Miesten määrä sosiaali- ja terveysalan ammateissa on naisia vähäisempi. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopinnoissa naisten määrä suhteessa miehiin on moninkertainen. Hakijamäärissä ei ole tapahtunut positiivista muutoskehitystä miesten saamiseksi sosiaali- ja terveysalan korkeakouluopintoihin. Mieshakijoita ja miehiä koulutukseen johtaviin opintoihin olisi saatava enemmän, jotta henkilöstörakenne muuttuisi tasa-arvoisemmaksi ja asiakkaat saisivat sosiaali- ja terveyspalveluita enemmän miesten tuottamina.

Kirjoittaja: Mari Rask

Miehet sosiaali- ja terveysalalla

Sosiaali- ja terveysalalla on tarvetta uusille työntekijöille. Miesten vähäiseen hakeutumiseen sosiaali- ja terveysalalle vaikuttavat mm. palkkaus, puutteellinen tieto, asenteet, ennakkoluulot ja mielikuvat. Naisvaltaisilla aloilla sukupuolienemmistön työtavat ja -kulttuuri johtanevat sukupuolittuneisiin rooleihin. (Tenkanen 2013.) Sukupuolikysymykset voidaan nähdä sekä yhteiskunta- että työvoimapoliittisinakin kysymyksinä. Tekniset alat ovat herkkiä talouselämän vaihteluille, joka saattaa vaikuttaa työllistymisen epävakauteen. Tämä vaikuttaa opiskeltavan alan valintaan työllisyyden näkökulmasta. Lähes varman työllistymisen näkökulmasta katsottuna sosiaali- ja terveysaloilla on vahva jalansija, joka voisi toimia näkökulmana markkinoidessa alaa miehille. (Alanko & Orjasniemi 2018, 152.)

Työn loppuminen miesvaltaiselta tai tasa-alalta avaa mahdollisuuden ammatinvaihdolle. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät miehet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä, vaikka alan matalan palkkauksen vuoksi miehet ovat pohtineet muita työllistymisvaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät naiset kokevat miesten lisänneen työyhteisössä rauhallisuutta ja tasaisuutta. Lisäksi molempien sukupuolien edustus tuo työhön erilaisia näkökulmia ja asiakkaan tarpeisiin vastaamisen laatu on parantunut. Ammattiin valmistuneiden miesten nopea työllistyminen sosiaali- ja terveysalalla antaa myös viitteitä siitä, että alalle kaivataan lisää työntekijöitä, etenkin miehiä. (Laukkanen 2017, 101-104.)

Fysioterapia ja ensihoito kiinnostavat miehiä

Hakijatilastojen mukaan kaikki hakijat huomioiden LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin miehiä hakee noin kolmannes. Kevään 2018 yhteishaussa kaikista mieshakijoista haki sosiaali- ja terveysalalle 27,5%, joista koulutukseen johtavan paikan otti vastaan 11,4%. Kevään 2019 yhteishaussa mieshakijoita oli 29% ja paikan vastaanottaneita oli 12%. Miesten hakeminen sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin on pysynyt lähes vakiona, kun otetaan huomioon kevään 2018 yhteishaussa olleen kaikkia hakijoita LAB-ammattikorkeakoulun (ent. LAMK ja Saimaan ammattikorkeakoulu) koulutuksiin liki 2000 enemmän. (Opetushallinnon tilastopalvelu 2020.)

Miesvetovoimaisin ala molemmissa yhteishauissa oli fysioterapian (AMK) ja ensihoitaja (AMK) -koulutusohjelmat (kuvio 1). Lahden kampukselle fysioterapia (AMK) -opintoihin kaikista hakijoista miehiä keväällä 2018 oli 358 ja 2019 308. Lappeenrannan kampukselle samat hakijamäärät olivat 220 (2018) ja 168 (2019).

