Sisäinen työnantajamielikuva varhaiskasvatuksessa – avain henkilöstön pito- ja vetovoimaan

Kirjoittajat: Annette Hyökki, Kaisa Niiranen & Juha Roslakka

Varhaiskasvatuksen nykytila

Varhaiskasvatusalaan kohdistunut kiinnostus on merkittävästi heikentynyt, eikä alan koulutuksiin hakeuduta toivotusti (Tiili & Palomäki 2019). Varhaiskasvatuksen henkilöstö kuormittuu henkilöstöpulan, työtehtävien määrän sekä puutteellisen johtamisen vuoksi. Lisäksi palkkaus nähdään työn vaativuuteen nähden riittämättömänä. (Kangas ym. 2022, 72; Talentia 2023.) Riittävä määrä hyvinvoivaa henkilöstöä turvaa varhaiskasvatuksen laatua sekä lasten yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista (Heilala ym. 2022, 399; Vlasov ym. 2024, 1–2).

Henkilöstön mitoituksesta säädetään varhaiskasvatuslaissa ja se perustuu lapsien määrään, ikään sekä varhaiskasvatuksessa vietettyyn aikaan (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 25§). Varhaiskasvatuslakiin tehtiin muutoksia koskien henkilöstörakennetta varhaiskasvatuksessa. Vuoteen 2030 mennessä lapsiryhmän työntekijöistä kahden kolmasosan tulee olla korkeasti koulutettuja. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kahdella kolmasosalla tulisi olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 37 §).

Henkilöstörakenteen muutos ja valtakunnallinen henkilöstöpula haastavat varhaiskasvatustyötä sekä sen laatua. Lisäksi jo olemassa oleva henkilöstö kuormittuu alan huonon arvostuksen, riittämättömän palkkauksen sekä työhyvinvoinnin haasteiden takia. (Kangas ym. 2022, 72; Ahola & Valkonen 2024, 106.) Aholan ja Valkosen (2024, 129) mukaan varhaiskasvatukselle ominaista on jatkuvassa muutospaineessa toimiminen, joka vaikuttaa merkittävästi henkilöstön työhyvinvointiin.

Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen vaikuttaa merkittävästi johtaminen. Varhaiskasvatuksen muutosten jalkauttaminen arkeen vaatii johtajilta pedagogista johtamista. Johtamista haastaa kuitenkin pirstaleinen työnkuva sekä tarve päivittäisjohtamiselle, hallinnollisille tehtäville ja työvuorojärjestelyille. Erityisesti sijaisten hankintaan ja arjen hallintaan kuluu paljon aikaa. (Vlasov ym. 2024, 4–5.) Samaan aikaan henkilöstö toivoo varhaiskasvatuksen johtajilta enemmän fyysistä läsnäoloa ja aikaa henkilöstön kohtaamiselle.

Sisäinen työnantajamielikuva

Työnantajamielikuvan avulla turvataan alan parhaiden osaajien rekrytoiminen sekä sitouttaminen osaksi organisaatiota. Työnantajamielikuva jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen työnantajamielikuvaan (Korpi ym. 2012, Juvosen ym. 2019, 60 mukaan). Tässä artikkelissa keskitytään sisäiseen työnantajamielikuvaan, joka muodostuu henkilöstön kokemuksista työnantajastaan. Sisäiseen työnantajamielikuvaan vaikuttavat muun muassa henkilöstön kokemukset työsuhteen aikana (rekrytointi, perehdytys), työn sisällöt ja sen haasteellisuus, kehittymismahdollisuudet, palkkaus sekä palkitsemiskäytännöt, työsuhde-edut, johtaminen, työyhteisö, työympäristö, työhyvinvointi, viestinnän avoimuus ja laatu, organisaation arvot ja kulttuuri sekä eettisyys ja vastuullisuus (Kaijala & Tolvanen 2020, 62, 64). Sisäinen työnantajamielikuva toimii ulkoisen työnantajamielikuvan pohjana.

