Kestävän hyvinvoinnin ja elämäntavan pohjan rakentumista tuetaan ja vahvistetaan varhaiskasvatuksessa. Tämän päivän varhaiskasvatuksessa on tunnistettavissa laaja työvoimavaje, jonka myötä myös osaamisvaje on tuntuva. Jotta kestävän hyvinvoinnin ja elämäntavan tukeminen mahdollistuisi entistäkin paremmin, tarvitaan lisää osaamista ja osaavaa henkilöstöä. Tähän työvoima- ja osaamisvajeeseen ammattikorkeakoulut, ja myös LAB-ammattikorkeakoulu, ovat lähteneet laajasti vastaamaan, yhteistyössä työnantajien kanssa.

Kirjoittajat: Outi Kokko-Muhonen & Pipsa Murto

Uusi ammattilainen kestävää hyvinvointia vahvistamaan

Uusimman varhaiskasvatuslain (540/2018) myötä varhaiskasvatuksen kentälle syntyi uusi ammattinimike: varhaiskasvatuksen sosionomi. Uuden ammattilaisen mukana varhaiskasvatuksessa mahdollistuu entisestään tilaisuus tukea ja edistää lasten ja perheiden hyvinvointia (Talentia 2026). Kun hyvinvoinnin monet haasteet vaikuttavat lisääntyvän, tarvitaan muutoksia ajatusmalleihin ja ihanteisiin sekä ymmärrystä ympäristön ja yhteisöjen merkityksestä hyvinvoinnille (Sitra 2023). Tunnistamme niin ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti kuin taloudellisestikin kestävän elämäntavan välttämättömyyden.

Yhä useampi lapsi ja perhe tarvitsee hyvinvoinnilleen tukea ja siksi myös varhaiskasvatuksessa tarvitaan kestävää tulevaisuutta tukevaa työotetta. Tarvitaan yhä enemmän ymmärrystä ja osaamista lasten ja perheiden toimijuuden, osallisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, turvallisuuden sekä kestävän elämäntavan edistämiseen. Sosiaalialan ammattikorkeakoulujen verkoston (SOAMK 2023) laatimissa varhaiskasvatuksen sosionomin kompetensseissa on yhteisesti sovittu muun muassa näiden osaamisten sisältymisestä sosionomitutkintoon.

Kompetenssit (SOAMK 2023) ohjaavat sosiaalisesti, kulttuurisesti, eettisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävään työotteeseen, jonka rakentumista tuetaan läpi sosionomiopintojen. Kun edistetään ja vahvistetaan lasten ja perheiden omaehtoista toimijuutta, tuetaan myös hyvinvointia, ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Lapsen oikeudet ja lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen niin yksilönä, yhteisön jäsenenä kuin myös osallisena yhteiskunnassa ovat lähtökohta.

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin kuuluu edistää lasten ja perheiden kuulluksi tulemista ja osallisuutta varhaiskasvatuksen arjessa, sekä myös laajemmin yhteiskunnassa ekososiaalisen sivistyksen periaatteiden mukaisesti. Opetushallituksen (OPH 2026) mukaan ekososiaalista sivistystä edistävässä kasvatuksessa lapsille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristökysymyksiin, ekologiseen kestävyyteen sekä sosiaaliseen tasa-arvoon. Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit ovat yhdenmukaisia tämän näkemyksen kanssa.

Kestävää tulevaisuutta tuetaan koulutuksella

Korkeakoulutetun henkilöstön työvoimapulan vuoksi varhaiskasvatuksen sosionomit ovat odotettuja ammattilaisia varhaiskasvatukseen (esim. Lahtinen 2022). Ilman osaavia ammattilaisia varhaiskasvatuksen mahdollisuus vahvistaa kestävää tulevaisuutta ei ole paras mahdollinen. Uusien osaajien tarpeeseen on LAB-ammattikorkeakoulussa pyritty vastaamaan kouluttamalla muun muassa varhaiskasvatuksen lastenhoitajista sosionomeja, joilla tutkintoon sisältyy kelpoisuus varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin. Koulutuksia on suunniteltu yhteistyössä varhaiskasvatuksen työnantajien kanssa, tavoitteena rakentaa kaikkien osapuolien kannalta toimivia ja osaamistavoitteiden mukaisia koulutusratkaisuja. Tämä yhteistyö on mahdollistanut opiskelijalle enemmän tarvittavaa tukea opintoihin, ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Työelämäyhteistyössä opintonsa aloittaneet sosionomiopiskelijat ovat motivoituneita ja opintoihinsa sitoutuneita, ja heidän opintonsa etenevät usein keskimääräistä nopeammin. Ensimmäinen varhaiskasvatuksen lastenhoitajien pilottiopiskelijaryhmä aloitti opintonsa työelämäyhteistyössä tammikuussa 2023. (Murto ym. 2023)

Työelämälähtöisen koulutuksen kehittäminen edellyttää koulutusorganisaatiolta taipuisuutta ja kehittämismyönteisyyttä, sekä tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa. LABin sosionomikoulutuksessa on kehitetty pitkäjänteisesti työn ohessa oppimisen malleja yhteistyössä työnantajien kanssa. Varhaiskasvatuksen sosionomin opintokokonaisuudessa huomio on kohdentunut vahvasti teorian ja käytännön yhteensovittamiseen, työn muuttuvat tarpeet huomioiden (Kokko-Muhonen & Murto 2024).

