Luontoarvoista liiketoimintaa – uusia tuloja ja työtä kestävyyssiirtymässä Etelä-Karjalaankin?

Etelä-Karjalassa luonnon ennallistaminen nähdään yhä vahvemmin osana alueen tulevaisuuden elinvoimaa ja vihreää kasvua. Ennallistamistoimet eivät ainoastaan paranna luonnon monimuotoisuutta, veden laatua ja hiilensidontaa, vaan ne voivat myös luoda uusia työmahdollisuuksia ja tulonlähteitä paikallisille toimijoille. Luonnonkrediittijärjestelmät avaavat mahdollisuuksia talousmallille, jossa luonnon arvo perustuu sen säilyttämiseen ja vahvistamiseen erityisesti alueilla, joiden ympäristöä metsätalous, ojitukset ja turvetuotanto ovat muuttaneet merkittävästi.

Kirjoittaja: Marja Jordberg‑Gilabert

Turpeen energiakäytön väheneminen maaseutualueilla vaikuttaa maaseudun elinkeinoelämään ja elinvoimaan. MAMIKSA-hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueellista toimijuutta, esimerkiksi uuden liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisen kautta (LAB 2026). Luonnonarvomarkkinat ovat herättäneet kiinnostusta sekä Suomessa että maailmalla. Tässä artikkelissa tarkastellaan ilmiötä kestävyyssiirtymässä talouden, osaamisen, sääntelyn sekä sosiaalisten vaikutusten näkökulmista.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen edellyttää uudenlaisia ratkaisuja, joissa taloudelliset kannustimet ja ekologinen hyöty yhdistyvät. EU:n luontoparannusasetus sekä Suomen biodiversiteettitavoitteet edellyttävät laajamittaisia ennallistamistoimia. Sääntely toimii vahvana ajurina, mutta valtion käytettävissä oleva suora rahoitus on rajallista. (Euroopan unioni 2024)

Luonnon markkinaehtoisessa järjestelmässä, jossa luonnon tilan parantamisesta syntyviä todennettuja luontohyötyjä muutetaan vaihdannan kohteiksi, kutsutaan krediteiksi. Luonnonkrediitit tarjoavat mekanismin, jonka kautta yksityinen pääoma voidaan kanavoida luontokadon pysäyttämiseen. Malli täydentää julkisia toimia ja auttaa saavuttamaan EU-tason velvoitteet kustannustehokkaasti (Euroopan unioni 2024).

Luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen on keskeinen osa siirtymää kohti luontopositiivista yhteiskuntaa. Jotta markkinoista muodostuu sekä ekologisesti vaikuttava että taloudellisesti kestävä kokonaisuus, tarvitaan tiivistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. (Sitra 2026.)

Suomalaiset osaamisvahvuudet ennallistamisen tukena

Luonnonhoitoon liittyvä työ edellyttää sekä uuden tiedon omaksumista että olemassa olevan osaamisen uudelleen suuntaamista. Suomessa on vahva pohja: metsätalouden ja maatalouden ammattilaisilla on sekä asiantuntemusta että kalustoa, jotka soveltuvat suoraan ennallistamiseen. Olemassa olevan kapasiteetin hyödyntäminen pienentää siirtymäkustannuksia ja mahdollistaa nopeamman markkinoiden käynnistymisen. (Maajärvi 2026.)

Uusia tulonlähteitä ja työllisyyttä paikallistasolle

Luonnonarvomarkkinat tarjoavat mekanismin, jonka avulla ennallistamistoimia voidaan laajentaa ja rahoittaa entistä tehokkaammin. Luonnonarvomarkkinat luovat taloudellisen kannustimen luonnonsuojelulle ja ennallistamiselle. Niiden ytimessä on ajatus, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla, kuten puhtaalla ilmalla, vesivaroilla ja luonnon monimuotoisuudella, on taloudellinen arvo, jonka markkinat voivat tunnistaa ja hinnoitella.

