Generatiivisen tekoälyn sovellusten käyttö yleistyi Suomessa voimakkaasti vuonna 2025. Monet lähtivät kokeilemaan tekoälysovelluksen, kuten ChatGPT:n kanssa chattailua hupimielessä. Kokeilut siirtyivät myös työpaikoille, mutta onko yrityksissä löydetty käyttötapoja, joilla vaikutetaan työn tuottavuuteen tai yrityksen toimintamalleihin.

Kirjoittaja: Jaana Tanhuanpää

Suomen Yrittäjien (2025) Yrittäjägallupin perusteella tekoälyn käyttö on yleistynyt pk-yrityksissä (noin 60 %), ja se on muita yleisempää nuorten vastaajien sekä pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten keskuudessa. Tekoälyä käytetään eniten käännöksiin, ideointiin, viestintään, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Muita käyttökohteita ovat asiakaspalvelun kehittäminen, resurssien säästäminen, asiakasymmärryksen parantaminen ja tuotekehityksen tukemiseen. Tekoälyn hyödyntäminen ideoinnissa on kasvanut nopeasti.

AI Finlandin ja Business Finlandin (2026) tutkimuksen mukaan pk-yri­tykset soveltavat tekoälyä varovaisemmin kuin startupit tai suuryritykset, useimmiten operatiiviseen toimintaan, rutiinien tehostamiseen ja automatisointiin. Tutkimuksen pk-yrityksistä noin puolet käyttää tekoälyä tuote- ja palvelukehitykseen tai liiketoiminnan kasvattamiseen.

Le Dinh, Vu ja Tran (2025) kokosivat kirjallisuuskatsaukseen tutkimuksia pk-yritysten tekoälyn käytöstä. Tutkimusten mukaan tekoälyteknologioilla on potentiaalia parantaa merkittävästi pk-yritysten operatiivista tehokkuutta, tuotekehitystä, asiakasvuorovaikutusta ja kilpailuetua. Käyttöönotto pk-yrityksessä kannattaa aloittaa sellaisista rajatuista käyttötapauksista, joissa dataa on riittävästi saatavilla, liiketoimintavaikutus on nopeasti nähtävissä ja riskit hallittavissa. Hyviä ensimmäisen vaiheen pilotointikohteita ovat asiakaspalvelun chatbotit, ennustava analytiikka myynnissä, varasto- ja toimitusketjuoptimointi, luottoriskin ja kassavirran analytiikka sekä Business Intelligence -koontinäytöt.

Tyypillisiä käyttötapauksia toimistotyössä

mAInIO-hankkeen työpajoissa harjoiteltiin ja opittiin uusia tapoja toimistotyöhön tekoälysovellusten avulla. Tekstien muokkaus markkinoinnin tarpeisiin ja myynnin tueksi on generatiivisen tekoälysovelluksen peruskäyttöä. Tekoäly muotoili nykyisiä asiallisen niukkoja tuotetietoja esitemateriaalimaisempaan muotoon. Samoin yrityksen haluttu markkinointityyli ja äänensävy (tone of voice) sisällytettiin olemassa olevaan tekstiin. Hakemus- ja sopimusluonnoksia saatiin nopeasti tekoälyn tehdessä ensimmäisen tekstiversion ja muokkauksen jatkuessa siitä. Tekstin tarkastamiseen ja arvioimiseen tekoäly on väsymätön avustaja. Muistiinpanojen, tehtävälistojen ja muistioiden puhuminen puhelinsovellukseen, vaikka automatkoilla havaittiin aikaa säästäväksi ja näppärästi toimivaksi ominaisuudeksi. Ajomatkan jälkeen dokumentti on muotoilua ja viimeistelyä vaille valmis.

Valokuvien generoiminen yrityksen sisäiseen viestintään tai verkkosivuille oli suosittu uusi tapa sisällöntuotantoon. Valokuvien muokkaaminen onnistui myös, esimerkiksi henkilön käden voi vaihtaa uuteen asentoon valokuvassa. Valokuvien tiedostomuodon vaihtaminen on aiemmin vaatinut kuvankäsittelyohjelman, sen käyttötaitoa, vanhan valokuvan avaamisen ja uuteen tiedostomuotoon tallentamisen. ChatGPT voi luoda ohjelmakoodin tähän käyttötapaukseen ja tiedostomuodon vaihto sujuu helpommin ja nopeammin.

ChatGPT:n kustomoitujen GPT:iden (General Pre-trained Transformer) tekeminen mahdollistaa nopean siirtymisen tehtävätyypistä toiseen sovellusta käytettäessä. mAInIOon osallistuneet yrittäjät käyttivät näitä GPT:itä asiakaspersoonina. Asiakaspersoonaksi koulutettu GPT puolestaan pystyi alustamaan asiakkuuksiin liittyviä dokumentteja tehokkaasti.

Taulukkolaskennassa opittiin tekemään Excel-kaavoja tekoälyn avulla kirjoittamalla vain tarvittavan kaavan sanallinen kuvaus. Olemassa oleviin laskentataulukoihin voitiin automatisoida täydennyksiä tekoälyn generoimalla kaavalla. Uusia Excel-työkirjoja pystyttiin luomaan antamalla vanhoja tiedostoja malliksi.

Tekoäly voi myös toimia ohjaajana, kun käyttäjä opettelee uuden tietokoneohjelman käyttöä, säästäen aikaa ja hermoja ohjevideoiden katselun sijaan.

