Tapahtuma-alan koulutuksen tulevaisuus rakennetaan yhdessä työelämän kanssa

Tapahtuma-ala on jatkuvassa muutoksessa. Teknologinen kehitys, muuttuvat asiakasodotukset, vastuullisuusvaatimukset sekä taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus haastavat alan toimijoita uudistumaan jatkuvasti. Samalla muuttuvat myös ne taidot, joita tulevaisuuden tapahtuma-ammattilaiset tarvitsevat työssään. Kysymys kuuluukin: miten tapahtuma-alan koulutuksen tulee vastata näihin muutoksiin?

Kirjoittajat: Hanna-Mari Karhinen & Mika Nikula

Tulevaisuuden tapahtumaosaaja tarvitsee monipuolista osaamista

Sitran tuoreiden megatrendien mukaan yhteiskuntaa muokkaavat muun muassa teknologian nopea kehitys, jatkuvan oppimisen tarve, monimuotoistuvat asiakasryhmät sekä kestävyyteen liittyvät vaatimukset (Dufva ym. 2026). Samat muutokset näkyvät myös tapahtuma-alalla.

Tulevaisuuden tapahtumaosaaja tarvitsee tapahtumatuotannon perustaitojen lisäksi kykyä hyödyntää teknologiaa, analysoida asiakasdataa, kehittää palvelukokemuksia sekä toimia erilaisissa verkostoissa. Myös saavutettavuuden, turvallisuuden ja vastuullisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti. Tapahtumien tulee olla elämyksellisiä, mutta samalla aidosti saavutettavia ja turvallisia kaikille osallistujille.

Maailman talousfoorumi on nostanut tulevaisuuden keskeisiksi työelämätaidoiksi esimerkiksi analyyttisen ajattelun, ongelmanratkaisukyvyn, luovuuden, yhteistyötaidot sekä jatkuvan oppimisen valmiudet (World Economic Forum 2020). Näitä taitoja tarvitaan päivittäin myös tapahtuma-alalla, jossa tilanteet muuttuvat nopeasti ja onnistuneet tapahtumat rakentuvat useiden toimijoiden yhteistyönä.

LABissa oppiminen tapahtuu käytännössä

Korkeakoulutuksen tulevaisuutta koskevissa kansallisissa linjauksissa korostetaan työelämäyhteistyön merkitystä sekä oppimisympäristöjä, joissa teoria ja käytäntö yhdistyvät luontevasti (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019). LAB-ammattikorkeakoulussa tämä ajattelu näkyy vahvasti tapahtumaliiketoiminnan koulutuksessa.

LAB-ammattikorkeakoulussa vastaus löytyy tiiviistä työelämäyhteistyöstä ja käytännön tekemisestä. Tapahtumia ei opita järjestämään pelkästään oppikirjoista, vaan niitä opitaan tekemällä niitä oikeiden asiakkaiden, tapahtumien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Juuri tämä työelämälähtöinen oppiminen muodostaa perustan tulevaisuuden tapahtumaosaamiselle.

Opiskelijat osallistuvat opintojensa aikana erilaisiin työelämälähtöisiin projekteihin, joissa ratkaistaan aitoja kehittämishaasteita yhdessä yritysten ja tapahtumajärjestäjien kanssa. Oppimisen tavoitteena ei ole ainoastaan tietää, miten tapahtumia toteutetaan, vaan ymmärtää miksi niitä tehdään, kenelle niitä tehdään ja millaista arvoa niillä tuotetaan osallistujille, yhteistyökumppaneille sekä ympäröivälle yhteisölle.

LAB-ammattikorkeakoulussa esimerkiksi opintojaksolla Tapahtumien maailma opiskelijat perehtyvät tapahtumakentän rakenteisiin, toimintamalleihin ja tulevaisuuden kehityssuuntiin ja luovat itse omia tapahtumiaan. Opintojaksoilla Palvelukokemusta luomassa ja Palvelukokemusta tuottamassa puolestaan syvennytään asiakaskokemuksen, palvelumuotoilun ja tapahtumien kokemuksellisuuden kehittämiseen käytännön toimeksiantojen avulla.

Tällaisten opintojaksojen vahvuus on siinä, että opiskelijat saavat mahdollisuuden soveltaa teoriaa aidoissa tilanteissa. Samalla karttuvat projektinhallinta-, viestintä-, verkostoitumis- ja tiimityötaidot, jotka ovat tapahtuma-alan työelämässä keskeisiä menestystekijöitä.