Sisäisen työnantajamielikuvan kehittämisen avulla pyritään vaikuttamaan henkilöstön työtyytyväisyyteen ja sen kautta tuleviin taloudellisiin sekä psykologisiin hyötyihin (Špoljarić & Tkalac Verčič 2022, 131). Salojärven (2013) mukaan työnantajamielikuvan kehittämisessä keskiössä on henkilöstöstä, heidän työhyvinvoinnistaan sekä työtyytyväisyydestään kiinnostuminen (Juvonen ym. 2019). Sisäisen työnantajamielikuvan kehittäminen kasvattaa parhaimmillaan henkilöstön motivaatiota sekä sitoutumista organisaatioon (Huhta 2016, 11; Viitala 2021).

Varhaiskasvatuksen sisäisen työnantajamielikuvan kehittämiskohteet

LAB-ammattikorkeakoulussa valmistuneessa YAMK-opinnäytetyössä (Hyökki & Niiranen 2026) selvitettiin kahden varhaiskasvatusorganisaation sisäisen työnantajamielikuvan kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet nousivat esiin osana aineistoa, joka kerättiin organisaatioiden varhaiskasvatuksen ammattilaisilta. Aineistosta nousi neljä kehittämiskohdetta (ks. kuvio 1): johtamistyön kehittäminen, perehdytyksen kehittäminen, henkilöstön osallistaminen työnantajamielikuvan kehittämiseen ja henkilöstön työtyytyväisyyden lisääminen.

Kuvio 1. Sisäisen työnantajamielikuvan kehittämiskohteet (Kuvio: Hyökki & Niiranen 2026)

Johtamistyön kehittämiseen liitettiin esihenkilön saavutettavuuden lisääminen, henkilöstön tasavertainen kohtelu ja arvostaminen sekä päätöksentekoon ja tiedonkulkuun liittyvän avoimuuden lisääminen. Esihenkilön läsnäoloa ja päivittäin kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta pidettiin merkittävänä osana positiivisen työnantajamielikuvan kehittymisessä. Esihenkilön saavutettavuutta toivottiin myös arjen haastavien kasvatustilanteiden sekä muiden pulmien äärellä. Lisäksi yhteistyöorganisaatioissa toivottiin avoimempaa viestintää, tiedonkulkua sekä päätöksenteon selkeyttämistä. (Hyökki & Niiranen 2026.)

Riittävällä perehdytyksellä koettiin olevan merkittävä rooli positiivisen työnantajamielikuvan kehittymisen näkökulmasta. Molemmissa varhaiskasvatusorganisaatioissa sekä vakituinen henkilöstö että sijaiset nostivat perehdytyksen kehittämisen kehittämiskohteeksi. Myös henkilöstön osallistaminen työnantajamielikuvan kehittämiseen nousi kehittämiskohteeksi – varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat, että yhteisiä keskusteluja ja vaikutusmahdollisuuksia tulisi lisätä. Työnantajamielikuvan kehittyminen edistyy tehokkaammin, kun organisaatioiden osaajien mielipiteet ja näkemykset arjen toiminnasta sekä tiimien toimivuudesta otetaan paremmin huomioon. (Hyökki & Niiranen 2026.)

Henkilöstön työtyytyväisyyden lisäämiseen liittyivät työhyvinvoinnin huomioimisen ja edistämisen sekä työilmapiirin kehittämisen ja avoimuuden parantamisen teemat. Työhyvinvointiin liittyen tulisi pyrkiä vähentämään henkilöstön kuormittumista varhaiskasvatuksen arjessa. Lisäksi työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta korostui mahdollisuus työnohjaukseen sekä työhyvinvointia edistäviin TYHY-toimintoihin. Työilmapiirin näkökulmasta korostui yhteisesti sovitut arjen toimintatavat, henkilöstön ryhmäytyminen sekä yhteen hiileen puhaltaminen. (Hyökki & Niiranen 2026.)

Näiden kehittämiskohteiden avulla voidaan pyrkiä kehittämään varhaiskasvatuksen organisaatioiden sisäistä työnantajamielikuvaa. Sisäisen työnantajamielikuvan kehittäminen vaatii erityisesti johdon kiinnostumista henkilöstöstä, heidän työhyvinvoinnistaan, mielipiteistään sekä työtyytyväisyydestään. Sisäisen työnantajamielikuvan kehittäminen vaatii suunnitelmallista ja jatkuvaa, henkilöstöä osallistavaa kehitystyötä.

