tekee haasteellista erityisesti jatkuvasti muutoksessa oleva maailma, uudenlaiset pulmat ja tarpeet, vaativa työkenttä, resurssien vähyys ja teknisen osaamisen puute. Työnhakijoiden vastauksissa korostui myös, että oman alan paikoista on kova kilpailu ja koulutusta vastaavan paikan saaminen ilman alan työkokemusta on hankalaa. Vastaajat kertoivat, että he tarvitsisivat lisää osaamista erityisesti tietotekniikasta, järjestelmistä ja ohjelmista, viestinnästä ja markkinoinnista, myyntityöstä sekä asiakaspalvelusta.

Pylväsdiagrammi kyselyn vastauksista.

Kuva 2. Kuvaaja vastauksista kysymykseen: mitkä asiat ovat tällä hetkellä työssäsi / työnhaussasi / opinnoissasi haasteellisia. Pystyakselilla on kuvattu vastausten määrä. (Kuva: Pakarinen)

Tulevaisuuden osaamistarpeissa korostui vahvasti kaksi teemaa: digiosaaminen ja vuorovaikutustaidot. Vastaajat uskoivat tarvitsevansa tulevaisuudessa enemmän osaamista muun muassa järjestelmistä, alustoista ja käyttöliittymistä, ohjelmista, ohjelmoinnista ja data-analytiikasta sekä tekoälystä ja automaatiosta. Vuorovaikutustaitojen alla tarpeita olivat muun muassa yhteistyö-, vuorovaikutus-, kohtaamis- ja verkostoitumistaidot. Kolmantena teemana esiin nousi työn hallinta ja työhyvinvointi. Vastaajat myös kokivat, että tulevaisuudessa heillä tulisi olla entistä paremmat taidot itsensä johtamisessa, ajanhallinnassa, oman osaamisen markkinoinnissa ja valmiudessa omaksua uusia asioita.

Vertaisanalyysin avulla kuva kentän täydennyskoulutustarjonnasta

Kesän ja syksyn aikana JATKO:n projektitiimi tutustui kotimaisiin ja kansainvälisiin täydennyskoulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin sekä yritysten ja erilaisten alustojen koulutustarjontaan. Vertaisanalyysissä kiinnitettiin huomiota koulutusteemoihin ja -sisältöihin sekä käytännön järjestelyihin lähi- ja etäopetuksessa. Samalla tarkasteltiin, millaisia asiakasryhmiä koulutuksilla tavoitellaan, miten koulutuksia markkinoidaan ja miten ne on hinnoiteltu. Lisäksi pohdittiin yleisesti www-sivustojen käytettävyyttä, saavutettavuutta ja asiakkaan ostoprosessia.

Vertaisanalyysin avulla muodostettiin kuva kentän täydennyskoulutustarjonnasta – millaisista teemoista on tällä hetkellä eniten tarjontaa, mitä kentältä puuttuu ja mitä uutta ja paranneltua Muotoiluinstituutin täydennyskoulutus voisi markkinoille tarjota. Samalla pohdittiin miten uusia täydennyskoulutuksia tulisi myydä ja markkinoida.

Selvityksessä nousivat esiin sellaiset oppilaitokset, joiden kurssivalikoima oli monipuolinen, sisältö oli visuaalisesti houkuttelevaa ja koulutuskokonaisuudet oli selkeästi avattu – ­­kenelle kurssi on suunnattu, mitä hyötyä siitä on, mitä kurssi sisältää, kuinka toteutus tapahtuu, mitä osallistuminen vaatii ja kuinka paljon kurssi maksaa. Lisäksi erityiskiitosta saivat sivustot, joilla oli intuitiivista liikkua, ja joissa esiteltiin kouluttajia, osallistujien kommentteja sekä teemaan liittyviä kursseja ja julkaisuja.

Teemahaastatteluilla kohti syvempää ymmärrystä osaamistarpeista

Touko-syyskuun aikana JATKO-hankkeessa toteutettiin 23 teemahaastattelua, joiden avulla syvennettiin ymmärrystä Päijät-Hämeen yrityskentän ja sen työntekijöiden osaamistarpeista. Haastateltavista seitsemän oli yritysedustajia, neljä verkostotoimijoita, viisi ohjausryhmän jäseniä ja kuusi työntekijöitä. Yritys- ja verkostoedustajia pyydettiin tarkastelemaan teemoja oman organisaationsa, toimintaympäristön sekä henkilökohtaisen näkemyksensä kautta. Työntekijöiden näkökulmana puolestaan oli ammatillinen kasvu. Projektin ohjausryhmän jäsenten haastatteluissa tarkasteltiin osaamistarpeita myös laajemmin projektin tavoitteiden ja uusien koulutusmallien näkökulmasta.

