Etelä-Karjalan pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet ja tuen tarpeet

Viime vuosien toimintaympäristön muutokset kuten rakennusalan suhdannevaihtelut, kustannusten nousu, osaajapula ja geopoliittiset tekijät, ovat vaikuttaneet pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiin merkittävästi Etelä-Karjalassa. NOKKA-hankkeen haastatteluaineistossa on tullut esille kansainvälistymisen esteisiin ja mahdollisuuksiin liittyviä teemoja.

Kirjoittajat: Pirjo Rautiainen ja Sofia Ramos

Kansainvälistymiseen liittyvät asenteet ja nykytila

Erityisesti pienet ja resurssirajoitteiset yritykset etenevät kansainvälistymisessä vaiheittain ja usein varsin varovaisesti (Fernandes ym. 2023; OECD 2021; Johanson & Vahlne 2015;). Pk-yritysten toimintaympäristöä on leimannut epävarmuus. Useat yrittäjät kuvaavat, että pienillä yrityksillä on vaikeuksia päästä mukaan kilpailutuksiin tai solmia pitkäaikaisia sopimuksia, jotka loisivat taloudellista ennustettavuutta ja mahdollistaisivat kasvun myös kansainvälisille markkinoille. Epävarmuus heijastuu myös investointihalukkuuteen ja henkilöstön määrän lisäämiseen, mikä vaikeuttaa kansainvälistymisen suunnittelua ja toteuttamista.

Aineistosta tulee esiin myös vahvuuksia. Korkea ammattitaito ja joustavuus nähdään kilpailuetuina. Useilla yrityksillä on jo valtakunnallisia asiakkaita tai verkostoja, joiden kautta kansainvälistyminen olisi periaatteessa mahdollista, vaikka sitä ei olisi vielä systemaattisesti lähdetty edistämään. Kansainvälistymistä pidetään riskialttiina tilanteessa, jossa perusliiketoiminnan kannattavuus on haasteellista.

Osassa yrityksistä kansainvälistyminen linkittyy tuotekehitykseen ja skaalaamiseen. Esimerkiksi erikoistuneet B2B-tuotteet tai digitaaliset ratkaisut nähdään sellaisina, joilla voisi olla kysyntää myös Suomen ulkopuolella. Markkinoiden tunnistaminen, jakelukanavien rakentaminen ja kansainvälisen myynnin osaaminen koetaan kuitenkin puutteellisiksi. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportin (2022) mukaan EU:n pk-yritysten kansainvälistymistä tukevat välineet, kuten Yritys-Eurooppa-verkosto ja Startup Europe -aloite, ovat saavuttaneet tavoitteitaan, mutta niiden näkyvyyttä, koordinointia ja kattavuutta tulisi parantaa.

Tutkimuskirjallisuudessa pk-yritysten kansainvälistymistä on kuvattu usein verkostoihin perustuvana prosessina, jossa yritykset laajentavat toimintaansa vähitellen uusille markkinoille yhteistyösuhteiden ja kumppanuuksien kautta (Johanson & Vahlne 2015). Pienille yrityksille kansainväliset verkostot voivat toimia keskeisenä väylänä markkinoille pääsyyn, erityisesti silloin kun omat resurssit ovat rajalliset. Digitaalisten teknologioiden on todettu madaltavan kansainvälisen markkinoillepääsyn kustannuksia ja riskejä, mikä on erityisen merkityksellistä pienille yrityksille (Yordanova ym. 2024). Kansainvälistyminen perustuu sekä yrityksen omaan tiedonhankintaan että vuorovaikutteiseen oppimiseen ja tiedon jakamiseen digitaalisten alustojen kautta (Hu ym. 2024). Useat haastatellut yrittäjät kuvaavat, että kansainvälistymiseen liittyvät toimenpiteet vaatisivat ulkopuolista tukea tai sparrausta, jotta ne eivät jäisi muun työn jalkoihin.

Tutkimustieto ja verkostoituminen

Kansainvälistymisen näkökulmasta tutkimustiedon hyödyntäminen korostuu erityisesti markkinoiden ymmärtämisessä, asiakastarpeiden tunnistamisessa ja liiketoimintamallien kehittämisessä. Haastatteluissa nousi esiin tarve yleiskielisille ja valmiiksi suodatetulle tiedolle, joka olisi helposti sovellettavissa yritystoimintaan. Tutkimuksen koetaan usein olevan liian hajanaista tai vaikeasti saavutettavaa.

Tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten välinen yhteistyö voi merkittävästi tukea yritysten innovaatiokykyä ja kansainvälistymistä, mikäli yhteistyö on riittävän käytännönläheistä ja yritysten arkeen kytkeytyvää (Audretsch ym. 2014). Oppilaitosyhteistyö nähdään pääosin myönteisenä, mutta siihen sitoutuminen koetaan aikaa vieväksi. Kansainvälistymisen tukena esimerkiksi opiskelijaprojektit, opinnäytetyöt ja yhteiskehittäminen voisivat tarjota matalan kynnyksen väylän uusien markkinoiden ja toimintamallien testaamiseen, mikäli yhteistyörakenteet olisivat selkeitä ja joustavia. (ks. Niemi ym. 2024.)