Tällä hetkellä kehittämistyötä kohdennetaan sosionomikoulutuksessa verkkotutkintoon JOTPA-rahoituksen myötävaikutuksella Työn ohessa opiskelun mallin kehittäminen LABin sosionomikoulutuksessa -hankkeessa (LAB 2026a). Kehittämishankkeessa on mukana useita eteläsuomalaisia kunnan tai kaupungin varhaiskasvatustyönantajia ja heidän sosionomiksi opiskelevia työntekijöitään. Tässä työelämäyhteistyössä rakennettuun koulutuskokonaisuuteen sisältyvät varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuovat opinnot.

Varhaiskasvatuksen osaamisvaje, osaamisen kehittämistarve sekä työvoimatarve tunnistetaan laajasti, ja tarpeeseen on pyritty vastaamaan erilaisin keinoin. Yhtenä esimerkkinä LABin Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiöltä saama rahoituslahjoitus, jolla säätiö halusi olla vahvistamassa ja kehittämässä alueen varhaiskasvatusosaamista. Rahoituksella mahdollistetaan Etelä-Karjalassa toimiville varhaiskasvatuksen lastenhoitajille kouluttautuminen työn ohessa sosionomeiksi, joilla tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus (LAB 2025). Koulutus käynnistyi tammikuussa 2026. Samaan aikaan käynnistyi valtion erillisrahoituksella LAB-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä varhaiskasvatuksen sosionomin tilauskoulutus. Koulutus toteutetaan Suomen kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen lastenhoitajille (LAB 2026b). Koulutus on suunniteltu toteutuvaksi omalla opetussuunnitelmallaan kolmen vuoden aikana, samoin kuten Etelä-Karjalan lastenhoitajienkin koulutustoteutus.

Koulutusyhteistyöllä on suuri merkitys myös varhaiskasvatuksen kehittämiselle. Työelämäyhteistyössä opiskelevat opiskelijat työskentelevät jo opintoaikanaan varhaiskasvatuksessa, ja ovat avainasemassa, kun kehitetään ja jalkautetaan varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaa. Tässä kehittämistyössä yhteistyö työnantajien kanssa on aivan keskeistä, jotta koulutuksessa voidaan huomioida jatkuvasti muuttuvaa työelämää ja sieltä nousevia ajankohtaisia osaamistarpeita. Tämänkaltaisella koulutusyhteistyöllä lisätään varhaiskasvatuksen työntekijöiden kykyä tukea ja vahvistaa perheiden ja lasten hyvinvointia, ja näin luodaan kestävämpää tulevaisuutta.

Lähteet

Kokko-Muhonen, O. & Murto, P. 2024. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen syntyy työtä ja opiskelua yhdistämällä. LAB Pro. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/varhaiskasvatuksen-sosionomin-osaaminen-syntyy-tyota-ja-opiskelua-yhdistamalla/

Lahtinen, J. 2022. Kuntaliiton selvitys varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyydestä. Helsinki: Kuntaliitto. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Varhaiskasvatus_ty%C3%B6ntekij%C3%B6iden%20riitt%C3%A4vyys%20%28002%29.pdf

LAB. 2025. LAB-ammattikorkeakoulu helpottaa varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa Etelä-Karjalassa. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/uutiset/lab-ammattikorkeakoulu-helpottaa-varhaiskasvatuksen-henkilostopulaa-etela-karjalassa

LAB. 2026a. Työn ohessa opiskelun mallin kehittäminen LABin sosionomikoulutuksessa. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tyon-ohessa-opiskelun-mallin-kehittaminen-labin-sosionomikoulutuksessa

LAB. 2026b. LAB ja Jamk kouluttavat varhaiskasvatuksen sosionomeja kuutoskaupungeille. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/uutiset/lab-ja-jamk-kouluttavat-varhaiskasvatuksen-sosionomeja-kuutoskaupungeille

Murto, P., Ojala, K. & Vähäkuopus, K. 2023. Varhaiskasvatuksen sosionomin polkuopinnot työelämäyhteistyössä. LAB Pro. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/varhaiskasvatuksen-sosionomin-polkuopinnot-tyoelamayhteistyossa/

OPH. 2026. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/10191903

Sitra. 2023. Megatrendit 2023. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#hyvinvoinnin-haasteet-kasvavat

SOAMK. 2023. Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit. Viitattu 12.5.2026. Saatavissa https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/12/Varhaiskasvatuksen-sosionomikompetenssit-2023.pdf

Talentia. 2026. Talentian selvitys: varhaiskasvatuksen sosionomin rooli kirkastumassa työpaikoilla. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://www.talentia.fi/uutiset/talentian-selvitys-varhaiskasvatuksen-sosionomin-rooli-kirkastumassa-tyopaikoilla/

Varhaiskasvatuslaki (540/2018). Finlex. Viitattu 16.4.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540

Kirjoittajat

Outi Kokko-Muhonen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa.

Pipsa Murto toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/koulu-nuori-lapset-lukeminen-8535181/ (Pexels Licence)

Viittausohje

Kokko-Muhonen, O. & Murto, P. 2026. Varhaiskasvatuksen sosionomi kestävän hyvinvoinnin vahvistajana. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/varhaiskasvatuksen-sosionomi-kestavan-hyvinvoinnin-vahvistajana/