Luonnonkrediitit avaavat maanomistajille vaihtoehtoisen tulonlähteen. Kun maata ennallistetaan ja sen luontoarvo kasvaa, syntyneet luonnonkrediitit voidaan myydä yrityksille, jotka hakevat keinoja kompensoida tai vahvistaa luontovaikutuksiaan. Tämä luo kannusteen panostaa luonnon tilan parantamiseen myös yksityisellä sektorilla. (Maajärvi 2026)

Maajärven (2026) mukaan ennallistamistoimet synnyttävät uusia työmahdollisuuksia urakoitsijoille, konsulteille ja maastotyön tekijöille. Metsänhoidossa, maataloudessa ja maanmuokkauksessa jo olemassa oleva osaaminen siirtyy luontevasti ennallistamisen palvelukseen. Paikalliset yritykset hyötyvät myös välillisesti, sillä paranevat ympäristöolosuhteet tukevat esimerkiksi luontomatkailua ja virkistyspalveluita. (Maajärvi 2026)

Käytännössä tämä tarkoittaa, että luonnon hyvinvointi ei ole enää pelkkä kustannuserä, vaan mahdollisuus. Ennallistamistoimista ja luontoarvojen lisäämisestä voi tulla osa alueellista elinvoimaa ja yritysten vastuullista liiketoimintaa. Samalla markkina luo uudenlaisen yhteyden talouden ja ekologisten tavoitteiden välille.

Hyvinvointia paikallisyhteisöille ja ekosysteemeille

Ennallistamistoimien tuottamat hyödyt näkyvät paikallisesti: parempi veden laatu, tulvasuojelu, hiilensidonta ja monimuotoisuuden palautuminen parantavat ekosysteemipalveluita. Samalla yhteisöt hyötyvät työllisyysmahdollisuuksista ja osallistumisen paikoista. Luonnonkrediittijärjestelmä tukee siirtymää kohti talousmallia, jossa luonnon arvo ei perustu pelkästään sen käyttöön, vaan myös sen vahvistamiseen. (Maajärvi 2026)

Kuva 1. Suo Etelä-Karjalassa (Kuva: Marja Jordberg‑Gilabert)

Etelä-Karjalassa mahdollisuudet ovat erityisen suuret metsätalouden, maa- ja vesialueiden sekä matkailun rajapinnoissa. Soiden luontotyyppejä on muokannut voimakkaasti erityisesti metsäojitus, turvetuotanto sekä soiden raivaaminen pelloiksi (Ymparisto.fi 2025).

Ennallistamistoimet voivat tuoda uusia tulonlähteitä maanomistajille ja työllisyyttä paikallisille toimijoille. Samalla ne vahvistavat maakunnan roolia kestävyyssiirtymässä: luonnonhoito ja ennallistaminen eivät ole vain ympäristötekoja, vaan osa alueen elinvoimaa, vihreää kasvua ja tulevaisuuden kilpailukykyä.

Yhtenä konkreettisena ennallistamisen esimerkkinä voidaan nostaa esiin Kuikkasuo, jossa yksityinen maanomistaja myi suoalueen luontoarvot yritykselle ennallistamista varten. Kyseessä on yksi Suomen ensimmäisistä niin sanotuista luontoarvokaupoista, jossa yritys rahoittaa ennallistamista ja maanomistaja toteuttaa sen. Ojitetulla ja heikentyneellä suoalueella tavoitteena on palauttaa vesitalous, vähentää vesistökuormitusta ja elvyttää suoluontoa. Samalla malli tarjoaa uuden tulonlähteen maanomistajille ja mahdollistaa yrityksille konkreettiset toimet luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi – esimerkki markkinalähtöisestä tavasta vauhdittaa ennallistamista osana vihreää siirtymää. (Garlo‑Melkas 2026)

Luonnonkrediittimarkkinat yhdistävätkin ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen arvonmuodostuksen. Ne tarjoavat keinon toteuttaa laajamittaisia ennallistamishankkeita, vahvistaa paikallistalouksia ja rakentaa perustaa luontoa lisäävälle taloudelle Suomessa.

Lähteet

Euroopan unioni. 2024. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1991, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2024, luonnon ennallistamisesta ja asetuksen (EU) 2022/869 muuttamisesta. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1991/oj

Garlo-Melkas, N. 2026. A private landowner sold nature values to a company in Finland – the deal sets an example for the European Commission’s ambitions. Forest News 31.3.2026. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa https://forest.fi/article/a-private-landowner-sold-the-nature-values-of-their-peatland-to-a-company-in-finland/

LAB. 2026. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/MAMIKSA-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Maajärvi, M. 2026. Esitys JTP Groundwork Finland Technical Regional Forum -tilaisuudessa 18.3.2026.

Sitra. 2025. Luonnonarvomarkkinoiden vauhdittaminen. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/11/Luonnonarvomarkkinoiden_vauhdittaminen.pdf

Ymparisto.fi. 2025. Luonnon monimuotoisuus – Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/luonnon-monimuotoisuus-etela-karjala-ja-kymenlaakso