Industry 5.0 KIRA-alan vastuullisuustyön mahdollistajana

Kiinteistö- ja rakennusala (KIRA) on siirtymässä kohti entistä vastuullisempaa toimintaa. Tämä muutos ei kuitenkaan ole yksinkertainen, sillä toimijat kohtaavat merkittäviä haasteita vastuullisuustiedon keruussa, arvioinnissa ja raportoinnissa täyttäessään EU:n CSRD-direktiivin vaatimuksia. KIRA-ala on samalla keskellä teollista paradigman muutosta. Perinteisen tehokkuuteen ja digitalisaatioon painottuneen Construction 4.0:n rinnalle on nousemassa Construction 5.0, joka nojaa Industry 5.0:n arvoihin: ihmiskeskeisyyteen, kestävyyteen ja resilienssiin. Kehittyneet teknologiat, kuten tekoäly, esineiden internet (IoT), digitaaliset kaksoset ja lohkoketjut, tarjoavat uusia mahdollisuuksia vastuullisuustyön tueksi ja avaavat tietä kohti läpinäkyvämpää ja vaikuttavampaa liiketoimintaa.

Kirjoittaja: Sariseelia Sore

Teollisuuden ja rakentamisen uudet paradigmat: I5.0 ja C5.0

Euroopan komission vuonna 2021 esittelemä Industry 5.0 (I5.0) ei ole vain teknologinen jatkumo Industry 4.0:lle (I4.0), vaan se edustaa merkittävää paradigman muutosta. Siinä missä I4.0 keskittyi tuotannon tehokkuuteen ja automaatioon, I5.0 nostaa keskiöön ihmisen, kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen arvon. Teollisuutta ei enää nähdä pelkästään taloudellisen tuottavuuden lähteenä, vaan aktiivisena hyvinvoinnin rakentajana yhteiskunnassa. (European Commission 2020; Xu ym. 2021; Asif ym. 2023; Piccarozzi ym. 2024.)

Tätä kehitystä tukien, I5.0 ei korvaa I4.0:a, vaan täydentää sitä, yhdistäen tehokkuuden ja innovatiivisuuden ihmislähtöisiin arvoihin. Taustalla vaikuttavat EU:n strategiset tavoitteet liittyen vihreään siirtymään, digitaaliseen kehitykseen ja kestävään talouteen (Xu ym. 2021). Samalla muuttuvat myös teknologian roolit: ne eivät enää ole vain tuottavuuden välineitä, vaan mahdollistajia eettisesti ja ekologisesti kestävämmälle toiminnalle.

Rakennusalalla tämä muutos konkretisoituu uudessa paradigmassa nimeltään Construction 5.0 (C5.0), joka rakentuu Construction 4.0:n (C4.0) pohjalle (Marinelli 2023; Pal et al. 2024). C4.0 toimi rakennusalan vastineena teollisuuden I4.0:lle, keskittyen digitalisaatioon, automaatioon ja modulaariseen rakentamiseen. C5.0:n myötä myös rakennusala on siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa edistyneet teknologiat integroidaan toimintaan entistä laajemmin, mutta samalla painotetaan vahvemmin ihmiskeskeisyyttä, kestävyyttä ja resilienssiä. (Xu et al. 2021; Pal et al. 2024; Akhavan et al. 2025.)

Teknologian uusi rooli vastuullisuusraportoinnissa

EU:n CSRD-direktiivi laajentaa vastuullisuusraportointivelvoitteet koskemaan yhä useampia yrityksiä. Raportoinnin on perustuttava ESG-kriteereihin (Environmental, Social, Governance) ja se tulee integroida osaksi yrityksen strategista ohjausta. (Alho & Ranta 2025.) Tämä vaatii merkittäviä muutoksia tiedonkeruuprosesseihin, analytiikkaan ja raportointikäytäntöihin.

Vastuullisuusraportoinnissa on tällä hetkellä monia haasteita: data on usein hajanaista ja vaihtelevan laatuista, mikä tekee tiedonkeruusta monimutkaista ja manuaalityötä vaativaa. Erityisen hankalaa on kerätä luotettavaa tietoa kattavasti koko arvoketjusta. Tämä kaikki kuormittaa yrityksiä, ja vaadittavan tiedon hankinta johtaa usein merkittäviin kustannuksiin. (You & Feng 2020; Alho & Ranta 2025.)

I5.0-teknologiat – kuten tekoäly, lohkoketjut, esineiden internet (IoT), digitaaliset kaksoset ja big data -analytiikka – tarjoavat uudenlaisia ratkaisuja vastuullisuusraportoinnin haasteisiin, esimerkiksi ennakoivan, jatkuvan ja automatisoidun raportoinnin muodossa (Asif ym. 2023; Lv 2023; Piccarozzi ym. 2024). Ne voivat esimerkiksi vähentää manuaalityön tarvetta, mikä pienentää kustannuksia ja parantaa samalla datan ajantasaisuutta ja tarkkuutta (Asif ym. 2023; Lv 2023; Ng ym. 2025). Lisäksi nämä teknologiat mahdollistavat tiedon sujuvan kulun ja jakamisen koko arvoketjussa, mikä helpottaa raportoinnin laajentamista myös sen haastavimpaan osa-alueeseen: vastuullisuustietoihin, jotka liittyvät yrityksen toimintaan, mutta eivät ole sen suorassa hallinnassa (Xu ym. 2021; Asif ym. 2023; Lv 2023).