Haastattelujen analysoinnissa nousi esiin 15 teemaa: 1) muuttuva maailma, 2) Covid 19-pandemia, 3) tekniikan kehittyminen ja digitalisaatio, 4) kestävä kehitys, 5) strateginen liiketoiminnan kehittäminen, 6) raha, 7) palveluiden ja tuotteiden tuotteistaminen, 8) viestintä, myynti ja markkinointi, 9) tulevaisuusosaaminen ja ennakointi, 10) rekrytointi ja osaajahoukuttelu, 11) asiakasymmärrys, 12) osaamisen kehittäminen, 13) työyhteisö- ja vuorovaikutustaidot, 14) työnhallinta ja työhyvinvointi sekä 15) johtaminen. Teemat olivat lähes samat kuin aiemmin toteutetussa kyselyssä, mutta joukkoon nousi myös kolme uutta kärkeä – asiakasymmärrys, kestävä kehitys ja tulevaisuusosaaminen.

Näiden teemojen alle voitiin järjestää kaikki keskusteluista poimitut osaamistarpeet. Esimerkkinä työyhteisö- ja vuorovaikutustaidoissa lisää osaamista tarvittiin muun muassa sisäiseen viestintään, tiimityötaitoihin, tiimihengen luomiseen ja ryhmäyttämiseen, etäpalaverikäytäntöihin, etäfasilitointiin ja yhteisen ymmärryksen vahvistamiseen. Kestävässä kehityksessä tarpeita olivat uusiutuvat teknologiset ratkaisut ja energiat, ekotehokkuus, vastuullisuuden näkökulmat, vihreät siirtymät ja ilmastonmuutos.

Kuvituskuva, jossa on esitelty arjessa kohdatut haasteet.

Kuva 3. Kooste haasteista, joita haastateltavat olivat arjessaan kohdanneet ja joiden ratkaisemiseen he olisivat tarvinneet lisää osaamista. (Kuva: Katariina Pakarinen).

Koulutusteemojen lisäksi haastattelut nostivat esiin joukon laajempia täydennyskoulutuksen kehittämiseen liittyviä huomioita. Haastatellut toivoivat, että koulutustuotteet olisi selkeästi paketoitu ja ne vastaisivat yrityksen aitoon tarpeeseen. Vastauksissa korostui, että sisällön tulisi mennä teoriasta pian kohti käytännön työkaluja. Koulutussisällön tulisi olla riittävän haastavaa ja herättelevää, jotta se kiinnostaa ja antaa uusia näkökulmia. Koulutuksen on myös tärkeää huomioida aikuinen opiskelija tai opiskeleva ammattilainen. Haastatellut toivoivat aktiivista otetta myyntiin ja monikanavaiseen markkinointiin sekä selkeyttä viestintään. Ehdottoman tärkeää on, että koulutussisällöt on kuvattu selkeästi ja niistä käy heti ilmi mitkä ovat koulutuksen edut, hyödyt ja merkitys. Yritykset eivät halua bulkkimyyntiä vaan räätälöitäviä koulutustuotteita.

Kirjoittaja

Katariina Pakarinen työskentelee asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoilun-yksikössä ja toimii projektipäällikkönä JATKO-hankkeessa (https://www.lab.fi/fi/projekti/muotoilukoulutuksen-ja-tyoelaman-jatkuva-vuorovaikutus-ja-oppiminen). Katariina on erityisesti kiinnostunut tulevaisuusajattelusta, oman osaamisen kehittämisestä ja palvelumuotoilusta.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/team-having-a-meeting-6476254/
Photo by Mikael Blomkvist from Pexels (CC0)

Julkaistu 14.1.2022

Viittausohje

Pakarinen, K. 2022. Kohti uudistuvaa ja uudistavaa täydennyskoulutusta. LAB Open. Viitattu ja pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kohti-uudistuvaa-ja-uudistavaa-taydennyskoulutusta/