Digitalisaatio on Päijät-Hämeessä tärkeä alueellisen menestyksen mahdollistajana. Osa digitalisaatiota ovat myös esineiden internetin, IoTn, tuomat uudet ratkaisut. LAB-ammattikorkeakoulun vetämä IoT-osaamisloikka hanke auttaa päijäthämäläisiä yrityksiä ja opiskelijoita omaksumaan IoT-teknologioiden monipuoliset mahdollisuudet.

Kirjoittaja: Ria Gynther

Digitalisaatio nähdään Päijät-Hämeessä tärkeänä alueellisen menestyksen mahdollistajana, joka voi oikein hyödynnettynä mahdollistaa tuottavuuden kasvun usealla alueen merkittävällä toimialalla. Koko kasvun potentiaalia ei kuitenkaan saada hyödynnettyä, mikäli avainteknologioita ei oteta käyttöön. Esimerkki tällaisesta alihyödynnetystä digitalisaation osasta on IoT (internet of things, esineiden internet).

Esineiden internet

Esineiden internet (IoT) muodostuu kun erilaiset (äly)laitteet ja esineet viestivät keskenään verkon välityksellä. Älysormus, joka mittaa käyttäjänsä aktiivisuutta ja unta ja välittää tämän tiedon käyttäjän älypuhelimessa olevaan sovellukseen, on oivallinen esimerkki IoTn yksinkertaisesta hyödyntämisestä. Teollinen internet (IIoT) hyödyntää samaa periaatetta, mutta laajempana kokonaisuutena. IIoT yhdistää teollisuuden prosessit ja tuotteet yhdeksi kokonaisuudeksi hyödyntäen sensoritekniikkaa, tietojenkäsittelyä, analytiikkaa sekä älykkäitä laitesovelluksia. (FiCom ry 2019.)

Kuva tavaroiden ja teollisen internetin eroista

Kuva 1. Tavaroiden internet ja Teollinen internet eroavat toisistaan vain hieman. Kuva: Ria Gynther.

Keskiössä IoT-osaaminen

IoT sekä IIoT kehittyvät maailmanlaajuisesti nopealla tahdilla ja tarjoten uudenlaisia ratkaisuja kaikille Päijät-Hämeen merkittävistä ja nousevista toimialoista. Merkittävä pullonkaula tekniikan hyödyntämisen väylässä on IoT-teknologiaosaamisen matala taso.

Päätavoitteena IoT-osaamisloikassa on korjata tämä osaamisvaje. Projektin aikana kartoitetaan yhdessä alueen yritysten kanssa eri toimialojen IoTn hyödyntämispotentiaali, joka myöhemmissä toiminnoissa jalostetaan eri asteiden opiskelijoita, ammattikorkeakoulun henkilöstöä ja yritysten työntekijöitä hyödyntäväksi koulutukseksi. Jotta saadaan aikaan paikallista elinkeinoelämää aidosti hyödyntävää sisältöä, on paikallisten yritysten konkreettinen osallistuminen hankkeen toteutukseen ensiarvoisen tärkeää.

Kuva työpajasta

Kuva 2. Projektin starttasi 11.9.2019 järjestetty työpaja Päijät-Hämeen teollisuuden yritysten ja alan opiskelijoiden kanssa. Eri alojen työpajoja järjestettiin syksyn 2019 aikana kaikkiaan viisi. Kuva: Ria Gynther.

IoT-osaamisloikka käytännössä

Hankkeen päätavoite on auttaa päijäthämäläisiä yrityksiä ja osaajia tunnistamaan oman IoTn potentiaali. Aivan projektin aluksi valittiin mukaan viisi osaamisen kehityksestä hyötyvää toimialaa Päijät-Hämeestä. Lahden elinkeinorakenne on monimuotoisin Suomen suurimpia kaupunkeja tarkasteltaessa, joten mahdollisuuksia alueella on runsaasti. Alueen reilusta 40 000 työpaikasta valtaosa löytyy palvelu- ja kaupanalan parista ja kolmannes taas teollisuudesta (Lahti Business Region 2019). Kansainvälisten tilastojen mukaan juuri nämä kaksi alaa edustavat myös IoTn hyödyntämisen ääripäitä, parhaiten teknologian on ottanut käyttöön teollisuus ja vähinten sitä hyödyntää kaupanala (DNA Business 2019). Molemmat toimialat ovat mukana IoT-osaamisloikka projektissa.