Yritysyhteistyö luo osaamista ja verkostoja

Yritysyhteistyö on yksi tapahtuma-alan koulutuksen tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Tapahtuma-ala toimii vahvasti verkostoissa, eikä menestyminen ole mahdollista ilman kykyä tehdä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa.

LABissa yritysyhteistyö ei ole irrallinen osa opintoja, vaan keskeinen osa oppimisprosessia. Opiskelijat kohtaavat jo opintojensa aikana tapahtuma-alan ammattilaisia, yrityksiä, julkisia toimijoita ja kolmannen sektorin organisaatioita. Samalla syntyy arvokasta ymmärrystä alan toimintatavoista sekä kontakteja tulevaa työuraa varten.

Työelämäkumppanit puolestaan saavat käyttöönsä opiskelijoiden tuoreita näkökulmia, uusia ideoita sekä tutkimus- ja kehittämisosaamista. Parhaimmillaan yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet: opiskelijat, yritykset ja koko alueellinen tapahtumaekosysteemi.

Salpausselän kisat tarjoavat ainutlaatuisen oppimisympäristön

Erityisen hyvä esimerkki LABin työelämälähtöisestä toimintamallista on yhteistyö Salpausselän kisojen kanssa. Kyse ei ole yksittäisestä projektista, vaan pitkäjänteisestä kumppanuudesta, jossa opiskelijat pääsevät osallistumaan yhden Suomen tunnetuimman urheilutapahtuman kehittämiseen.

Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden perehtyä esimerkiksi asiakaskokemuksen kehittämiseen, tapahtumatuotantoon, vapaaehtoistoiminnan koordinointiin, vastuullisuuteen, turvallisuuteen sekä tapahtumien palvelupolkujen suunnitteluun. Samalla opiskelijat näkevät käytännössä, miten suuria tapahtumia kehitetään usean vuoden aikajänteellä.

Lahtelaisesta näkökulmasta yhteistyö on erityisen kiinnostavaa, sillä se rakentaa osaamista myös kohti vuoden 2029 hiihdon MM-kisoja. Opiskelijoille tämä tarjoaa mahdollisuuden osallistua jo nyt sellaiseen kehitystyöhön, jonka tulokset näkyvät kansainvälisessä suurtapahtumassa tulevina vuosina.

Tällaiset oppimisympäristöt ovat juuri sitä, mitä tapahtuma-alan tulevaisuus tarvitsee: mahdollisuuksia harjoitella käytännössä, testata uusia ideoita ja oppia yhdessä alan ammattilaisten kanssa.

Tapahtumia opitaan tekemään tekemällä

Tapahtuma-alan kasvusopimusprosessissa on tunnistettu osaamisen kehittämisen olevan yksi alan tärkeimmistä tulevaisuuden menestystekijöistä (Tapahtumateollisuus ry 2026). Tämä tavoite ei kuitenkaan toteudu ilman vahvaa yhteyttä työelämään.

LAB-ammattikorkeakoulun tapahtumaliiketoiminnan koulutuksessa uskotaan siihen, että parhaat oppimiskokemukset syntyvät silloin, kun opiskelija pääsee aidosti osaksi tapahtuma-alaa jo opintojensa aikana. Samalla rakentuu ymmärrys asiakkaista, verkostoista, vastuullisuudesta, turvallisuudesta sekä tapahtumien strategisesta merkityksestä alueiden elinvoiman kehittäjinä.

Vaikka työkalut, teknologiat ja toimintaympäristöt muuttuvat, yksi asia säilyy tulevaisuudessakin ennallaan. Tapahtuma-ala on ihmisten ala. Siksi myös tapahtuma-alan koulutuksen tärkein tehtävä on kehittää osaajia, jotka osaavat kohdata ihmiset, ratkaista ongelmia ja rakentaa onnistuneita kokemuksia yhdessä muiden kanssa.

Juuri siksi tapahtumia opitaan tekemään tekemällä niitä.

Lähteet

Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdemäki-Pekkinen, J. 2026. Megatrendit 2026 – Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitra. Sitran selvityksiä 251. Viitattu 3.8.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle – Visio ja tiekartta. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574?t=1548923455000

Tapahtumateollisuus ry. 2026. Yhteenveto tapahtuma-alan kasvusopimusprosessin ensimmäisestä työpajasta. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa https://tapahtumateollisuus.fi/content/uploads/2026/06/Yhteenveto-tapahtuma-alan-kasvusopimuksen-ensimmaisesta-tyopajasta_260528.pdf

World Economic Forum. 2020. Top 10 Skills of 2025. The Future of Jobs Report 2020. Saatavissa https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2020/in-full/infographics-e4e69e4de7/