Verkostoituminen nousee aineistossa keskeiseksi teemaksi sekä kansainvälistymisen mahdollistajana että sen pullonkaulana. Epäviralliset verkostot, henkilökohtaiset kontaktit ja toimialakohtaiset järjestöt ovat monille yrittäjille tärkein tiedon ja tuen lähde. Kansainvälistymisen kannalta nämä verkostot voivat tarjota ensikontakteja, referenssejä ja luottamusta, mutta ne ovat usein sattumanvaraisia.

Tutkimuskirjallisuudessa on korostettu, että alueelliset yritysekosysteemit ja toimialaverkostot voivat merkittävästi vahvistaa pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia, koska ne mahdollistavat tiedon jakamisen, kumppanuuksien syntymisen ja yhteiset markkinoillepääsystrategiat (Autio ym. 2018). Alueelliset yrittäjäekosysteemit, joissa yhdistyvät yritykset, oppilaitokset ja tukiorganisaatiot, voivat merkittävästi parantaa pk-yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä (Ferreira ym. 2023).

Osa yrittäjistä kokee, että Etelä-Karjalassa verkostoituminen on haasteellista ja että yhteistyö on pirstaleista. Kansainvälistymistä tukevia, systemaattisia verkostoja tai ekosysteemejä ei aina tunnisteta. Toisaalta haastatelluilla yrittäjillä oli kiinnostusta yhteisiin valmennuksiin ja tietopankkeihin, mikä viittaa siihen, että tarve rakenteellisemmalle yhteistyölle on olemassa. Pk-yritysten kansainvälistymistä tukevat välineet kärsivät edelleen puutteellisesta koordinoinnista ja rajallisesta tunnettuudesta, mikä heikentää niiden vaikuttavuutta yritysten näkökulmasta.

Potentiaalista käytännön etenemiseen

Kansainvälistyminen on ollut toistaiseksi melko varovaista haastatelluilla eteläkarjalaisilla pk-yrityksillä. Yrityksillä on osaamista, tuotteita ja palveluita, joilla voisi olla kansainvälistä kysyntää, mutta resurssipula, epävarma toimintaympäristö ja tiedon hajanaisuus hidastavat kehitystä.

Keskeiset tuen tarpeet liittyvät käytännönläheiseen myynnin ja markkinoinnin osaamiseen, kansainvälisten markkinoiden ja asiakkaiden ymmärtämiseen, liiketoiminnan skaalaamiseen, rahoitus- ja tukimahdollisuuksien selkeyttämiseen ja verkostoitumiseen. Kansainvälistymistä ei nähdä irrallisena kehittämistoimenpiteenä, vaan osana laajempaa liiketoiminnan kehittämistä.

Lähteet

Audretsch, D., Lehmann, E. & Wright, M. 2014. Technology transfer in a global economy. Journal of Technology Transfer. 39 (3), 301–312. Viitattu 21.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10961-012-9283-6

Autio, E., Nambisan, S., Thomas, L. & Wright, M. 2018. Digital affordances, spatial affordances, and the genesis of entrepreneurial ecosystems. Strategic Entrepreneurship Journal. 12 (1), 72–95. Viitattu 21.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1002/sej.1266

Euroopan tilintarkastustuomioistuin. 2022. Erityiskertomus: Pk-yritysten kansainvälistymistä tukevat välineet. Viitattu 21.9.2026. Saatavissa https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/sme-internationalisation-instruments-07-2022/fi/

Fernandes, C. I., Veiga, P. M., & Gerschewski, S. 2023. SME internationalisation: Past, present and future trends. Journal of Organizational Change Management. 36 (1), 144–161.
Viitattu 21.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1108/JOCM-05-2022-0146

Ferreira, J. J. M., Fernandes, C. I., & Veiga, P. M. 2023. The role of entrepreneurial ecosystems in the SME internationalization. Journal of Business Research. 157, Article 113603. Viitattu 21.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2022.113603

Hu, L., Filipescu, D. A., & Pergelova, A. 2024. Understanding SMEs’ internationalization through digital platforms: The role of knowledge sharing and consumer education. International Marketing Review. 41 (5), 1044–1073. Viitattu 21.9.2026. Saatavissa
https://doi.org/10.1108/IMR-09-2023-0252

Johanson, J. & Vahlne, J.-E. 2015. The Uppsala internationalization process model revisited: From liability of foreignness to liability of outsidership. Journal of International Business Studies. 40 (9), 1411–1431. Viitattu 21.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1057/jibs.2009.24

Niemi, M.K., Välimäki, M. & Niskanen, V. 2024. Pk-yritykset ja ulkomaalainen työvoima Suomessa (PIKEUS) -hankkeen loppuraportti. Viitattu 21.9.2026. Saatavissa https://www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/pikeus/pikeus-raportti.pdf

OECD 2021. SME and Entrepreneurship Outlook 2021. Viitattu 21.9.2026. Saatavissa https://www.oecd.org/en/publications/oecd-sme-and-entrepreneurship-outlook-2021_97a5bbfe-en.html

Yordanova, D., Dana, L.-P., Manolova, T. S., & Pergelova, A. 2024. Digital technologies and the internationalization of small and medium-sized enterprises. Sustainability. 16 (7), Article 2660. Viitattu 21.9.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/su16072660

Kirjoittajat

Pirjo Rautiainen, FT, antropologi, toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä tutkimuksen kaupallistamisen johtavana asiantuntijana.

Sofia Ramos työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja auttaa pk-yrityksiä innovaatioiden, kaupallistamisen ja kasvun edistämisessä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/europe-travel-map-world-1264062/ (Pixabay Licence)