I5.0-teknologioiden konkreettiset hyödyt KIRA-alalla

KIRA-alalla keskeisiä I5.0-teknologioita ovat muun muassa tekoäly, IoT, digitaaliset kaksoset, lohkoketjut sekä robotiikka, mukaan lukien yhteistyörobotit (cobots) (Pal et al. 2024; Akhavan et al. 2025). Useat näistä teknologioista tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia kehittää vastuullisuusraportointia ja vahvistaa yritysten vastuullisuustoimia (Asif ym. 2023; Ng ym. 2025; Rehman & Umar 2025).

Esimerkiksi lohkoketjuteknologia takaa vastuullisuusdatan muuttumattomuuden ja luotettavuuden (Asif ym. 2023), kun taas IoT ja sensoriteknologia mahdollistavat reaaliaikaisen datan keruun esimerkiksi päästöistä ja energiankulutuksesta (Asif ym. 2023; Rehman & Umar 2025). Pilvipalvelut ja big data -analytiikka tehostavat vastuullisuusdatan varastointia ja käsittelyä (Asif ym. 2023), ja tekoäly sekä koneoppiminen parantavat tiedon analysointia sekä havaitsevat automaattisesti mahdollisia epäkohtia (Asif ym. 2023; Ng ym. 2025; Rehman & Umar 2025). Digitaaliset kaksoset puolestaan tarjoavat mahdollisuuden simuloida ja ennakoida toimintojen ESG-vaikutuksia, mikä tukee entistä vastuullisempien toimintamallien kehittämistä (Lv 2023).

KIRA-alalla I5.0-teknologiat voivat mahdollistaa konkreettisia parannuksia, kuten rakennusmateriaalien alkuperän jäljityksen (Charlier & Vassart, 2023), työolojen jatkuvan seurannan sekä energiatehokkuustiedon automatisoidun analysoinnin (Alho & Ranta 2025; Park ym. 2024). I5.0 ei ainoastaan tehosta vastuullisuusraportoinnin teknistä toteutusta, vaan voi myös merkittävästi lisätä läpinäkyvyyttä ja luottamusta koko rakennetun ympäristön arvoketjussa. Taulukkoon 1 on tiivistetty edellä esiteltyjä vastuullisuusraportoinnin haasteita, niihin vastaavia I5.0-teknologisia ratkaisuja sekä konkreettisia sovellusesimerkkejä KIRA-alalta.

Vastuullisuusraportointiin liittyvä haaste	I5.0-teknologioiden tarjoama ratkaisu	Esimerkki KIRA-alalla
Tehoton ja kallis tiedonkeruu Hajanainen data, manuaalityötä vaativa, kallis ja aikaa vievä tiedonhankinta	Tekoäly, big data -analytiikka ja pilvipalvelut tehostavat datan keruuta, käsittelyä ja varastointia sekä vähentävät manuaalityön tarvetta.	Energiatehokkuustiedon automatisoitu analysointi
Datan laatu ja ajantasaisuus Vaihtelevan laatuinen data, tarkkuuden ja reaaliaikaisuuden puute	IoT ja sensoriteknologia mahdollistavat jatkuvan ja reaaliaikaisen datan keruun.	Työolojen jatkuva seuranta rakennustyömailla
Luotettavuus ja läpinäkyvyys Luotettavan tiedon kerääminen koko arvoketjusta, epäkohtien tunnistaminen ja tiedon jäljitettävyys	Lohkoketjuteknologia takaa tiedon muuttumattomuuden ja jäljitettävyyden.Tekoäly ja koneoppiminen havaitsevat poikkeamia automaattisesti.	Rakennusmateriaalien alkuperän varmentaminen toimitusketjussa
ESG-vaikutusten ennakointi Toiminnan vaikutusten arviointi ja vastuullisten päätösten tukeminen	Digitaaliset kaksoset mahdollistavat ESG-vaikutusten visualisoinnin ja skenaarioiden simuloinnin.	Rakennuksen energiankulutuksen ja päästöjen mallintaminen jo suunnitteluvaiheessa

Taulukko 1. I5.0-teknologioiden ratkaisuja vastuullisuusraportoinnin haasteisiin KIRA-alalla

Kohti vastuullisempaa ja kilpailukykyisempää KIRA-alaa

I5.0:n murroksessa vastuullisuus, ihmiskeskeisyys ja teknologia kietoutuvat yhteen tarjoten mahdollisuuden uudistaa liiketoimintaa ja vahvistaa KIRA-alan kilpailukykyä kestävyyshaasteisiin vastaamisen ohella (Sore 2025). Siirtyminen kohti ennakoivaa, dataohjautuvaa ja läpinäkyvää vastuullisuustiedon hallintaa edellyttää kuitenkin organisaatioilta uusia kyvykkyyksiä, prosessien uudelleenajattelua ja strategista tahtotilaa.