Yritysten tarpeet ja potentiaali pyrittiin tunnistamaan syksyn 2019 aikana järjestetyissä työpajoissa. Tunnistettu potentiaali muovataan alakohtaisiksi piloteiksi, joiden kautta joko kehitetään uutta, parannetaan vanhaa tai suunnitellaan ja toteutetaan täsmäkoulutuksia kyseisen toimialan yrittäjille, työntekijöille, opiskelijoille sekä alan työttömille osaajille. Pilotit toteutetaan vuoden 2020 aikana.

Kuva työpajatyöskentelystä
Kuva 3. Työpajojen ideoinnin avuksi kehitettiin canvas jonka apukysymykset ohjasivat ryhmien toimintaa oikeaan suuntaan. Kuva: Ria Gynther.

IoT-osaamisloikka yhdistää tahdon ja teknologian

Projekti on vasta alkuvaiheessaan, mutta jo nyt voidaan nähdä, että todellinen loikka mahdollistuu, tuomalla eri yrityksiä ja toimijoita yhteen. Yhteisillä resursseilla ja tiedon sekä osaamisen jakamisella saadaan aikaan aivan eri mittaluokan tuloksia kuin yksin tehtäessä. LAB ammattikorkeakoulun rooli on toimia koordinaattorina ja mahdollistajana. Kokeilujen kautta saadaan sekä konkreettista materiaalia osaamisen kehittämisen tueksi, että kokemusta ja viitteitä tulevaisuuden tarpeista.

Osaltaan IoT-osaamisloikan mahdollistaa myös tekniikan ja infrastruktuurin kehitys. Yhtenä merkittävänä kehitysaskeleena mainittakoon 5G-verkon yleistyminen, joka mahdollistaa hienostuneempien IoT toimintojen kehittymisen. Uuden ajan yhteyksiä voidaan hyödyntää mm. terveydenhoidon saralla, jossa IoT sovellusten on oltava äärimmäisen toimintavarmoja ja mahdollisimman reaaliaikaisia. Tärkeintä on kuitenkin tahtotila ja rohkeus kokeilla uutta, erityisesti aloilla, joilla vastaavia innovaatioita ei ole aiemmin hyödynnetty.

Lähteet

DNA Business. 2019. Iot:n uudet kulmakivet: Rohkeus, ketteryys ja mobiiliverkko. [Viitattu 15.1.2020]. Saatavissa: https://uutiskirje.dna.fi/res/sibbe/DNA_WP_IoTn_uudet_kulmakivet_opas.pdf

FiCom ry. 2019. IoT esineiden internet. [Viitattu 26.1.2020]. Saatavissa: https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/iot-esineiden-internet

LAB. 2020. IoT-osaamisloikka. [Viitattu 15.1.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/iot-osaamisloikka

Lahti Business Region. 2019. Monipuolinen yritysympäristö. [Viitattu 15.1.2020]. Saatavissa: http://lahtibusinessregion.fi/yritysymparisto/monipuolinen-elinkeinoelama/

Kirjoittaja

Ria Gynther, projektipäällikkö, IoT-osaamisloikka, LAB ammattikorkeakoulu.

Artikkelikuva: Ria Gynther

Julkaistu 9.3.2020

Viittausohje

Gynther, R. 2020. IoT-osaamisloikka yhdessä yritysten kanssa. LAB Open. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.labopen.fi/lab-pro/iot-osaamisloikka-yhdessa-yritysten-kanssa/