Yhä useammassa yrityksessä tekoälystä on tullut keskeinen osa organisaatioiden arkea, päätöksentekoa ja kilpailukykyä. Yksittäisistä kokeiluympäristöistä ja työkaluista ollaan vähitellen siirtymässä autonomisiin agenttipohjaisiin ratkaisuihin, mikä on nostanut keskustelun uudelle tasolle: pelkkä generatiivinen tekoäly ei enää riitä, vaan tarvitaan kykyä rakentaa kokonaisuuksia, joissa tekoäly toimii aktiivisena toimijana osana prosesseja.

Kirjoittajat: Marianne Viinikainen, Liisa Uosukainen & Tommi Kallonen

Teknologiaa vai kulttuuria?

Osallistuimme 28.4.2026 järjestettyyn Microsoft AI Tour -tapahtumaan Veikkaus Arenalla Helsingissä. Päivä tarjosi laajan katsauksen tekoälyn nykytilaan ja tulevaisuuden suuntiin. Ohjelma oli monipuolinen ja se sisälsi niin strategisia puheenvuoroja kuin käytännön esimerkkejä eri organisaatioista.

Tapahtuman tunnuskuva

Kuva 1. Microsoft AI Tour Helsinki, 28.4.2026. (Microsoft 2026)

Keskeinen viesti useissa sessioissa oli selkeä: tekoälyn käyttöönotossa ei ole kyse yksittäisistä työkaluista, vaan organisaatiokulttuurin muutoksesta. Useat puhujat korostivat, että onnistuminen vaatii johdon sitoutumista, jatkuvaa oppimista ja konkreettisia mittareita.

Älykkäät agentit haltuun – älykkyyden ja luottamuksen tasapaino

Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Microsoftin kaupallinen johtaja Judson Althoff kiteytti tämän hetken tärkeimmät tekijät: ”älykkyyden ja luottamuksen (Intelligence + Trust)”. Tekoäly ei ole enää vain yksittäinen vastausten tuottaja, vaan osa laajempaa järjestelmää. Agenttien aikakaudella tarvitaan sekä kyvykkyyttä toimia itsenäisesti että varmuutta siitä, että toiminta on hallittua, turvallista ja läpinäkyvää.

Autonomisten agenttien kehitystyössä korostuu orkestrointi – eli se, miten eri tietolähteet, työkalut ja prosessit yhdistyvät hallituksi kokonaisuudeksi. Sen sijaan, että yksi agentti hoitaisi kaiken, työ jaetaan erikoistuneille agenteille. Orkestrointi määrittää, mikä agentti aktivoidaan missäkin tilanteessa, miten tieto siirtyy vaiheesta toiseen ja miten lopputulos muodostetaan. Tämä muutos vaatii uudenlaista ajattelua: ei pelkästään teknologian valintaa, vaan koko toimintamallin uudelleenmuotoilua.

Agenttien määrän lisääntyessä niiden hallinta on entistä tärkeämpää. Microsoft esitteli uusia ratkaisujaan suurien agenttimäärien hallintaan. Agenteilla on oma id, kuten käyttäjillä ja niiden oikeuksia voidaan hallita samaan tapaan. Agenttien toiminnan valvontaa on myös kehitetty ja järjestelmät osaavat arvioida eri agenttien riskejä ja potentiaalisesti vaarallista toimintaa ja raportoida siitä.

Kolme väärää reittiä tekoälyn hyödyntämisessä

Päivän aikana nousi esiin myös kolme tyypillistä sudenkuoppaa, joihin organisaatiot helposti ajautuvat. Ensinnäkin keskitytään liikaa siihen, mitä kielimallia käytetään. Toiseksi jäädään kiinni tietoturvaan ja esteisiin ilman etenemistä. Kolmanneksi ajatellaan tekoälyä vain tehostamisen ja henkilöstövähennysten näkökulmasta.

Näiden ratkaisuksi esitettiin konkreettinen 30 päivän kokeiluhaaste. Haasteessa tekoäly kytketään yhteen työtehtävään ja sille nimetään omistaja. Olennaisena vaiheena, joka usein unohdetaan, määritetään toimintamallit virhetilanteisiin. Lopuksi mitataan vaikutuksia. Vaikutus syntyy, kun mittari liikahtaa.

Datalla johdettua muutosta ja strategisia linjauksia

Hyvä käytännön esimerkki systemaattisesti tekoälyn käyttöönotosta tuli Raision kaupungilta (Ihmiset muutoksen keskiössä: suomalaisia tekoälyonnistumisia). Henkilöstön odotukset, pelot ja osaamistaso kartoitettiin ennen ja jälkeen tekoälykoulutusten. Lisäksi seurattiin teknistä käyttödataa, kuten Copilotin käyttöastetta. Tulokset osoittivat, että IT-osaaminen ja AI-valmiudet vaihtelevat merkittävästi. Tämä korostaa sitä, että tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen projekti, vaan ennen kaikkea muutosjohtamiseen liittyvä oppimisprosessi.

Yritysmaailman puolella kiinnostavia tätä tukevia näkökulmia esitti (Frontien Transformation) OP Pohjolan henkilöstöjohtaja Hannakaisa Länsisalmi. Heidän AI-strategiansa on “AI first, human at the center”. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että johto edistää oppimiskulttuuria omalla esimerkillään. Kaikilla johtoryhmän jäsenillä on omat AI-valmentajat, joiden kanssa valmennustapaamisia järjestetään säännöllisesti.