Viestintä sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla

Työpajojen osallistujat olivat uudistaneet yrityksen verkkosivujen sisältöä, sijoittelua ja sivujen konseptia tekoälyn kanssa keskustellen ja iteroiden. Yksi yritys pystyi ChatGPT:n avulla lisäämään verkkosivuilleen palvelun, jolla voidaan tarkistaa syötettyjen tietojen perusteella tuotteiden saatavuus. Yhdelle yritykselle toimivaksi ideaksi somepostauksiin osoittautui ruoka-aiheisten kuvituskuvien generointi.

Uuden tiedon hakeminen

Tekoäly tehosti uuden tiedon hankintaa, olipa kyseessä uusien potentiaalisten asiakkaiden etsiminen, oman alan uutisten seuraaminen tai yritystä koskevien säädösten ja niiden muutosten seuraaminen. Tekoälyn voi määrätä hakemaan tietoa tietyltä verkkosivulta ja palauttamaan sieltä vaikkapa maakunnassa viime kuussa perustettujen yritysten toimialakuvaukset ja yhteystiedot. Tekoälyn avulla voi hakea taustatietoja ja niiden lähteet hakemuksien, reklamaatioiden tai dokumenttien valmistelua varten. Tekoälyn löytämän lähteen oikeellisuus on käyttäjän varmistettava.

Uusia tapoja toimia

Eräs työpajassa ollut yritys huomasi tekevänsä toistuvasti samalla ChatGPT:n promptilla dokumentteja. Seuraava kehitysvaihe oli luoda oma GPT näiden dokumenttien luomiseen. GPT:lle kerrotaan tapauskohtaiset muuttuvat sisällöt ja dokumentti on valmis minuuteissa juuri oikeilla sisällöillä. Ulkoasun muotoilu jää vielä käyttäjän tehtäväksi.

Tuontituotteiden tuotekuvausten ja käyttöohjeiden kääntäminen alkuperäiskieleltä suomeksi vaati ennen yhteydenottoa käännöstoimistoon, jotta prosessin sai alkuun, tekoälyn avulla käännöksen voi tehdä itse ja keskittyä tarkistamaan sisällön oikeellisuus. Yrityksen tekstisisällöstä koostuvien tuotteiden ja palvelukuvausten kehittäminen tekoälyn avulla muuttaa koko tuotteen rakentamisprosessia.

Ohjelmistojen kehittämisessä yksi laadunvarmistuksen työvaihe on ollut työparin tekemä lähdekoodin koodikatselmointi. mAInIOn työpajaan osallistunut yritys kokeili koodikatselmointiin tekoälyä, mikä nopeutti ohjelmistoratkaisujen käyttöönottoa ja tehosti ihmistyön resursointia.

ChatGPT:n keskustelun voi pyytää hakemaan vaikka päivän uutisotsikot, tiivistelmät ja linkit joka päivä klo 6. Voit myös sallia sovelluksen lähettää sähköpostiin linkin uuden päivän uutiskoosteesta.

Asiakaspalveluverkkosivulla olevan chatbotin avulla oli monen yrityksen uusi, itse rakennettu kokeilu.  Chatbot vastaa asiakkaan kysymyksiin milloin vain käyttäen tietolähteenä yrityksen julkisia verkkosivuja. Asiakas kokee palvelun nopeana ja täsmällisenä vastauksena juuri tiettyyn tarpeeseen.

Tekoälyä voi käyttää omien ajatusten sparraajana ja uusien näkökulmien tuottajana, oman liiketoimintakonseptin sparraus voi vaikuttaa jopa yrityksen palveluvalikoimaan tai sen painotuksiin.

mAInIO-hankkeen tavoite on vahvistaa yritysten uudistumiskykyä ja lisätä ymmärrystä generatiivisen tekoälyn hyödyistä. Hankkeen työpajoihin ja tilaisuuksiin osallistuneiden pk-yritysten työntekijöiden ymmärrys tekoälyn hyödyistä ja osaamisen lisääntyminen ovat edellä kuvattujen käyttötapausten käytännön harjoittelujen tuloksia. Uudella osaamisella on vaikutusta oman työn tuottavuuteen ja yrityksen toimintamallien uudistamiseen.

Lähteet

AI Finland & Business Finland. 2026. Näin Suomi hyödyntää tekoälyä 2026. Viitattu 28.4.2026. Saatavissa https://aifinland.fi/wp-content/uploads/2026/04/Nain-Suomi-hyodyntaa-tekoalya-2026-7.pdf

LAB. 2026. mAInIO – Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet liiketoiminnan tehostajana/mahdollistajana. Hanke. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mainio-generatiivisen-tekoalyn-mahdollisuudet-liiketoiminnan-tehostajanamahdollistajana

Le Dinh, T., Vu, M.-C. & Tran, G.T.C. 2025. Artificial Intelligence in SMEs: Enhancing Business Functions Through Technologies and Applications. Information 2025. Vol. 16 (5), 415. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/info16050415

Suomen Yrittäjät. 2025. Yrittäjägallup: Tekoäly. Viitattu 28.4.2026. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/app/uploads/public/2025/11/Yrittajagallup-tekoaly-lokakuu-2025-paivitetty.pdf

Kirjoittaja

Jaana Tanhuanpää työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikössä. mAInIO-hankkeessa hän työskentelee asiantuntijana.

Artikkelikuva: Työpajan työskentelyä ohjasi lehtori Jan-Erik Sandelin. (Kuva: Jaana Tanhuanpää)

Viittausohje

Tanhuanpää, J. 2026. Tekoälystä ratkaisuja pk-yritysten liiketoiminnan uudistamiseksi. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tekoalysta-ratkaisuja-pk-yritysten-liiketoiminnan-uudistamiseksi/

etelä-karjalan liiton logoEuroopan unionin osarahoittama