Lähteet

Ahola, R. & Valkonen, S. 2024. Työhyvinvointi ja pitovoima muuttuvassa varhaiskasvatustyössä. Journal of Early Childhood Education Research. Vol 12 (3). Viitattu 13.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.58955/jecer.146503

Heilala, C., Kalland, M., Lundkvist, M., Forsius, M., Vincze, L. & Santavirta, N. 2022. Work Demands and Work Resources: Testing a Model of Factors Predicting Turnover Intentions in Early Childhood Education. Early Childhood Education Journal. 50, 399–409  Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10643-021-01166-5

Huhta, M. 2016. Julkisen sektorin työnantajakuva. Työn Tuuli 2/2016. Julkisen sektorin johtamisen haasteet. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tt-2_2016.pdf

Hyökki, A. & Niiranen, K. 2026. Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä sisäisestä työnantajamielikuvasta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605059507

Juvonen, M., Piironen, M. & Tiainen, A-I. 2019. Työnantajakuvan kehittäminen rekrytointiprosessin edistäjänä. Teoksessa Ruotsalainen, M.-L. & Tiainen, A.-I. SMErec – new generation recruitment skills for SMEs and workforce – Rekrytoisitko kunnolla? Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulu. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B, Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia: 59. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-288-8

Kaijala, M. & Tolvanen, R. 2020. Henkilöstö ‒ Strateginen investointi. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://kauppakamaritieto-fi. ammattikirjasto/teos/henkilosto-strateginen-investointi-2020#kohta:Henkil((f6)st((f6)((20)-((20)strateginen((20)investointi

Kangas, J., Ukkonen-Mikkola, T., Sirvio, K., Hjelt, H. & Fonsén, E. 2022. ”Kun aika ja resurssit eivät riitä tekemään työtä niin hyvin kuin osaisi ja haluaisi sitä tehdä” – Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä työn haasteista ja mahdollisuuksista. Kasvatus & Aika. 16 (2), 72–89. Viitattu 29.11.2025. Saatavissa https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/109089/71662

Špoljarić, A. & Tkalac Verčič, A. 2022. Internal communication satisfaction and employee engagement as determinants of the employer brand. Journal of communication management. Vol. 26 (1), 130–148. Viitattu 7.9.2024. Saatavissa  https://doi.org/10.1108/JCOM-01-2021-0011

Talentia. 2023. ”Joka aamu töihin tullessa pitää rakentaa henkilöstöpalapeli uudelleen” – Työtehtävien määrä, henkilöstöpula ja johtamisen puutteet kuormittavat varhaiskasvatuksen henkilöstöä. STT-info. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/69970420/joka-aamu-toihin-tullessa-pitaa-rakentaa-henkilostopalapeli-uudelleen-tyotehtavien-maara-henkilostopula-ja-johtamisen-puutteet-kuormittavat-varhaiskasvatuksen-henkilostoa?publisherId=69817898

Tiili, M. & Palomäki, T. 2019. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://www.arviointikertomus.fi/sites/default/files/pdf/article-memo/2020/MUISTIO%20Varhaiskasvatuksen%20tavoitteiden%20toteutuminen.pdf

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540

Viitala, R. 2021. Henkilöstöjohtaminen: keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita Publishing Oy. Viitattu 14.3.2025. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/reader/9789513781071

Vlasov, J., Sarkkinen, T. & Harkoma, S. 2024. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen vaatii kestäviä poliittisia päätöksiä. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Viitattu 25.3. 2025. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/Karvi_Policy-brief_0124.pdf

Kirjoittajat

Annette Hyökki ja Kaisa Niiranen ovat valmistumassa Sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen YAMK-koulutuksesta. Molemmat työskentelevät varhaiskasvatuksessa esihenkilötehtävissä ja ovat kiinnostuneita varhaiskasvatusalan kehittämisestä.

Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin yksikössä.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/woman-reading-a-book-to-the-children-8613089/(Pexels Licence)

Viittausohje

Hyökki, A., Niiranen, K. & Roslakka, J. 2026. Sisäinen työnantajamielikuva varhaiskasvatuksessa – avain henkilöstön pito- ja vetovoimaan. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/sisainen-tyonantajamielikuva-varhaiskasvatuksessa-avain-henkiloston-pito-ja-vetovoimaan/