Teknologisia nostoja ja ajattelutavan muutos

Microsoftilla on kaksi työkalua tekoälyagenttien rakentamiseen. Copilot Studio mahdollistaa low‑code‑pohjaisten agenttien kehityksen ja orkestroinnin. Microsoft Foundry on monimutkaisempien ja skaalautuvien ratkaisujen kehitys- ja orkestrointialusta (Microsoft 2026). Azure AI Search puolestaan tuo agenttien käyttöön organisaation datan. Agenttiekosysteemin rakentaminen vaatii useiden teknologioiden yhdistämistä.

Tapahtumassa esiteltiinkin monia uusia käsitteitä ja teknologioita. Model Context Protocol (MCP) on tapa standardoida, miten tekoälymallit saavat käyttöönsä kontekstia ulkoisista järjestelmistä ja tietolähteistä. Käytännössä tämä toteutetaan MCP-serverien kautta, jotka tuovat agenttien käyttöön dataa, työkaluja ja toimintoja. Esimerkiksi GitHub MCP -serverin kautta agentti voi hakea koodia, analysoida repositoryja ja luoda pull requesteja suoraan kehitysympäristössä. Vastaavasti Slack MCP yhdistää agentit organisaation viestintään ja tietojärjestelmiin (Toloka 2026).

Deterministiset prosessit ovat ennalta määriteltyjä ja aina samalla tavalla eteneviä työnkulkuja, jotka tukevat tekoälyagenttien toimintaa ja tuovat ennustettavuutta tekoälyn rinnalle. Niiden avulla luodaan agentille hallittu runko, jonka päälle AI‑agenttien toiminta rakentuu. Esimerkiksi triggerit, agenttityönkulut (agent flows) ja sääntöpohjainen orkestrointi ohjaavat, miten ja milloin agentit toimivat, varmistaen ennustettavan ja organisaation sääntöjen mukaisen toiminnan. Näin tekoälyä voidaan hyödyntää siellä, missä se on vahvimmillaan, ja yhdistää se perinteiseen automaatioon, jolloin saavutetaan parempi luotettavuus ja ennustettavuus.

Code Interpreter -ratkaisut mahdollistavat sen, että tekoälyagentti voi kirjoittaa ja suorittaa koodia tehtävien ratkaisemiseksi. Agentti voi esimerkiksi analysoida dataa ja tuottaa visualisointeja. Tekoäly ei toimi enää pelkästään tekstintuottajana, vaan suorittaa analyysiä, laskentaa ja monimutkaisempaa ongelmanratkaisua. Kun tekoäly generoi koodia tiedon käsittelyyn, se pystyy ratkaisemaan ongelmia tehokkaammin ja luotettavammin kuin suoraan generatiivisen tekoälyn keinoin.

Keskeinen oppi oli kuitenkin tämä: rikkinäisiä prosesseja ei kannata paikata tekoälyllä, vaan koko prosessia on tarkasteltava uudelleen. Muita keskeisiä suunnitteluperiaatteita olivat, että yhden tietolähteen tulisi palvella useita yhteyksiä, orkestrointi on ratkaisun ydin ja tekoäly toimii käyttöliittymänä. Lisäksi ratkaisut tulee tuoda sinne, missä käyttäjät jo ovat, esimerkiksi Teamsiin.

Kuva 2. Jonoa riitti. Veikkaus Arena täyttyi tekoälyn äärelle. (Kuva: Marianne Viinikainen)

Lopuksi

Microsoft AI Tour vahvisti käsitystämme siitä, että tekoälyn hyödyntäminen on ennen kaikkea johtamisen, oppimisen ja toimintakulttuurin kysymys. Teknologia kehittyy nopeasti, mutta todellinen arvo syntyy vasta, kun se kytketään arjen tekemiseen ja organisaation tavoitteisiin.

Agenttien ja orkestroinnin merkitys tulee kasvamaan entisestään. Organisaatioiden kannalta keskeinen kysymys ei ole enää, kokeillaanko tekoälyä, vaan miten se integroidaan osaksi ydintoimintaa hallitusti ja mitattavasti.

Lähteet

Microsoft. 2026. Microsoft Foundry documentation. Viitattu 6.5.2026. Saatavissa https://azure.microsoft.com/en-us/products/ai-foundry/

Toloka. 2026. Best MCP servers for AI agents. Viitattu 6.5.2026. Saatavissa: https://toloka.ai/blog/best-mcp-servers-for-ai-agents/

Kirjoittajat

Marianne Viinikainen työskentelee taloushallinnon lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja prosessiasiantuntija DataÄly Imatran seutukunta -hankkeessa.

Liisa Uosukainen työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä IT-asiantuntijana DataÄly Imatran seutukunta -hankkeessa.

Tommi Kallonen työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä IT-asiantuntijana DataÄly Imatran seutukunta -hankkeessa.

Artikkelikuva: Microsoft AI Tour -tapahtuma oli jaettu päälavaan, kahteen sivulavaan ja messualueeseen. (Kuva: Marianne Viinikainen)

Viittausohje

Viinikainen, M., Uosukainen, L. & Kallonen, T. 2026. Tekoäly arjessa ja strategiana – havaintoja Microsoft AI Tour 2026 -tapahtumasta. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tekoaly-arjessa-ja-strategiana-havaintoja-microsoft-ai-tour-2026-tapahtumasta/