Koulutukseen valituksi tuli ja paikan vastaanotti Lahdessa vuonna 2018 seitsemän miestä ja vuonna 2019 11 miestä. Lappeenrannassa fysioterapia (AMK) -koulutukseen johtaviin opintoihin paikan vastaan otti vuonna 2018 kahdeksan miestä ja vuonna 2019 kuusi miestä. Ensihoitaja (AMK) on ollut jo vuosia miesvetovoimainen koulutusohjelma. Koulutusta järjestetään ainoastaan Lappeenrannan kampuksella. Kevään 2018 yhteishaussa ensihoitajan (AMK) -koulutusohjelmaan haki 260 miestä, joista paikan vastaanotti seitsemän. Keväällä 2019 mieshakijoita oli 257, joista paikan otti vastaan yhdeksän miestä. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksista vähiten miehiä kiinnostaa terveydenhoitaja (AMK) ja sairaanhoitaja (AMK). (Opetushallinnon tilastopalvelu 2020.)

Kuvio 1. Miesten lukumäärä LAB-ammattikorkeakoulun (ent. LAMK ja Saimaan ammattikorkeakoulu) sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa kevään 2018 ja 2019 yhteishauissa (Opetushallinnon tilastopalvelu 2020)

Sosiaali- ja terveysalasta miesvetovoimainen ala

Hakijatilastojen perusteella sosiaali- ja terveysalan koulutukseen johtaviin opintoihin hakee liian vähän miehiä. Miesten kynnystä hakeutua opiskelemaan sosiaali- ja terveysalalle olisi madallettava, jotta heitä saataisiin työllistettyä alan monipuolisiin työtehtäviin. Työnantajilla ja asiakkailla on tarve saada tukea ja apua sosiaali- ja terveyspalveluissa myös miesten tuottamina. Koulutukseen johtaviin ammattikorkeakouluopintoihin tarvitaan yhä enemmän mieshakijoita ja -opiskelijoita, jotka valmistuttuaan siirtyvät luontevasti työskentelemään sosiaali- ja terveysalan tehtäviin.

Lyhyellä aikavälillä miesten entistä runsaampi hakeutuminen sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin kasvattaisi miesten kiinnostusta sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutusta ja sen mahdollistamia erilaisia työtehtäviä kohtaan. Tämä lisäisi potentiaalisten mieshakijoiden ja opintoihin valituksi tulleiden määrää. Tärkeää on myös, että sosiaali- ja terveysalan ammatteihin valmistuvat miesopiskelijat pysyvät alalla töissä, jotta hyöty työelämälle ja asiakkaille on merkittävä. Pitkällä aikavälillä miesten työllistymisellä sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin vaikutetaan erityisesti poikien, miesten ja heidän perheidensä hyvinvointiin rohkaisemalla poikia ja miehiä pois perinteisistä sukupuolirooleista arjessa sekä työelämässä. Tämän seurauksena sosiaali- ja terveysalan henkilöstörakenne muuttuu tasa-arvoisemmaksi ja myös sukupuoliroolit työtehtävissä väistyvät.

Lähteet

Alanko, J. & Orjasniemi, T. 2018. Kun kukkahattutäti onkin setä – miesainokainen sosiaalityössä. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausilehti. 26(2), 140-155. [Viitattu 27.4.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.30668/janus.60759

Laukkanen, O. 2017. ”Siitähän se lähtöö kaikki, että sinä oot oma ihtes ja aito.” Lähihoitajamiesten koulutus- ja urapolut, siirtymät sekä kokemukset naisvaltaisella alalla työskentelystä. Pro gradu. Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Joensuu. [Viitattu 27.4.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20170252

Opetushallinnon tilastopalvelu 2020. Haku ja valinta. [Viitattu 28.4.2020]. Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-%20amk%20-%20ammattikorkeakoulu.xlsb

Tenkanen, T. 2013. Miehille kysyntää sosiaali- ja terveysalalla. Kansan uutiset. 14.5.2013. [Viitattu 28.4.2020]. Saatavissa: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2995839-miehille-kysyntaa-sosiaali-ja-terveysalalla

Kirjoittaja

Mari Rask työskentelee päätoimisena tuntiopettajana LABin sosionomikoulutuksessa sekä projektipäällikkönä Miesvirtaa sote-alalle -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1559163 (CC0)

Julkaistu 15.5.2020

Viittausohje

Rask, M. 2020. Kohti tasa-arvoisempaa sosiaali- ja terveysalaa. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kohti-tasa-arvoisempaa-sosiaali-ja-terveysalaa/