Tätä siirtymää tukee muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun ESR+-rahoitteinen KIVAKIRA-hanke (1.1.2025–30.6.2027), jossa suunnitellaan ja pilotoidaan täydennyskoulutusta pk-yrityksille. Koulutuksen tavoitteena on tukea yrityksiä vähähiilisyyden ja kiertotalouden vaatimusten ymmärtämisessä ja käytännön toteutuksessa. (KIVAKIRA 2025.)

Lähteet

Akhavan, M., Alivirdi, M., Jamalpour, A., Kheradranjbar, M., Mafi, A., Jamalpour, R. & Ravanshadnia, M. 2025. Impact of Industry 5.0 on the Construction Industry (Construction 5.0): Systematic literature review and bibliometric analysis. Buildings. 15 (9), 1491. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/buildings15091491

Alho, E. & Ranta, R. 2025. Kestävyysraportoinnin haasteet ja tukitarpeet suomalaisyrityksissä. Ympäristöministeriö. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-372-0

Asif, M., Searcy, C. & Castka, P. 2023. ESG and Industry 5.0: The role of technologies in enhancing ESG disclosure. Technological Forecasting and Social Change. 195, 122806. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.techfore.2023.122806

Charlier, M. & Vassart, O. 2023. A paradigm shift in designing circular steel buildings: Some key principles and pioneering projects. Steel Construction. 16 (4), 209-214. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/stco.202300033

European Commission Directorate-general for research and innovation & Müller, J. 2020. Enabling technologies for industry 5.0: Results of a workshop with Europe’s technology leaders. Publications Office. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://data.europa.eu/doi/10.2777/082634

KIVAKIRA. 2025. KIVAKIRA – Kiertotalous vähähiilisen ja kestävän kiinteistö- ja rakennusalan edistäjänä. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://www.hamk.fi/projektit/kivakira-kiertotalous-vahahiilisen-ja-kestavan-kiinteisto-ja-rakennusalan-edistajana/

Lv, Z. 2023. Digital twins in industry 5.0. Research. 6, 0071. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.34133/research.0071

Marinelli, M. 2023. From Industry 4.0 to Construction 5.0: exploring the path towards human–robot collaboration in construction. Systems. 11 (3), 152. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/systems11030152

Ng, S., Johl, S. K. & Khan, P. A. 2025. ESG investment enhanced with Industry 5.0: The introduction of conceptual framework. Proceedings of the International Conference on Environmental, Social, and Governance (ICESG 2024), Advances in Social Science, Education and Humanities Research. 889. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.2991/978-2-38476-358-0_17

Pal, U. K., Zhang, C., Haupt, T. C., Li, H. & Su, L. 2024. The Evolution of Construction 5.0: challenges and opportunities for the construction industry. Buildings. 14 (12), 4010. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/buildings14124010

Park, J., Um, K. H. & Kim, Y. 2024. A Sustainability evaluation of buildings: a review on sustainability factors to move towards a greener city environment. Buildings. 14 (2), 446. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/buildings14020446

Piccarozzi, M., Silvestri, L., Silvestri, C. & Ruggieri, A. 2024. Roadmap to Industry 5.0: Enabling technologies, challenges, and opportunities towards a holistic definition in management studies. Technological Forecasting and Social Change. 205, 123467. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.techfore.2024.123467

Rehman, A. & Umar, T. 2025. Literature review: Industry 5.0. Leveraging technologies for environmental, social and governance advancement in corporate settings. Corporate Governance. 25 (2), 229–251. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1108/CG-11-2023-0502

Sore, S. 2025. Vastuullisuusosaaminen osaksi kiinteistö- ja rakennusalan yritysten kilpailukykyä. LAB Pro. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vastuullisuusosaaminen-osaksi-kiinteisto-ja-rakennusalan-yritysten-kilpailukykya

Xu, X., Lu, Y., Vogel-Heuser, B. & Wang, L. 2021. Industry 4.0 and Industry 5.0—Inception, conception and perception. Journal of Manufacturing Systems. 61, 530-535. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jmsy.2021.10.006

You, Z. & Feng, L. 2020. Integration of Industry 4.0 related technologies in construction industry: A Framework of cyber-physical system. IEEE Access. 8, 122908–122922. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1109/ACCESS.2020.3007206

Kirjoittaja

Sariseelia Sore (TkT) toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä. Viime vuosina hän on johtanut ja osallistunut useisiin yritysten digitaalista transformaatiota tukeneisiin kehitysprojekteihin. Tällä hetkellä hän työskentelee asiantuntijana KIVAKIRA – Kiertotalous vähähiilisen ja kestävän kiinteistö- ja rakennusalan edistäjänä -hankkeessa, keskittyen digitaalisten ratkaisujen rooliin KIRA-alan vastuullisuussiirtymässä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1345161 (CC0)